Näkökulma

Suomeen on tullut vuoden aikana yli 45 000 ukrainalaista sodan keskeltä. Uuteen, ventovieraaseen maahan tuleminen on ollut heille iso stressi. Maahamme tulleilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, käsittämätöntä surua ja menetyksiä. Kukaan meistä ei haluaisi kokea kodin tai läheisten menetystä, mitä turvapaikanhakijat ovat järjettömien sotatoimien vuoksi joutuneet kokemaan.

Uuteen kotimaahan sopeutuminen on tärkeää, jotta jokainen maahamme tulija pääsisi kiinni arkeen, oppisi suomen kieltä, voisi opiskella, tekisi työtä ja kokisi kuuluvansa osaksi koko suomalaista yhteiskuntaa. Suurimmat haasteet maahan tulleilla liittyvät kielitaidon, päivittäisten käyttötavaroiden, ruoan ja tekemisen puutteisiin, yksinäisyyden kokemuksiin ja vaikeuksiin hoitaa erilaisia asiointeja.

Toivo paremmasta tulevaisuudesta ja yhteisön tuki ovat hyvän kotoutumisen edellytyksiä. Elämän perusasioiden, kuten perusturvan, sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen ja avun saaminen auttavat kotoutumaan.

Käynnistimme joulukuussa MLL:ssa K-ryhmän kanssa yhteistyönä Ukraina-rusetti-kampanjan tukemaan ukrainalaisten kotoutumista. Ukraina-rusetin avulla pystymme MLL:ssa tarjoamaan ruokaa ja turvaa. Kampanjamme on käynnistynyt hyvin ja helmi-maaliskuussa pystymme jo ilahduttamaan yli 1000 perhettä 50 euron lahjakortilla.

MLL:n laaja, valtakunnallinen toiminta ja vankka vapaaehtoistyöosaaminen tukee monella tavalla ukrainalaisia perheitä. Kampanjan avulla pystymme jakamaan paikalliseen toimintaan avustuksia, joiden avulla MLL:n paikallisyhdistykset ja piirit eri puolella maata pystyvät järjestämään ukrainalaisille perheille tekemistä ja tarjoamaan yhteisön, johon kiinnittyä. MLL tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikkakunnalla muihin vanhempiin ja lapsiin perhekahviloissa ja kerhoissa ja saamaan uusia ystäviä sekä kuulemaan suomen kieltä.

Osallistumalla tähän kampanjaan jokainen voi auttaa sodan vuoksi paljon menettäneitä ukrainalaisia pääsemään kiinni siihen tavalliseen, hyvään arkeen. Joko sinulla on oma rusetti hankittuna?

Tarja Satuli-Kukkonen
Kehittämispäällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Tarkkasilmäiset ovat saattaneet jo huomata, että monesta Pirkka- ja K-Menu-tuotteesta löytyy nykyisin Sydänmerkki. Kaiken kaikkiaan kaupan hyllyiltä Sydänmerkin voi bongata jo noin 2000 muustakin elintarvikkeesta. Mutta mitä logo pakkauksessa viestiikään?

Sydänmerkin keskeisin tavoite on helpottaa kuluttajan arkea. Merkin avulla terveellisempien valintojen teko kaupassa helpottuu, koska ei tarvitse itse arvioida tuotteiden terveellisyyttä – asiantuntijat ovat jo tehneet sen.

Sydänmerkin tausta on tutkitussa tiedossa, suomalaisissa ja pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Näissä suosituksissa on koottu yhteen se, mitä tutkimusten valossa tiedetään ruuan vaikutuksesta terveyteen, ja toisaalta sovitettu tutkimustieto yhteen ruokakulttuuriimme kanssa. Sydänmerkin tuoteryhmäkohtaiset kriteerit on koottu suositusten pohjalta siten, että eri tuoteryhmissä huomioidaan kunkin elintarvikeryhmän terveydelle kriittiset tekijät. Niinpä esimerkiksi leipätuotteissa olennaista on riittävä kuidun määrä ja maltillinen suolan määrä. Öljyissä ja muissa rasvoissa puolestaan keskitytään tyydyttymättömien rasvahappojen riittävään ja tyydyttyneiden rasvahappojen vähäiseen määrään. Siksi esimerkiksi voi, kookos- tai palmuöljy eivät voi saada Sydänmerkkiä.

