Näkökulma

“Ruokalahjakortti merkitsi enemmän kuin rahasummaa. Se oli huolenpitoa, välittämistä ja kannattelua. Ruokalahjakortti pelasti joulumme." - Hyvä Joulumieli –lahjakortin saaja.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa tapaamme päivittäin perheitä. Näemme tällä hetkellä hyvin selkeästi, että yhä useammalla lapsiperheellä on suurta puutetta ihan perusasioista, kuten riittävästä ruoasta, vaatteista ja asumisesta. MLL:n kohtaamispaikoissa tarjottu ruoka voi olla perheelle päivän paras, mutta myös ainut ruokahetki.

Lapsiperheköyhyys on Suomessa valitettavan suuri yhteiskunnallinen ongelma. Taloudelliset vaikeudet ovat entisestään syventyneet muun muassa sosiaaliturvan leikkausten myötä. Tällä hetkellä noin 130 000 lasta, eli 13 % kaikista lapsista, elää vähävaraisissa perheissä.

MLL:n Perhepulssi-kyselyn (2024) vastaajista 44 % kertoo taloudellisten vaikeuksien heikentävän perheen hyvinvointia ja lisäävän epävarmuutta tulevaan. Lapsena koettu köyhyys jättää pitkät jäljet. Tutkimusten pohjalta tiedämme, että vauva- ja pikkulapsivaiheessa koettu köyhyys on vaurioittavinta. Köyhyys tuo lapsille mukanaan yksinäisyyden ja syrjään jäämisen kokemuksia, jotka voivat heijastua negatiivisesti heidän myöhempään elämäänsä. 

Osallistumalla Hyvä Joulumieli -keräykseen voimme jokainen osoittaa vastuullisuutta ja huolenpitoa niitä kohtaan, jotka ovat hankalassa tilanteessa. Tavoitteenamme on jakaa 18 000 kappaletta 70 euron arvoista ruokalahjakorttia vähävaraisille lapsiperheille. Lahjakortit eivät ratkaise perheiden talousongelmia, mutta ne antavat lapsille ja heidän vanhemmilleen lohtua jouluun tiukan taloustilanteen keskellä.

Hyvä Joulumieli tuo iloa sekä antajalle että saajalle. Se on muistutus siitä, että joulun todellinen merkitys ei ole vain lahjoissa, vaan yhteisöllisyydessä ja rakkaudessa. Osallistumalla keräykseen voimme kaikki olla mukana luomassa parempaa joulua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Joulun taika syntyy siitä, kun jaamme hyvää mieltä ja toivoa! 

Tarja Satuli-Kukkonen
Kehittämispäällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen, jonka varoilla jaetaan ruokalahjakortteja kotimaan vähävaraisille lapsiperheille. K-ryhmä on yksi keräyksen kumppaneista.

Hyvä Joulumieli -keräykseen voi lahjoittaa monin eri tavoin

• MobilePaylla numeroon 66020 vapaavalintainen summa
  
  
• Hyvä Joulumieli -keräyksen tilille: IBAN FI33 5780 4120 0801 60. Viite: 5429
  
  
• Soittamalla lahjoitusnumeroon 0600 16555 (10,01 e + pvm/mpm)
  
  
• Lähettämällä tekstiviestin:
  Lahjoita 10 € lähettämällä viesti HJM10 numeroon 16499
  Lahjoita 20 € lähettämällä viesti HJM20 numeroon 16499
  Lahjoita 30 € lähettämällä viesti HJM30 numeroon 16499

Lue lisätietoja kampanjasta www.hyvajoulumieli.fi

Yritysten rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa on murroksessa, kun alun perin YK:ssa sovitut vapaaehtoiset käytännöt ovat muuttumassa pakollisiksi. Uusi lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä yhä useammassa maassa toimitusketjuista huolehtimiseen – pian myös Suomessa. Uudessa ajassa yritysten tulee selvittää arvoketjujensa vaikutukset ihmisoikeuksiin, ehkäistä riskit ja korjata mahdolliset ongelmat. Edelläkävijäyritykset – kuten K-ryhmä –  ovat vapaaehtoisesti näin tähän astikin toimineet, mutta lain myötä kaikki yritykset saadaan samalle viivalle.

