Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Liisa Rohweder: 2020-luku on kohtalon vuosikymmen luonnon kannalta

27.10.2020

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetilla tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Vaikka viime vuosikymmeninä moni kestävän kehityksen mittari on kääntynyt hyvään suuntaan, luonnon hyvinvointia kuvaavat käyrät ovat edelleen laskussa.

Tilanne on huolestuttava: WWF:n Living Planet -raportin mukaan maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2016. Hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES) on arvioinut, että miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto. Käynnissä onkin maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama.

Mutta miten tähän tilanteeseen on tultu? Pessimistien suosiman sanonnan mukaan lupaukset on tehty rikottaviksi. Vaikka olen pesunkestävä optimisti, ajoittain sanonnassa tuntuu olevan vinha perä. Luonnon suojelemiseksi on nimittäin solmittu runsaasti kansainvälisiä sopimuksia. Moneen sopimukseen on kirjattu, että niiden kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Elämme vuotta 2020, ja minulla on ikäviä uutisia: monia tavoitteita ei saavuteta kuluvan vuoden aikana. Ylikalastus jatkuu EU:n alueella, luonnon monimuotoisuus hupenee yhä eikä maapallon maapinta-alasta saada suojeltua 17 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Lupaukset on rikottu, koska löysät sopimustekstit ovat antaneet siihen mahdollisuuden.

Tulevina vuosina kirjoitetaan uusiksi monta luonnon turvaksi solmittua sopimusta, ja siksi elämme poikkeuksellisen tärkeitä aikoja. Esimerkiksi ensi vuonna uudistettavan YK:n kansainvälinen biodiversiteettisopimuksen on oltava nykyistä huomattavasti sitovampi, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää. Ilmastokriisin torjunnan kannalta ratkaisevat askeleet otetaan Glasgow’n ilmastokokouksessa niin ikään ensi vuonna. Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Suomella on mahdollisuus vaikuttaa tehokkaiden kansainvälisten sopimusten syntymiseen. Luonnon hätä on noussut viime vuosina yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Olen optimistinen ja vakuuttunut, että tämä paine pakottaa päättäjät siirtymään vihdoin sanoista tekoihin. Yritykset hallitsevat valtaosaa maailman taloudesta, joten niillä on paitsi mahdollisuus myös vastuu huolehtia luonnonvarojemme kestävästä kulutuksesta.  Monimuotoisen luonnon turvaaminen on otettava nyt huomioon kaikessa päätöksenteossa ja kannustan yrityksiä myös vaatimaan päättäjiltä selkeitä kestävän kehityksen mukaisia linjauksia ja konkreettisia toimenpiteitä.

Ymmärrämme toimintamme vaikutuksen maapallon luontoon ja lajeihin. Nyt meiltä kysytään selkärankaa toimia! Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa, sillä ratkaisut ovat olemassa.

Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi

Suomessa luonnontilaisista virtavesistämme on jäljellä enää muutama prosentti ja lähes kaikki suomalaiset vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. WWF ja K-ryhmä tekevät jo neljättä vuotta yhteistyötä uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi poistamalla vaellusesteitä ja kunnostamalla elinympäristöjä. Lue lisää K-Kalapolut-yhteistyöstä: https://www.kesko.fi/kalapolut

Takaisin ylös