Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Hiljattain julkaistusta hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportista välittyy karu kuva ilmastonmuutoksesta. Lämpenemisen haitallisia vaikutuksia ei voida enää estää. Tämä tarkoittaa, että haittojen minimointi päästöjä vähentämällä ja muutoksiin sopeutumalla on kriittisen tärkeää meille jokaiselle.

Vaikka oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi suurimmat vaikutukset syntyvät esimerkiksi liikkumisesta, syömisestä ja asumisesta, ei lajittelun merkitystä kannata väheksyä: ilmastonmuutoksen vastaisten toimien osalta jokainen teko on merkityksellinen. Jokainen kierrätetty lasipurkki vähentää päästöjä puolella purkin painosta. Lajittelu on konkreettinen ekoteko, joka alkaa yksilöistä ja jonka vaikuttavuus kasvaa jokaisen uuden lajittelijan myötä.

Teimme Ringillä helmikuussa 2022 kuluttajatutkimuksen, jonka mukaan 95 prosenttia suomalaisista ymmärtää lajittelun tärkeyden osana kestävää kuluttamista. Ymmärrys näkyy myös tekoina. Merkittävä enemmistö (82 %) kertoo lajittelevansa suurimman osan jätteistään ja kaksi kolmasosaa kertoo lajittelevansa jo lähes kaiken.

Rinki_KVK1_1400x1000px.jpg

Lajitteluinnon kasvu näkyy konkreettisesti ympäri Suomea sijaitsevilla Rinki-ekopisteillä. Esimerkiksi kartongin keräysmäärät ovat kasvaneet vuodessa noin 10 000 tonnista 30 000 tonniin vuositasolla. Rohkaisevaa on, että kyselyn mukaan suomalaisista yli puolet (51 %) aikoo edelleen lisätä pakkausten lajittelua. Suunta on hyvä ja haluamme saada mahdollisimman monen suomalaisen ottamaan lajittelun osaksi arkeaan.

Ringin tavoitteena on tehdä pakkausjätteen lajittelusta mahdollisimman helppoa kuluttajille. Tässä yhteistyö kauppojen kanssa on tärkeää. Kun ekopisteet pystytään sijoittamaan kauppojen pihoille, kierrätyksen voi hoitaa helposti ostosten yhteydessä. Kauppa on nykyään paljon muutakin kuin kauppa, kuten Keskon viestintäjohtaja Karoliina Partanen kirjoittaa Pirkka-lehdessä. Arki helpottuu, kun palvelut ovat yhdessä koossa.

Tänä keväänä Ringin viestintäkampanja vie suomalaiset rentoon lajittelukouluun, jonka tunneilla opitaan joka kodin lajitteluvinkit ja kerrataan, miksi pakkausten lajittelu on tärkeää. Hyppää sinäkin hetkeksi takaisin koulun penkille, päivitä tietosi ja testaa oletko kierrätyksen maisteri. Yhdessä olemme enemmän – myös kierrätyksessä.

 

Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusjohtaja

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Kierrätysraaka-aineiden käyttö kotipuutarhassa herättää yhä suurempaa kiinnostusta. Erityisesti nuoret puutarhaharrastajat haluavat hyödyntää kierrätysraaka-aineita ja kiinnostuneiden määrä on edelleen kasvussa*. Myös puutarhakauppa yleisesti on kasvussa ja alan toimijat haluavat vastata vastuullisten kuluttajien vaatimuksiin. Suomalaiset käyttivät puutarhahankintoihin vuonna 2021 rahaa 25 miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, koko myynnin oltua lähes 700 miljoonaa euroa.  

Yhdessä innovoimalla voimme löytää aivan uusia toimintamalleja. Hieno esimerkki tästä on tammikuussa alkanut Keskon ja Bernerin kiertotalousyhteistyö. Neste K-liikenneasemilla syntyviä kahvinporoja hyödynnetään Pirkka-puutarhanhoitotuotteiden valmistuksessa Saarijärven tehtaalla. Saarijärven tehtaalla valmistetaan pääasiassa Bernerin GreenCare-puutarhatuotteita. Kahvinporoja kuljettaa yhteistyökumppani Lassila & Tikanoja hyödyntäen olemassa olevia logistisia reittejä. Kahvinporoilla pystytään vähentämään kasvuturpeen käyttöä kasvualustoissa noin kolmanneksella. Neljä kuukautta kestävän pilotin aikana kahvinporoja kertyy reilusti pilotin tarpeisiin, olemmehan tunnetusti maailman kärkeä kahvinjuojina. Pilotissa on mukana kymmenen Neste K -liikenneasemaa.  