Kuluttajille tämä tuo läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Kun yritykset systemaattisesti tunnistavat ja korjaavat toimitusketjujensa vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle – myös kuluttaja saa käteensä luotettavamman kompassin vastuullisuuslupausten viidakossa navigointiin.

Ihmisoikeusvastuun kantaminen toimitusketjuissa ei ole ilmaista, ja se teettää yrityksissä valtavasti työtä. Parhaiten muutoksessa pärjäävät yritykset, joka eivät näe kiristyviä vaatimuksia pelkkänä kulueränä, vaan todellisena kilpailuetuna. Samalla tarjoutuu etulyöntiasema niille yrityksille, jotka ymmärtävät, ettei toimitusketjujen vastuullisuutta vaaliva lainsäädäntö ole syntynyt tyhjiössä, vaan se heijastaa ympäröivän yhteiskunnan odotuksia. Kun yritys kohtelee alkutuotannossa työskenteleviä ihmisiä ja ympäristöä hyvin, samalla se varmistaa raaka-aineen saatavuutensa – myös tulevaisuudessa.

Aihe kiinnostaa myös asiakkaita, sillä useimmat meistä eivät halua syödä mustikoita, jos niiden poiminnassa on esiintynyt ihmiskauppaa tai suklaata, jonka kaakao on tuotettu lapsityövoimaa hyväksikäyttäen. Reilun kaupan merkki pakkauksen kyljessä kertoo, että toimitusketjussa on huomioitu ihmisten ja ympäristön hyvinvointi – ja se on kolmannen osapuolen auditoimaa.

Reilu kauppa on muutakin kuin luotettava ja kunnianhimoinen sertifiointi. Yrityksille se on työkalu, jolla voi vastata kiristyvän sääntelyn vaatimuksiin niin, että se hyödyttää niin alkutuottajia, yrityksiä kuin kuluttajia. Reilu kauppa ei pyri tarjoamaan ratkaisua lainsäädännön minimivaatimusten täyttämiseen siellä missä aita on matalin, vaan etsii yrityksiä tukemalla ratkaisuja ongelmien juurisyihin. Kuluttajille merkki puolestaan tuo tuotteen taustat näkyväksi ymmärrettävällä tavalla. Tämä yhdistelmä luo tilaisuuden yrityksille erottua vastuullisuuden liiketoiminnan edelläkävijöinä – ja se, joka osaa hyödyntää tämän, on tulevaisuuden voittaja!

Janne Sivonen, toiminnanjohtaja, Reilu kauppa ry

Reilun kaupan tuotteet tunnistaa Reilun kaupan merkistä.

Terttu banaaneja, paketti jauhelihaa, tölkki maitoa. Ruokakaupassa voi olla kymmeniä tuhansia tuotteita, mutta ostoskoriisi valitset tänäänkin nopeasti tutut tuotteet.

Leipähyllystä se sama ruisleipä. Päälle levite ja juusto. Suuri osa päivittäisistä ruokaostoksistamme perustuu totuttuihin tapoihin. Monet jopa kehittävät erilaisia strategioita yksinkertaistaakseen omia päätöksiään. Ruokaostokset tehdään autopilotilla. Niin vaikeita valinnat ovat.

Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut strategia valita tuotteita pääosin hinnan perusteella. Helpottaa päätöstä, sopii vaikeisiin aikoihin ja voi vaikuttaa fiksun, säästeliään ihmisen ratkaisulta.

