Näkökulma

Lapsuudessani meillä oli kerran viikossa puuropäivä. Lama oli kurjimmillaan ja puuro oli keino säästää. Koulussa meille jaettiin puolitetut pyyhekumit. Perheeni selvisi lamasta vähin vahingoin, sillä vanhempani säilyttivät työpaikkansa. Silti puuropäivä, puolitettu pyyhekumi ja aistimani aikuisten huoli ovat jääneet mieleeni voimakkaina kokemuksina lama-ajasta. 

Muistot nousivat jälleen pintaan tänä syksynä, kun inflaatio jatkoi laukkaansa. Eniten tilanne koettelee niitä, joilla on muutenkin tiukkaa. Vähävaraisissa perheissä asuvien lasten määrä on kasvanut hintojen noustessa 30 000:lla. Kaikkiaan 129 000 lasta elää päivittäin minimibudjetilla.

Vähävaraisissa perheissä on yhä useammin puutetta riittävästä ruuasta, vaatteista ja asumisesta – arjen perusasioista. 

Ratkaisut ovat olemassa 

Köyhyydellä on lapsiin monia vaikutuksia.  Jatkuva huoli toimeentulosta voi heikentää lapsen vanhemmiltaan saamaa huolenpitoa. Pitkittyessään köyhyys eristää kavereista, sillä tavaroiden vertailu sekä harrastukset kuuluvat lasten ja nuorten elämään. Ulkopuolisuus altistaa häpeälle, yksinäisyydelle ja kiusaamiselle. 

Nykyinen lapsiperheköyhyys on alkuaan jäänne siitä lapsuusvuosieni lamasta, jolloin leikattiin paitsi pyyhekumeja, myös lapsiperheiden saamia etuuksia. Jotta perheet saisivat arkeensa riittävän tuen, tarvitaan rakenteellisia muutoksia: riittävää perusturvaa, panostusta perheiden palveluihin ja apua oikeiden palvelujen löytämiseen. Näihin muutoksiin tarvitaan poliittista päätöksentekoa. 

Lapsuuden joulumuistot syntyvät nyt 

Eriarvoisuuden kokemukset korostuvat erityisesti jouluna. Siksi Punaisen Ristin ja MLL:n yhteinen Hyvä Joulumieli -kampanja ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla juuri joulun alla. K-ruokakaupat ovat mukana keräyksen tärkeänä kumppanina.

Vaikka ruokalahjakortti tarjoaa vain hetkellistä helpotusta perheen arkeen, sen merkitys on ollut saajalleen aina rahallista arvoaan suurempi. Ruokalahjakortti tuo kotiin paitsi jouluaterian, myös lämpimän viestin: perheestänne välitetään. 

Varpu Salmenrinne 
Sosiaalitoiminnan suunnittelija
Suomen Punainen Risti

Hyvä Joulumieli on Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Ylen kanssa järjestämä keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Keräyksen turvin jaetaan tänä vuonna 21 000 kappaletta 70 euron ruokalahjakortteja.

Kuluva vuosi on tuonut meille suomalaisille historiallisia ja poikkeuksellisia huolia: mediatila on täyttynyt sotauutisilla ja inflaatio nostaa hintoja ja tuotantokustannuksia. Vaikka ilmassa on paljon epävarmuutta, yksi asia on kuitenkin varmaa: kukaan ei ole tässä tilanteessa yksin. Samat uhat ja haasteet koskevat tavalla tai toisella suurinta osaa maailmasta.

