Näkökulma

Joulua juhlitaan meillä isommin kuin mitään muuta juhlaa: on paljon lahjoja, koristeita, musiikkia ja ruokaa. ”Herkkua on siinä monenlaista”, lauletaan tutussa joululaulussakin. Aivan jokaiseen ruokapöytään runsaus ei kuitenkaan ulotu.

Suomessa köyhyys koskettaa noin 110 000 lasta. Vaikka taloustilanne on kohentunut, se ei näy lapsiperheiden kohdalla. Viimeisimmän tulonjakotilaston mukaan lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun.

Köyhyys näkyy lapsen elämässä vielä aikuisenakin

Hyvän elämän palikat kootaan lapsuudessa. Jatkuva toimeentulon puute arjessa vaikuttaa lapsen elämään ja myöhempään aikuisuuteen. Usein lapsen kaverisuhteet rakentuvat harrastusten kautta ja jos perheellä ei ole varaa harrastuksiin, lapsen sosiaaliset suhteet voivat jäädä vähäisiksi.

Tutkimusten mukaan vähävaraisten perheiden nuorilla on vähemmän läheisiä ystäviä kuin ikätovereillaan. Myös kiusaamisen kokemukset ovat yleisempiä.

Vähävaraisuus on siis muutakin kuin rahan puutetta. Siksi perheille tulisi taata riittävät ja helposti lähestyttävät palvelut arjen tueksi. Turvallisten yhteisöjen, vaikkapa oman naapuruston, rakentamisessa me kaikki voimme olla mukana.

Ruokaa joulupöytään 28 000 perheelle

Hyvää mieltä ja hyvinvointia voi lisätä monella tavalla. Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen toteuttama Hyvä Joulumieli -keräys tuo iloa vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytään.

Tänä vuonna 28 000 perhettä saa ruokalahjakortin, jolla voi hankkia ainekset jouluateriaan. Toivottu 70 euron lahja tuo monelle perheelle joulun kotiin.

Hyvän joulumielen toivotuksin,

Maaret Alaranta
sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori
Suomen Punainen Risti

K-ryhmä on jälleen tukemassa Hyvä joulumieli -keräystä.

Yhden jäte on toisen raaka-aine. Lajittelun ja kierrätyksen avulla käytetty pakkaus muuttaa muotoaan jätteestä uudeksi käyttökelpoiseksi tuotteeksi. Suomalaiset ovatkin tottuneita kierrättäjiä, ja lajittelusta on tullut monelle luonteva osa arkipäivää. Yli 60 prosenttia kaikista pakkauksista päätyy kiertoon, eikä kaatopaikalle toimiteta enää lainkaan orgaanista tai biohajoavaa jätettä.

Ringin pakkauskierrätykseen kannustavassa kampanjassa seikkailee viime vuodelta tuttu fiktiivinen hahmo J. Jätevuori. 

Valtakunnalliseen Rinki-ekopisteverkostoon on kätevää palauttaa kotitalouksien käytetyt kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset. Tällä hetkellä Rinki-ekopisteitä on jo 1850, ja niistä noin 550 pisteessä kerätään muovipakkauksia. Lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten keräyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Muovipakkauksia meillä on kerätty vuodesta 2016, ja muovipakkausten lajittelu on yleistynyt vauhdilla.

Lajittelun on oltava vaivatonta ja helppoa. Tämän vuoksi Rinki-ekopisteet on pyritty sijoittamaan paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat. Pisteiden sijoittamisessa on tehty erittäin hyvää yhteistyötä kauppojen kanssa, ja yli 400 K-kaupan liikkeen yhteydessä on jo Rinki-ekopiste. Näin myös kauppa palvelee asiakkaitaan monipuolisesti.

Pakkausten lajittelu on helppoa, kun muistaa kahden kohdan nyrkkisäännön: jos sinulla on pakkaus ja jos se on lasia, muovia, metallia tai kartonkia, voit palauttaa sen Rinki-ekopisteeseen. Tänä syksynä Ringillä on käynnissä viestintäkampanja, jossa pakkauskierrätyksestä kertomisen lisäksi kannustetaan jokaista pitämään huolta ekopisteiden siisteydestä. Kampanjaan ja esimerkiksi tarkempiin lajitteluohjeisiin voit tutustua osoitteessa rinkiin.fi. 

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, minkälaisia pakkauksia ostaa sekä huolehtia siitä, että käytetyt pakkaukset päätyvät takaisin kiertoon. Yhdessä teemme enemmän!