Kun ruokaa valitaan vain hinnan perusteella, moni muu näkökulma unohtuu. Minkälaisia vaikutuksia ruualla on ympäristöön? Kuka jokapäiväisen leipäsi on tuottanut ja miten? Mitkä ovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen?

Monesti ajatellaan, että tiedon lisääminen auttaisi kuluttajia tekemään parempia ruokavalintoja ja valitsemaan kestäviä elintarvikkeita. Harmillisesti näin ei useinkaan ole. Kuluttajia kiinnostavat yllättävän vähän yleiset kehotukset muuttaa käyttäytymistään vaikkapa planeettamme kestävyyden takia.

Vastuullisuusviestejä ja vihreitä väittämiä tuotepakkauksista silti kyllä löytyy. Ja paljon. Ei ihme, että ne kuluttajat, jotka haluaisivat tehdä parempia valintoja, ovat pää pyörällä vaihtoehtoja tiiraillessa.

Entä jos olisikin olemassa pakkausmerkintä, josta tietäisit varmasti, että ostamasi elintarvike on tuotettu ympäristöä ja monimuotoisuutta vaalien, maaperää hoitaen ja asettaen korkeat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille? Pakkausmerkintä, jota valvoisivat viranomaiset ja jonka säännöt perustuisivat lakiin.

Ja arvaapa mitä? Sellainenhan on olemassa! Luomu eli luonnonmukainen tuotanto on laatujärjestelmä ja sertifiointi, jonka vastuullisuusväitteisiin voi luottaa.

Luomun perusperiaatteisiin kuuluu kestävä luonnonvarojen käyttö. Luomutuotannon menetelmät tarjoavat vastauksia myös moniin muihin ihmiskunnan haasteisiin, kuten maaperän köyhtymiseen ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. Luomun säännöt perustuvat EU:n luomuasetukseen ja luomutuotteet on merkitty EU:n luomumerkillä.

Mitä jos seuraavan kerran ruokaostoksilla ottaisit strategiaksi etsiä luomutuotteita? Se helpottaa valintoja huomattavasti ja on hyväksi meille kaikille.

Luomutuotteet tunnistaa EU:n luomumerkistä.

Teksti: Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry

Kun tartut kaupan hyllyllä tiskiharjaan, miten teet ostopäätöksen? Vaikuttaako hinta? Todennäköisesti. Entä harjan materiaali? Kädessäsi on luultavasti muovinen tiskiharja, sillä muovi kestää käytössä pitkään, ja muovinen siivousväline on hygieeninen. Vastuullinen kuluttaja valitsee kuitenkin muovinsa viisaasti. 

K-kaupoista saa nyt siivoustuotteita, jotka on valmistettu leikkokukkaämpäreistä. K-kauppojen käytetyistä ämpäreistä valmistetaan Lassila & Tikanojalla raemaista muoviraaka-ainetta, granulaattia. Granulaatti jatkaa matkaansa Sinituotteen tehtaalle Kokemäelle. Sama muovi lähtee Kokemäeltä takaisin K-kauppoihin, mutta nyt se on muuttunut SINI-siivousvälineiksi. Leikkokukkaämpärit on valmistettu kierrätysmuovista, joten siivousvälineissä muovi elää jo kolmatta elämäänsä.

Sinituote on käyttänyt kierrätysmuovia tuotannossaan jo pitkään. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia Sinituotteen omilla tehtailla käytetystä muoviraaka-aineesta on kierrätettyä. Kierrätetyn muovin hyödyntäminen vaatii tarkkaa tutkimusta ja testausta. Siivousvälineiden tulee olla kestäviä ja ne ovat usein hyvin teknisiä. Yhdessä mopissa saattaa olla kuutta eri muovilaatua, joista jokaisella on erilaisia ominaisuuksia. Kierrätysmuovilaatuja on vielä liian vähän, jotta kaiken neitseellisen muovin voisi korvata kierrätetyllä.