Vaikeat ajat kannattaa ottaa vastaan yhteistyötä tehden. Sitä tarvitaan nyt myös elintarvikeketjun toimijoiden kesken – viljelijästä aina kuluttajaan asti. Tämä koskee myös niitä toimitusketjuja, jotka ulottuvat maamme rajojen ulkopuolelle. Olen vieraillut tänä vuonna kenialaisilla Reilun kaupan kahvia ja kukkia tuottavilla tiloilla, joista osan toimitusketjut ulottuvat myös Suomeen. Kukkatilojen työntekijöiden ja kahvin pienviljelijöiden tilanne on huolestuttava: juuri kun pandemiasta oli jotenkuten selvitty, ruuan ja energian hinta kolminkertaistui helmikuun puolivälistä alkaen – muutamassa viikossa. Kenian oloissa tämä tarkoittaa tinkimistä niin ravinnosta, terveydenhuollosta kuin lasten koulutuksesta. Samalla kenialaiset työntekijät ja pienviljelijät ovat myös huolissaan siitä, että voisivatko samat ongelmat vaikuttaa heidän kasvattamiensa Reilun kaupan tuotteiden kulutukseen Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Vastasin kohtaamilleni kenialaisille, että pandemiaan asti Reilun kaupan tuotteiden myynnit kasvoivat Suomessa myös laskusuhdanteiden aikana, ja koronakin vain hidasti nopeaa kasvua siksi, ettei kiinni olevista ravintoloista ja kahviloista voinut ostaa Reilun kaupan kahvia. Vastasin myös, että vaikka sota on lisännyt myös suomalaisten huolta ja ahdinkoa, se on samalla vahvistanut meillä jo entisestään vahvaa kaveria ei jätetä -henkeä.

Tämän tarkempaa vastausta en uskaltanut kenialaisille antaa, sillä tulevan ennakointi on juuri nyt poikkeuksellisen vaikeaa. Ilokseni olen kuitenkin saanut huomata, että vuosittaista Reilun kaupan viikkoa vietetään Suomessa aivan yhtä suurella innolla kuin ennenkin: Reilua kauppaa pidetään esillä niin kaupungeissa, kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa kuin tuotteita myyvissä yrityksissä. Tämä on hieno asia, sillä Reilun kaupan tarjoamia reilumpia kaupankäynnin ehtoja tarvitaan näissä oloissa vielä entistäkin enemmän.

Janne Sivonen
toiminnanjohtaja, Reilu kauppa ry

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on vahvasti esillä niin mediassa kuin ihmisten puheissa, mutta sydänterveys ei tunnu kiinnostavan. Miksi näin? Sydämen hyvinvointi on kuitenkin olennainen asia, kun mietitään ihmisen terveyttä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa ja aiheuttavat vajaan puolet työikäisten kuolemista. Riskitekijöitä löytyy myös nuorilta. Lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä on kohonnut veren kolesterolipitoisuus, mikä on sydän- ja verisuonitautien keskeinen riskitekijä. Jos jo nuorena panostaa sydämen hyvinvointiin, on parempi mahdollisuus päästä nauttimaan terveistä päivistä myös vanhempana.

Mitä sitten pitäisi tehdä sydämensä hyvinvoinnin eteen. Elintavat ja erityisesti ruokavalio ovat keskeisessä roolissa. Sydänystävällinen ruokavalio ei tarkoita rasvatonta ja mautonta ruokaa, kuten usein virheellisesti luullaan. Kolesteroliarvojen kannalta oleellisin asia ruokavaliossa on rasvan laatu. Kovaa rasvaa eli tyydyttyneitä rasvahappoja vähemmäksi ja tilalle kasviöljyjä, kasvirasvalevitteitä, kalaa ja pähkinöitä. Myös kuidusta on hyötyä, erityisesti kauran ja ohran sisältämästä liukoisesta beetaglukaanista.

Terveellisen ruokavalion ohella kasvistanolit ja -sterolit ovat helppo keino kolesterolin alentamiseen. Yksi pitkän urani merkkipaalu on ollut kolesterolitutkijoiden kanssa kehitetty kasvistanoliesteri, joka vähentää kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta ja alentaa sitä kautta veren kolesteroliarvoja. Ensimmäinen kasvistanoliesteriä sisältävä tuote, kasviöljypohjainen margariini tuli markkinoille vuonna 1995. Nyt Benecol-tuotteita myydään 18 maassa ja tuotevalikoima on laajentunut. Uusin tulokas tuoteperheeseen ovat Raisiossa valmistettavat kasvipohjaiset Benecol OAT -kaurashotit ja kauragurtit.

Sydämeen investointi kannattaa. Ensimmäinen askel voi olla omien kolesteroliarvojensa selvittäminen. Sydänystävällisestä ruokavaliosta on joka tapauksessa hyötyä koko keholle ja meille kaikille.