Siinä missä Sydänmerkki tarjoaa apua ruokaostoksiin, se tarjoaa myös yrityksille yksinkertaiset raja-arvot tuotekehityksen tueksi. Sydänmerkki on kuitenkin täysin vapaaehtoinen merkki eli kukin yritys itse päättää, haluaako hakea tuotteilleen Sydänmerkkiä. Jokaisen Sydänmerkki-hakemuksen arvioi asiantuntijaryhmä, joka vertaa tuotteen ravintosisältötietoja tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin. Jos kriteerit täyttyvät, tuotteelle myönnetään Sydänmerkki.

Hyvä syöminen on monen tekijän summa, jossa arkisilla, usein toistuvilla valinnoilla on eniten merkitystä. Näiden valintojen äärellä kannattaa muistaa Sydänmerkki.

Anna Kara
Sydänliiton ravitsemusasiantuntija

Suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita vastuullisuudesta ja vaativat yhä enemmän tietoa siitä, miten heidän kuluttamansa tuotteet ja palvelut on tuotettu. Yhä useampi suomalaisyritys pyrkiikin vastaamaan kuluttajien kysymyksiin ja on entistä tietoisempi siitä, millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen niin meillä Suomessa kuin globaalistikin. Ihmisoikeudet ovat aina ajankohtainen aihe, ja ne puhuttavat tälläkin hetkellä. Vaikka valtiolla on ensisijainen velvollisuus turvata ihmisoikeuksien toteutuminen, on myös yksityisen sektorilla tärkeä rooli ihmisoikeuksin toteutumisessa.

Yksi tärkeimmistä yritysten ihmisoikeusvastuun raameista on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tehdä toimenpiteitä ennaltaehkäistäkseen ja korjatakseen yritystoiminnan kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä vastuu kuuluu jokaiselle yritykselle koosta, toimialasta tai toimintamaasta riippumatta.  

Toimiakseen entistä vastuullisemmin yritykset pyrkivät tunnistamaan liiketoimintansa suorat ja epäsuorat ihmisoikeusvaikutukset, jotka voivat kohdistua omiin työntekijöihin, paikallisyhteisöihin tai esimerkiksi asiakkaisiin. Kaupan toimialalla ja asiakkaiden kanssa toimiessa ihmisoikeuksiin liittyvistä jokapäiväisistä asioista nousee esiin mm. esteettömyys ja saavutettavuus, henkilöstön monimuotoisuus sekä kaikenlainen syrjimättömyys, joka koskee niin asiakaskuntaa kuin kaupan alan omaa henkilöstöäkin.

Moni yritys on ruvennut järjestelmällisesti kartoittamaan ihmisoikeusriskejä, ja tunnistaessaan niitä ryhtynyt aktiivisesti korjaamaan ja estämään niiden toteutumista. Ihmisoikeuskartoitusta tehdessä on tärkeä kuunnella ja tavata myös vaikutusten kohteena olevia tahoja. Kaupan alalla se tarkoittaa muun muassa työntekijöitä ja asiakkaita, sillä juuri heillä on tietoa siitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla heidän arkeensa on. Näin on tehnyt myös Kesko, joka on osana ihmisoikeusarviotaan kuullut keskeisten sidosryhmiensä näkemyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Iso osa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan tai tuotetaan muualla; kauppa on tänä päivänä hyvin kansainvälistä. Pitkät hankintaketjut ovat monimutkaisia ja haasteellisia. Kaupan toimiala pyrkii erilaisin auditoinnein, kansainvälisellä yhteistyöllä, sopimuksin ja koulutuksin varmistamaan, että hankintaketjussa olevien yritysten työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa ja työntekijöillä on reilut työolot. Meidän kuluttajien osana on kysyä ja yrittää valita sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden kohdalla voimme luottaa, että niiden tuotannossa on kiinnitetty huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen.  

Ihmisoikeustyö on usein hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Tänä vuonna olemme puolessa välissä koko maailmalle yhteisten, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen määräaikaa (2030). Kestävän kehityksen tavoitteista yli 90 % liittyy ihmisoikeuksiin. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen kuten ihmisoikeuksienkin turvaaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä – ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, ja siksi yritysten ja meidän kuluttajien on oltava tässä työssä mukana.

Pääsihteeri Marja Innanen

UN Global Compact Suomi

YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 17 000 yritystä noin 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. Suomen Global Compact tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.

Etusivu - UN Global Compact Network Finland