Kuva_iso_tausta_04.jpg

Olemme olleet ensimmäisinä Suomessa tuomassa kiertotalouden puutarhatuotteita kotipuutarhureille. Vuonna 2017 toimme markkinoille GreenCare Ympäristön Ystävä -puutarhalannoitteen, joka hyödyntää elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Olemme sitoutuneet kasvuturpeen vähentämiseen tuotteissamme ja hakeneet vaihtoehtoisia raaka-aineita. Kahvinporojakin olimme pohtineet, mutta haasteeksi nousi niiden kerääminen. Nyt siihen löytyi luonteva ratkaisu. Kiitokset ideasta kahvinporojen hyötykäytöstä ja yritysyhteistyöstä kuuluu Neste K Linnatuulen kauppiaalle Seppo Lauerille. Kumppanuus puolestaan Keskon ja Lassila & Tikanojan kanssa tukee meidän omaa vastuullisuustyötämme. Saamme voimaa samanhenkisistä yrityksistä.  

Odotan kovasti, kuinka kotipuutarhurit ottavat vastaan uudet tuotteet, joiden työnimenä meillä on ”Kahvinporoista mullanmuruiksi”. Kahvinporoa sisältävät puutarhatuotteet ovat vähittäismyynnissä vuoden 2023 keväällä. 

 

*Kantar TNS Agrin Kotipuutarhatutkimus vuodelta 2021 

 

Kirjoittaja on GreenCaren tuoteryhmäpäällikkö Jussi Petäjä. GreenCare on osa Berner Oy:n kuluttajaliiketoimintaa. 

Tomi Alakoski: Ysit töihin yhteistyöllä

Tomi Alakoski | 25.02.2022

Koronapandemia jatkuu jo kolmatta vuotta, millä on väistämättä ollut negatiivinen vaikutus myös nuorten kesätöiden tarjontaan. EK:n kesätyökyselyn perusteella valoa on kuitenkin nähtävissä. Tulevana kesänä EK:n jäsenyritykset tavoittelevat kesätyö- ja harjoittelupaikkaa 120 000 nuorelle. Sama trendi näkyy myös Suomen suurimman työnhakukoneen Duunitorin datassa: tammikuussa 2022 sivustolla julkaistiin 54 prosenttia enemmän kesätyöilmoituksia kuin vuosi sitten. Harmillista on toki se, että kesätöitä on tarjolla alle 18-vuotiaille heikommin kuin 18 vuotta täyttäneille.

Viime vuosien kesätöiden vähäinen tarjonta on saattanut aiheuttaa sen, että nuorille on muodostunut kuva, että kesätöitä on mahdoton saada. Erityisesti tämä koskee alle 18-vuotiaita nuoria, joilla ei ole aiempaa kesätyökokemusta. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää, että nuoria kannustetaan ja koulutetaan kesätöiden hakuun liittyen.

Kaupan ala työllistää tuhansia nuoria tänäkin kesänä

4H-järjestö onkin kehittänyt Ysit töihin -toimintamallin, jossa kiinnitetään huomio erityisesti peruskoulun päättävien nuorten kesätyöllistämiseen. Ennen kesätyönhaun aloittamista yhdeksäsluokkalainen osallistuu Ajokortti työelämään -koulutukseen, jossa nuoret kuulevat työnhaun ja työelämän pelisäännöistä: miten tehdään hyvä työhakemus, miten toimitaan työhaastattelutilanteissa, mitä työsopimukseen kirjataan ja mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. K-ryhmä ja 4H ovat toteuttaneet koulutuksia yhteistyössä.

Paikalliset K-kauppiaat osallistuvat vuosittain satoihin Ysit töihin -toiminnan nuorten työelämäkoulutuksiin. Onkin ilahduttavaa, että kauppiaat tarjoavat tulevanakin kesänä myös runsaasti työpaikkoja alle 18-vuotiaille nuorille ympäri Suomen.

Kesätyö on nuorelle tärkeä kiinnittymiskohta yhteiskuntaan

4H:n Ysit töihin -toimintaa toteutetaan jo lähes 100 kunnan alueella. Toiminnan tavoitteena on, että jokainen yhdeksäsluokan päättävä nuori saisi kesätöitä. 4H ja K-ryhmä ovat tehneet yhteistyötä tämän unelman saavuttamiseksi.