Ingmar Wester
Tutkimusjohtaja, Ravintoraisio Oy

Hiljattain julkaistusta hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportista välittyy karu kuva ilmastonmuutoksesta. Lämpenemisen haitallisia vaikutuksia ei voida enää estää. Tämä tarkoittaa, että haittojen minimointi päästöjä vähentämällä ja muutoksiin sopeutumalla on kriittisen tärkeää meille jokaiselle.

Vaikka oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi suurimmat vaikutukset syntyvät esimerkiksi liikkumisesta, syömisestä ja asumisesta, ei lajittelun merkitystä kannata väheksyä: ilmastonmuutoksen vastaisten toimien osalta jokainen teko on merkityksellinen. Jokainen kierrätetty lasipurkki vähentää päästöjä puolella purkin painosta. Lajittelu on konkreettinen ekoteko, joka alkaa yksilöistä ja jonka vaikuttavuus kasvaa jokaisen uuden lajittelijan myötä.

Teimme Ringillä helmikuussa 2022 kuluttajatutkimuksen, jonka mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää lajittelun tärkeyden osana kestävää kuluttamista. Ymmärrys näkyy myös tekoina. Merkittävä enemmistö (82 %) kertoo lajittelevansa suurimman osan jätteistään ja kaksi kolmasosaa kertoo lajittelevansa jo lähes kaiken.

Lajitteluinnon kasvu näkyy konkreettisesti ympäri Suomea sijaitsevilla Rinki-ekopisteillä. Esimerkiksi kartongin keräysmäärät ovat kasvaneet vuodessa noin 10 000 tonnista 30 000 tonniin vuositasolla. Rohkaisevaa on, että kyselyn mukaan suomalaisista yli puolet (51 %) aikoo edelleen lisätä pakkausten lajittelua. Suunta on hyvä ja haluamme saada mahdollisimman monen suomalaisen ottamaan lajittelun osaksi arkeaan.

Ringin tavoitteena on tehdä pakkausjätteen lajittelusta mahdollisimman helppoa kuluttajille. Tässä yhteistyö kauppojen kanssa on tärkeää. Kun ekopisteet pystytään sijoittamaan kauppojen pihoille, kierrätyksen voi hoitaa helposti ostosten yhteydessä. Kauppa on nykyään paljon muutakin kuin kauppa, kuten Keskon viestintäjohtaja Karoliina Partanen kirjoittaa Pirkka-lehdessä. Arki helpottuu, kun palvelut ovat yhdessä koossa.

Tänä keväänä Ringin viestintäkampanja vie suomalaiset rentoon lajittelukouluun, jonka tunneilla opitaan joka kodin lajitteluvinkit ja kerrataan, miksi pakkausten lajittelu on tärkeää. Hyppää sinäkin hetkeksi takaisin koulun penkille, päivitä tietosi ja testaa oletko kierrätyksen maisteri. Yhdessä olemme enemmän – myös kierrätyksessä.

Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusjohtaja

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Kierrätysraaka-aineiden käyttö kotipuutarhassa herättää yhä suurempaa kiinnostusta. Erityisesti nuoret puutarhaharrastajat haluavat hyödyntää kierrätysraaka-aineita ja kiinnostuneiden määrä on edelleen kasvussa*. Myös puutarhakauppa yleisesti on kasvussa ja alan toimijat haluavat vastata vastuullisten kuluttajien vaatimuksiin. Suomalaiset käyttivät puutarhahankintoihin vuonna 2021 rahaa 25 miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, koko myynnin oltua lähes 700 miljoonaa euroa.  

Yhdessä innovoimalla voimme löytää aivan uusia toimintamalleja. Hieno esimerkki tästä on tammikuussa alkanut Keskon ja Bernerin kiertotalousyhteistyö. Neste K-liikenneasemilla syntyviä kahvinporoja hyödynnetään Pirkka-puutarhanhoitotuotteiden valmistuksessa Saarijärven tehtaalla. Saarijärven tehtaalla valmistetaan pääasiassa Bernerin GreenCare-puutarhatuotteita. Kahvinporoja kuljettaa yhteistyökumppani Lassila & Tikanoja hyödyntäen olemassa olevia logistisia reittejä. Kahvinporoilla pystytään vähentämään kasvuturpeen käyttöä kasvualustoissa noin kolmanneksella. Neljä kuukautta kestävän pilotin aikana kahvinporoja kertyy reilusti pilotin tarpeisiin, olemmehan tunnetusti maailman kärkeä kahvinjuojina. Pilotissa on mukana kymmenen Neste K -liikenneasemaa.  