Juha-Heikki Tanskanen
Toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Suomalaiset ovat voineet ostaa Reilun kaupan ruusuja jo 12 vuotta. Ensimmäiset reilut ruusut lanseerattiin aikanaan K-ruokakaupoissa, ja vuosien varrella ne ovat kasvaneet markkinaosuuksissa mitattuna Suomen suurimmaksi Reilun kaupan tuotteeksi: peräti 40 prosenttia suomalaisissa ruokakaupoissa myydyistä ruusuista tulee Reilun kaupan kukkatiloilta.

Monicah Wangui Kamau työskentelee kenialaisella Reilun kaupan kukkatilalla. Työntekijät ovat päättäneet, että tilalle maksettavat Reilun kaupan lisät käytetään mm. työntekijöiden lasten koulumaksuihin.

Ensimmäiset Reilun kaupan tuotteet ilmestyivät suomalaisten markettien hyllyille vuonna 1999. Yksi ensimmäisistä tuotteista oli Pirkka Reilun kaupan kahvi. K-kauppojen keskeinen rooli Reilun kaupan menestystarinassa ei ole sattumaa. Taustalla on pitkäjänteinen yhteistyö Reilun kaupan merkkiä Suomessa edustavan Reilu kauppa ry:n kanssa.

Reilun kaupan tiloilla panostetaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin

Reilun kaupan tavoite on, että tuotteet viljellään asiallisissa oloissa ja viljelijät ja työntekijät saavat työstään korvauksen, jolla tulee toimeen. Toimeentulon parantamiseksi Reilussa kaupassa on määritelty takuuhinta, joka viljelijälle on vähintään tuotteesta maksettava. Takuuhinnan päälle maksetaan myös Reilun kaupan lisää, jota käytetään koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin.

K-ryhmän Reilun kaupan tuotteiden myynneistä kertyy yli 600 000 euroa Reilun kaupan lisää vuodessa. Näillä varoilla on tuettu ja kehitetty viljelijöiden koulutusta, terveydenhuoltoa, viljelymenetelmiä ja kaupankäyntitaitoja. Reilu kauppa asettaa viljelijöille ja tiloille myös vaatimuksia, joiden toteutumista valvotaan säännöllisesti: työolojen on oltava kunnossa, ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa ja myös ympäristön hyvinvointi on huomioitava.

K-ryhmän ja Reilun kaupan yhteistyölle ja kuluttajien reiluille valinnoille on suuri tarve myös tulevaisuudessa. Kuluttajien kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan on selvästi kasvanut – ja K-ruokakaupoissa tämä ilmiö on huomattu.

Janne Sivonen
toiminnanjohtaja, Reilu kauppa ry
https://reilukauppa.fi/

Maailman merien päivää juhlitaan joka vuosi 8. kesäkuuta. Suomessa tämä YK:n teemapäivä jää monilta huomaamatta, mutta monessa muussa maassa sitä juhlitaan meriaiheisin festivaalein ja hyväntekeväisyystapahtumin. Meillä MSC:llä jokainen päivä on Maailman merien päivä! Visiomme on, että maailman valtameret olisivat täynnä elämää ja merenelävien tuotanto turvattu nykyiselle ja tuleville sukupolville.

Miksi merien suojelu sitten on niin tärkeää? Meret ovat välttämättömiä elämälle maan päällä. Ne peittävät yli 70% planeettamme pinnasta, sääntelevät ilmastoa ja tuottavat happea, jota me tarvitsemme elääksemme. Meret ovat myös koti uskomattomalle määrälle elämää ja kala ja äyriäiset ensisijainen proteiininlähde yli kahdelle miljardille ihmisille. Merenelävät ovat meille viimeinen suuri luonnonvaraisen ruoan lähde. Merten eliöstön hyvinvointi on siis välttämätöntä ihmisten elinkeinojen ja ruokaturvan säilyttämiseksi.

Mikä MSC:n rooli on tässä kaikessa? Marine Stewardship Council on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tunnistaa ja palkitsee kestävään kalastukseen ja mertensuojeluun liittyviä ponnistuksia. MSC on myös ainoa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, GSSI:n sekä ISEAL Alliancen tunnustama kansainvälinen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelma pyydetylle kalalle ja äyriäisille. Myös Maailman luonnonsäätiö WWF pyrkii edistämään kalastusyritysten sertifiointia ja MSC-tuotteiden kysyntää osana laajempaa kuluttajavalistustyötään.