Miksi Sinituotteella halutaan haasteista huolimatta määrätietoisesti lisätä kierrätysmuovin käyttöä? Uskomme, että kierrätysmuovin tehokas hyödyntäminen on avainasemassa, kun ratkotaan kahta suurta globaalia ympäristökriisiä: ilmastonmuutosta ja muoviroskavyöryä. Muoviroskaa voi vähentää sekä uusien innovaatioiden avulla että käyttämällä muovia uudelleen. Lisäksi kierrätysmuovin hiilijalanjälki on vähintään puolet pienempi kuin neitseellisellä muovilla.

Muovia voi kierrättää jopa seitsemän kierrosta ennen kuin sen laatu heikkenee. Siksi tavoitteemme on, että tulevaisuudessa myös tiskiharjan voi heittää muovinkeräykseen. Annetaan muoville useampi elämä.

Karoliina Leppinen, viestintäpäällikkö
Sinituote Oy

Näin vuoden alussa moni meistä haluaa tehdä parempia valintoja niin ympäristön kuin itsensäkin kannalta. Mutta mistä tunnistaa ympäristölle hyvän valinnan tai tietää, voiko ympäristöystävällisenä markkinoituun tuotteeseen luottaa?

Tuotteissa näkyvä merkkien kirjo on valtava ja vastuullisuutta käytetään entistä enemmän markkinointikeinona. Erilaisissa selvityksissä on arvioitu, että jopa puolet tuotteiden ympäristöväittämistä on harhaanjohtavia. Tätä EU haluaa jatkossa suitsia. Ympäristöväittämiä sääntelevä direktiiviehdotus tunnistaa luotettavat ympäristömerkit tehokkaina keinoina viherpesun torjumisessa ja vihreän siirtymän edistämisessä.

Joutsenmerkki erottuu uskottavana ja luotettavana tässä merkkiviidakossa. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki ja yksi maailman vaativimmista ympäristösertifikaateista. Sen kunnianhimoisissa kriteereissä huomioidaan tuotteen koko elinkaari raaka-aineista ja tuotannosta aina kierrätykseen asti. Monille se on tuttu kaupan hyllyiltä. Esimerkiksi Joutsenmerkittyjä Pirkka-tuotteita löytyy aina wc- ja talouspapereista tiskiaineisiin, pyykinpesuaineista leivinpaperiin ja serveteistä kynttilöihin. Joutsenmerkin voi löytää myös esimerkiksi hotelleista, taloista ja sijoitusrahastoista.

Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksissa on paljon eroja, joten Joutsenmerkin vaatimuksiakin kohdennetaan erityisesti sinne, missä niillä on eniten merkitystä. Esimerkiksi erilaisissa pesu- ja puhdistusaineissa korostuu kemikaaliturvallisuus, paperituotteissa metsätalouden kestävyys ja rakentamisessa energiatehokkuus, muita osa-alueita unohtamatta. Näin Joutsenmerkki auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta ja tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Esimerkiksi Pirkan wc- ja talouspaperit ovat Joutsenmerkittyjä ja näin ollen läpäisseet vaativat kriteerit niin ympäristön kuin terveyden kannalta aina kemikaaliturvallisuudesta raaka-aineiden jäljitettävyyteen ja alkuperään.  

Kaikki tämä ei tapahdu itsestään. Joutsenmerkin taustalla työskentelee Pohjoismaissa lähes 200 ympäristöasioiden ammattilaista. Puhumattakaan siitä työstä, joka yrityksissä tehdään merkin saavuttamiseksi.

Kun yritys on saanut tuotteelleen Joutsenmerkin, se voi olla syystä ylpeä kunnianhimoisesta työstään. Ja kun kuluttaja valitsee Joutsenmerkityn tuotteen, hän voi olla ylpeä ympäristön kannalta paremmasta valinnasta.

Riikka Holopainen
toimitusjohtaja
Ympäristömerkintä Suomi