Olemme olleet ensimmäisinä Suomessa tuomassa kiertotalouden puutarhatuotteita kotipuutarhureille. Vuonna 2017 toimme markkinoille GreenCare Ympäristön Ystävä -puutarhalannoitteen, joka hyödyntää elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Olemme sitoutuneet kasvuturpeen vähentämiseen tuotteissamme ja hakeneet vaihtoehtoisia raaka-aineita. Kahvinporojakin olimme pohtineet, mutta haasteeksi nousi niiden kerääminen. Nyt siihen löytyi luonteva ratkaisu. Kiitokset ideasta kahvinporojen hyötykäytöstä ja yritysyhteistyöstä kuuluu Neste K Linnatuulen kauppiaalle Seppo Lauerille. Kumppanuus puolestaan Keskon ja Lassila & Tikanojan kanssa tukee meidän omaa vastuullisuustyötämme. Saamme voimaa samanhenkisistä yrityksistä.  

Odotan kovasti, kuinka kotipuutarhurit ottavat vastaan uudet tuotteet, joiden työnimenä meillä on ”Kahvinporoista mullanmuruiksi”. Kahvinporoa sisältävät puutarhatuotteet ovat vähittäismyynnissä vuoden 2023 keväällä. 

*Kantar TNS Agrin Kotipuutarhatutkimus vuodelta 2021 

Kirjoittaja on GreenCaren tuoteryhmäpäällikkö Jussi Petäjä. GreenCare on osa Berner Oy:n kuluttajaliiketoimintaa. 

Koronapandemia jatkuu jo kolmatta vuotta, millä on väistämättä ollut negatiivinen vaikutus myös nuorten kesätöiden tarjontaan. EK:n kesätyökyselyn perusteella valoa on kuitenkin nähtävissä. Tulevana kesänä EK:n jäsenyritykset tavoittelevat kesätyö- ja harjoittelupaikkaa 120 000 nuorelle. Sama trendi näkyy myös Suomen suurimman työnhakukoneen Duunitorin datassa: tammikuussa 2022 sivustolla julkaistiin 54 prosenttia enemmän kesätyöilmoituksia kuin vuosi sitten. Harmillista on toki se, että kesätöitä on tarjolla alle 18-vuotiaille heikommin kuin 18 vuotta täyttäneille.

Viime vuosien kesätöiden vähäinen tarjonta on saattanut aiheuttaa sen, että nuorille on muodostunut kuva, että kesätöitä on mahdoton saada. Erityisesti tämä koskee alle 18-vuotiaita nuoria, joilla ei ole aiempaa kesätyökokemusta. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että nuoria kannustetaan ja koulutetaan kesätöiden hakuun liittyen.

Kaupan ala työllistää tuhansia nuoria tänäkin kesänä

4H-järjestö onkin kehittänyt Ysit töihin -toimintamallin, jossa kiinnitetään huomio erityisesti peruskoulun päättävien nuorten kesätyöllistämiseen. Ennen kesätyönhaun aloittamista yhdeksäsluokkalainen osallistuu Ajokortti työelämään -koulutukseen, jossa nuoret kuulevat työnhaun ja työelämän pelisäännöistä: miten tehdään hyvä työhakemus, miten toimitaan työhaastattelutilanteissa, mitä työsopimukseen kirjataan ja mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. K-ryhmä ja 4H ovat toteuttaneet koulutuksia yhteistyössä.

Paikalliset K-kauppiaat osallistuvat vuosittain satoihin Ysit töihin -toiminnan nuorten työelämäkoulutuksiin. Onkin ilahduttavaa, että kauppiaat tarjoavat tulevanakin kesänä myös runsaasti työpaikkoja alle 18-vuotiaille nuorille ympäri Suomen.

Kesätyö on nuorelle tärkeä kiinnittymiskohta yhteiskuntaan

4H:n Ysit töihin -toimintaa toteutetaan jo lähes 100 kunnan alueella. Toiminnan tavoitteena on, että jokainen yhdeksäsluokan päättävä nuori saisi kesätöitä. 4H ja K-ryhmä ovat tehneet yhteistyötä tämän unelman saavuttamiseksi.