Ysit töihin -toimintamallista onkin saatu rohkaisevia tuloksia. Toiminnassa mukana olleista 10 000 nuoresta 59 % työllistyi kesällä 2021 – työllistyneiden nuorten määrä nousi 15 % edellisvuodesta.

Kesätyö on nuorelle tärkeä kiinnittymiskohta yhteiskuntaan. Se myös luo positiivista tulevaisuususkoa, jolla on pitkäkantoiset positiiviset vaikutukset elämässä. Nuori saa vahvistusta itsetunnolleen: minä pystyn, minä osaan.

Jokaisen organisaation onkin tärkeää pohtia, olisiko heillä mahdollisuus tehdä merkittävä tulevaisuusteko ja työllistää nuori kesäksi. Kasvaakseen yhteiskuntamme jäseneksi, nuori tarvitsee työkokemusta muun muassa kesätyön kautta. Erityisen tärkeää tämä on nuorelle, joka etsii ensimmäistä kesätyötään. Tässä K-ryhmä on osoittanut erinomaista esimerkkiä vastuullisena, nuoria työllistävänä yrityksenä.

Tomi Alakoski
toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto

 

Vienti; mahdollisuus vai taakka? Jokainen yritys arvioi kuinka vienti tukee liiketoimintaansa omista lähtökohdistaan. Kun Suomessa on puhuttu ruokaviennistä, on perinteisesti tarkoitettu ns. ”tasekauppaa”, millä yritys tasapainottaa liiketoimintaa kotimaassa kannattavalla ulkomaankaupalla. Tuote edustaa usein tilapäistä tai pysyvää ylijäämää sekä sivuvirtoja, joille ei löydy Suomesta käyttöä. Tasekauppa on kaukana kuluttajarajapinnasta; se on B2B -kauppaa ja peruskannattavuuden edellytys. B2B -kauppa voi toki olla myös strateginen tai taktinen valinta, koska resurssitarve (henkilöt, raha, brändi) on pienempi kuin B2C kaupassa.

Hiljalleen lähestytään myös kuluttajarajapintaa. Tavoitteena on myynti lisäarvolla ja useimmiten kohteena ovat vähittäistavarakauppa tai food service. On hyvä huomioida, että pitkälle jalostettujen lisäarvotuotteiden myynti on vähemmän riippuvainen raaka-aineiden markkinahinnoista, sillä kuluttajahinnan muodostumiseen vaikuttaa vahvasti tuotteen luoma lisäarvo. Haasteena erityisesti myyntityö, kun asiakkaat tulee vakuuttaa omien tuotteiden parhaimmuudesta. Myynnin oikeamittainen resursointi on kriittinen menestystekijä.

Vaihtoehtona on myös innovatiiviset toimintatavat. Tässä suomalaisyritykset ovat osoittaneet ketteryyttä ja tiivistynyttä yhteistyötä esimerkkinä K-ryhmän luoma mahdollisuus toimia verkkokaupassa Kiinassa, optimoiden resurssien käyttöä. On ollut ilo seurata K-ryhmän toimintaa vientiveturina K-ryhmän ja MTK:n yhteistyön puitteissa.

Vienti myös edistää teollisten prosessien optimointia ja kilpailukykyä. Jokin prosessi voi olla kannattamaton, kun tuotteita myydään kotimaahan, koska kohdesegmentti on ohut. Kannattavuus paranee, kun tuotantoa lisätään, yksilöhinta laskee ja myydään markkinoille, joista sopiva segmentti löytyy.

On siis selvää, että sanalla vienti tarkoitetaan hyvinkin erityyppisiä toimintoja.

Suomalaisen ruoan laatu, innovatiivisuus, maku ja vastuullisuus ansaitsevat tulla kansainvälisesti tunnetuiksi. Esim. innovaatioiden merkitys korostuu. Kansainvälisille markkinoille tarkoitetut innovaatiot, höystettyinä maailmanluokan myyntityöllä maksavat itsensä takaisin ja rahoittavat seuraavia innovaatioita tuoden samalla lisää kykyä investoida myös Suomen markkinaan lisää. Suomalaisuutta arvostetaan niin kotimaassa kuin maailmalla.

Suomalaiselle viljelijälle jaloin ulkomaankauppa on se, mistä syntyy lisäarvoa ja samasta raaka-aineesta saadaan enemmän euroja. Se, missä myyntityö on maailmanluokkaa ja kuluttajatuotteita myydään kuluttajille, joilla on varaa ostaa laadukasta suomalaista ruokaa.  

 

Thimjos Ninios,
MTK:n vientijohtaja
Tehtävääni kuuluu ruokaketjun toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen sekä vientiyrityksille tarkoitettujen palveluiden kehityksen edistäminen.  

WWF kannustaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tavalla, joka on hyväksi luonnolle ja ihmisille. Monimuotoisen luonnon tukemiseksi yritysten tulisi etsiä keinoja, joilla vähennetään oman toiminnan ja koko toimitusketjun haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän lisäksi kiritämme yrityksiä etsimään oman toiminnan ulkopuolelta osaavia kumppaneita, joiden kanssa työskennellä laajemman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi muut yritykset, jotka käyttävät samoja resursseja. Ratkaisuja luonnon auttamiseksi voi myös etsiä yhdessä järjestöjen kanssa. 


K-ryhmä on noudattanut K-kaupoissaan WWF:n Kalaoppaan suosituksia jo yli kymmenen vuoden ajan. Näin konserni on vaikuttanut siihen, että suomalaisissa pöydissä nautitaan yhä enemmän vastuullista kalaa. Vuonna 2017 yhteisten keskustelujen kautta syntyi idea, että yritys osallistuisi lisäksi uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjen kunnostamiseen. Uraauurtavassa K-Kalapolut-yritysyhteistyössä avattiin lähes 30 estettä, jotka aiemmin pysäyttivät uhanalaisten vaelluskalojen matkan lisääntymisalueille. Kumppanuudessa yhdistyivät WWF:n asiantuntemus virtavesien suojelusta, K-ryhmän biodiversiteettitavoitteet sekä K-kauppiasverkosto. 

Nyt viisi vuotta myöhemmin iloitsemme onnistumisista, jotka yhteistyöllä on saatu aikaan. Kokosimme yhteen valtavan määrän ihmisiä työskentelemään Suomen vaelluskalojen pelastamiseksi. K-ryhmän verkoston kautta tavoitimme paikallisia ihmisiä, jotka halusivat auttaa omaa lähiluontoaan. Etenkin paikalliset K-kauppiaat tarttuivat innokkaasti ehdotukseen talkoiden järjestämisestä. Talkoisiin osallistui WWF:n asiantuntijoiden lisäksi yli 1 000 vapaaehtoista, yli 70 K-kauppaa ja K-kauppiasta sekä lukuisia muita yhteistyökumppaneita. Talkoiden ansiosta kaloille avautui aiemmin saavuttamattomissa olleita vaellusreittejä yhteensä noin sataa kilometriä vastaava matka.  

Luonnonsuojelu on pitkäjänteistä työtä. Sen lisäksi, että K-ryhmän monivuotinen yrityslahjoitus on mahdollistanut WWF:n virtavesiasiantuntijoiden suojelutyön, on ollut erityisen arvokasta, että yritys itse sitoutui hankkeeseen omilla resursseillaan. K-Kalapolkuihin palkattiin talkookoordinaattori ja viestintään panostettiin. Näin kasvatimme huomattavasti suojelutyön vaikuttavuutta. Kun molemmat tahot ovat sitoutuneet yhteisen tavoitteen taakse, tekemistä on myös mahdollista parantaa vuosien varrella.  

Uskomme WWF:llä yhdessä tekemisen voimaan, sillä vain yhteistyöllä yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa pääsemme tavoitteisiimme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, laji- ja metsäkatoon voidaan edelleen vaikuttaa. Vaikka isot muutokset voivat viedä jopa vuosikymmeniä, tuo pitkäjänteinen työ tulosta. Esimerkiksi tällä sivulla voit tutustua viimeisimpiin luonnonsuojelutyömme tuloksiin. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme, myös lukuisten yritysten ja organisaatioiden tuen, ansiosta.  

Liisa Rohweder
pääsihteeri
WWF Suomi

Yritys ja järjestö voivat yhdessä edistää luonnonsuojelua vaikuttavasti. Tule mukaan muutoksentekijäksi ja tutustu WWF:n monipuolisiin yhteistyötapoihin.

Takaisin ylös