Ysit töihin -toimintamallista onkin saatu rohkaisevia tuloksia. Toiminnassa mukana olleista 10 000 nuoresta 59 % työllistyi kesällä 2021 – työllistyneiden nuorten määrä nousi 15 % edellisvuodesta.

Kesätyö on nuorelle tärkeä kiinnittymiskohta yhteiskuntaan. Se myös luo positiivista tulevaisuususkoa, jolla on pitkäkantoiset positiiviset vaikutukset elämässä. Nuori saa vahvistusta itsetunnolleen: minä pystyn, minä osaan.

Jokaisen organisaation onkin tärkeää pohtia, olisiko heillä mahdollisuus tehdä merkittävä tulevaisuusteko ja työllistää nuori kesäksi. Kasvaakseen yhteiskuntamme jäseneksi, nuori tarvitsee työkokemusta muun muassa kesätyön kautta. Erityisen tärkeää tämä on nuorelle, joka etsii ensimmäistä kesätyötään. Tässä K-ryhmä on osoittanut erinomaista esimerkkiä vastuullisena, nuoria työllistävänä yrityksenä.

Tomi Alakoski
toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto

Vienti; mahdollisuus vai taakka? Jokainen yritys arvioi kuinka vienti tukee liiketoimintaansa omista lähtökohdistaan. Kun Suomessa on puhuttu ruokaviennistä, on perinteisesti tarkoitettu ns. ”tasekauppaa”, millä yritys tasapainottaa liiketoimintaa kotimaassa kannattavalla ulkomaankaupalla. Tuote edustaa usein tilapäistä tai pysyvää ylijäämää sekä sivuvirtoja, joille ei löydy Suomesta käyttöä. Tasekauppa on kaukana kuluttajarajapinnasta; se on B2B -kauppaa ja peruskannattavuuden edellytys. B2B -kauppa voi toki olla myös strateginen tai taktinen valinta, koska resurssitarve (henkilöt, raha, brändi) on pienempi kuin B2C kaupassa.

Hiljalleen lähestytään myös kuluttajarajapintaa. Tavoitteena on myynti lisäarvolla ja useimmiten kohteena ovat vähittäistavarakauppa tai food service. On hyvä huomioida, että pitkälle jalostettujen lisäarvotuotteiden myynti on vähemmän riippuvainen raaka-aineiden markkinahinnoista, sillä kuluttajahinnan muodostumiseen vaikuttaa vahvasti tuotteen luoma lisäarvo. Haasteena erityisesti myyntityö, kun asiakkaat tulee vakuuttaa omien tuotteiden parhaimmuudesta. Myynnin oikeamittainen resursointi on kriittinen menestystekijä.

Vaihtoehtona on myös innovatiiviset toimintatavat. Tässä suomalaisyritykset ovat osoittaneet ketteryyttä ja tiivistynyttä yhteistyötä esimerkkinä K-ryhmän luoma mahdollisuus toimia verkkokaupassa Kiinassa, optimoiden resurssien käyttöä. On ollut ilo seurata K-ryhmän toimintaa vientiveturina K-ryhmän ja MTK:n yhteistyön puitteissa.

Vienti myös edistää teollisten prosessien optimointia ja kilpailukykyä. Jokin prosessi voi olla kannattamaton, kun tuotteita myydään kotimaahan, koska kohdesegmentti on ohut. Kannattavuus paranee, kun tuotantoa lisätään, yksilöhinta laskee ja myydään markkinoille, joista sopiva segmentti löytyy.

On siis selvää, että sanalla vienti tarkoitetaan hyvinkin erityyppisiä toimintoja.

Suomalaisen ruoan laatu, innovatiivisuus, maku ja vastuullisuus ansaitsevat tulla kansainvälisesti tunnetuiksi. Esim. innovaatioiden merkitys korostuu. Kansainvälisille markkinoille tarkoitetut innovaatiot, höystettyinä maailmanluokan myyntityöllä maksavat itsensä takaisin ja rahoittavat seuraavia innovaatioita tuoden samalla lisää kykyä investoida myös Suomen markkinaan lisää. Suomalaisuutta arvostetaan niin kotimaassa kuin maailmalla.

Suomalaiselle viljelijälle jaloin ulkomaankauppa on se, mistä syntyy lisäarvoa ja samasta raaka-aineesta saadaan enemmän euroja. Se, missä myyntityö on maailmanluokkaa ja kuluttajatuotteita myydään kuluttajille, joilla on varaa ostaa laadukasta suomalaista ruokaa.  

Thimjos Ninios,
MTK:n vientijohtaja
Tehtävääni kuuluu ruokaketjun toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen sekä vientiyrityksille tarkoitettujen palveluiden kehityksen edistäminen.  

WWF kannustaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, joka on hyväksi luonnolle ja ihmisille. Monimuotoisen luonnon tukemiseksi yritysten tulisi etsiä keinoja, joilla vähennetään oman toiminnan ja koko toimitusketjun haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän lisäksi kiritämme yrityksiä etsimään oman toiminnan ulkopuolelta osaavia kumppaneita, joiden kanssa työskennellä laajemman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi muut yritykset, jotka käyttävät samoja resursseja. Ratkaisuja luonnon auttamiseksi voi myös etsiä yhdessä järjestöjen kanssa. 

K-ryhmä on noudattanut K-kaupoissaan WWF:n Kalaoppaan suosituksia jo yli kymmenen vuoden ajan. Näin konserni on vaikuttanut siihen, että suomalaisissa pöydissä nautitaan yhä enemmän vastuullista kalaa. Vuonna 2017 yhteisten keskustelujen kautta syntyi idea, että yritys osallistuisi lisäksi uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostamiseen. Uraauurtavassa K-Kalapolut-yritysyhteistyössä avattiin lähes 30 estettä, jotka aiemmin pysäyttivät uhanalaisten vaelluskalojen matkan lisääntymisalueille. Kumppanuudessa yhdistyivät WWF:n asiantuntemus virtavesien suojelusta, K-ryhmän biodiversiteettitavoitteet sekä K-kauppiasverkosto. 

Nyt viisi vuotta myöhemmin iloitsemme onnistumisista, jotka yhteistyöllä on saatu aikaan. Kokosimme yhteen valtavan määrän ihmisiä työskentelemään Suomen vaelluskalojen pelastamiseksi. K-ryhmän verkoston kautta tavoitimme paikallisia ihmisiä, jotka halusivat auttaa omaa lähiluontoaan. Etenkin paikalliset K-kauppiaat tarttuivat innokkaasti ehdotukseen talkoiden järjestämisestä. Talkoisiin osallistui WWF:n asiantuntijoiden lisäksi yli 1 000 vapaaehtoista, yli 70 K-kauppaa ja K-kauppiasta sekä lukuisia muita yhteistyökumppaneita. Talkoiden ansiosta kaloille avautui aiemmin saavuttamattomissa olleita vaellusreittejä yhteensä noin sataa kilometriä vastaava matka.  

Luonnonsuojelu on pitkäjänteistä työtä. Sen lisäksi, että K-ryhmän monivuotinen yrityslahjoitus on mahdollistanut WWF:n virtavesiasiantuntijoiden suojelutyön, on ollut erityisen arvokasta, että yritys itse sitoutui hankkeeseen omilla resursseillaan. K-Kalapolkuihin palkattiin talkookoordinaattori ja viestintään panostettiin. Näin kasvatimme huomattavasti suojelutyön vaikuttavuutta. Kun molemmat tahot ovat sitoutuneet yhteisen tavoitteen taakse, tekemistä on myös mahdollista parantaa vuosien varrella.  

Uskomme WWF:llä yhdessä tekemisen voimaan, sillä vain yhteistyöllä yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa pääsemme tavoitteisiimme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, laji- ja metsäkatoon voidaan edelleen vaikuttaa. Vaikka isot muutokset voivat viedä jopa vuosikymmeniä, tuo pitkäjänteinen työ tulosta. Esimerkiksi tällä sivulla voit tutustua viimeisimpiin luonnonsuojelutyömme tuloksiin. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme, myös lukuisten yritysten ja organisaatioiden tuen, ansiosta.  

Liisa Rohweder
pääsihteeri
WWF Suomi

Yritys ja järjestö voivat yhdessä edistää luonnonsuojelua vaikuttavasti. Tule mukaan muutoksentekijäksi ja tutustu WWF:n monipuolisiin yhteistyötapoihin.