Tavoitteemme on, että tulevaisuuden sukupolvetkin voivat nauttia meren antimista sekä elämää täynnä olevista valtameristä. Sininen MSC-merkki löytyykin ainoastaan luonnonvaraisesta kalasta ja äyriäisistä, jotka ovat peräisin MSC-sertifioiduista kalastusyrityksistä. Teemme yhteistyötä kalastusteollisuuden, tiedeyhteisöjen ja kaupan alan edustajien kanssa edistääksemme kestävää kalastusta ja varmistaaksemme vastuullisesti pyydetyn kalan ja äyriäisten saatavuuden kuluttajille. Kestävällä kalastuksella tarkoitetaan, että kalakannat voivat hyvin ja kalastuksen vaikutukset meriympäristöihin minimoidaan.

Yli 300 kalastusyritystä 35 maassa on saanut MSC-sertifikaatin ja maailmanlaajuisesti yli 27 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki, joten valinnanvaraa vastuullisissa kala- ja äyriäistuotteissa löytyy jo runsaasti. Suomessakin MSC:n jäljitettävyyssertifikaatin haltijoita on jo yli kaksikymmentä ja MSC-merkittyjä tuotteita tarjolla noin 600 – ja määrä kasvaa koko ajan. Tästä on hyvä jatkaa!

Johanna Vepsä

Marketing and Communication

MSC Suomi

Kuluttajien halu tehdä vastuullisia valintoja näkyy ruokakaupassa joka päivä. Itse ruokaan liittyvien kysymysten lisäksi huomiota kiinnitetään myös pakkauksiin. Huoli kasvavasta muovijätteen määrästä luonnossa ja merissä on saanut kuluttajat ja yritykset pohtimaan myös pakkaamiseen liittyviä valintojaan entistä tarkemmin.

Suomalainen PEFC-sertifioitu pakkauskartonki on aina vastuullinen valinta - metsästä kotiin ja jälleen uudelleen kiertoon.

Pakkausmateriaalia valittaessa uusiutuvasta raaka-aineesta tehty, kierrätettävä ja biohajoava kartonki on varsin hyvä valinta monellakin mittarilla. Huippulaatuinen, suomalainen sertifioitu kartonki on kierrätettävä materiaali, jonka raaka-aineen alkuperä on aina tiedossa; käytettävä puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä, joiden vastuullisuus kestää kansainvälisenkin vertailun.

Suurin osa suomalaisista metsistä on PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) -sertifioituja. PEFC-merkintä kertoo kuluttajalle, että tuotteessa käytetty puu on peräisin vastuullisesti hyödynnetystä metsästä, jonka hoidossa on huomioitu myös luontoarvot. Lisäksi sertifikaatti on osoitus siitä, että tuotantoketjussa on huolehdittu siellä työskentelevien ihmisten asianmukaisista työoloista ja turvallisuudesta. Valitessaan PEFC-sertifikaatilla merkityn suomalaisen kuitupohjaisen kartonkipakkauksen, WC-, talous- tai ruoanlaittopaperin, kuluttaja voi luottaa sen olevan oikeasti vastuullinen valinta.

Metsäsertifioinnilla ja suomalaisella osaamisella on merkitystä ja vaikutusta maailmanlaajuisestikin. PEFC on maailman laajin metsäsertifiointijärjestelmä, jonka piirissä on 80 % Suomen metsistä. Varmasti osaksi juuri tämän järjestelmän ansiosta metsämme kasvavat paremmin kuin koskaan aiemmin ja biodiversiteetin kannalta tärkeän lahopuun määrä on lisääntynyt metsissämme. Maailmanlaajuisesti vain 10 % metsistä on minkään sertifiointijärjestelmän piirissä.

Pakkauksen ympäristövaikutukset ulottuvat valmistusta ja käyttöä pidemmälle. Myös kuitupakkausten kierrättäminen on siis tärkeää ja meillä Suomessa onneksi varsin helppoa. Kierrätyksen kautta kuidun elämä pääsee jatkumaan toisessa tuotteessa. Puhdas ensikuitu on turvallinen ja paras valinta mm. elintarvikkeiden pakkaamiseen, kun taas kierrätyskuitu sopii moneen muuhun käyttöön. Kaupassa tehtyjen valintojen lisäksi omaan ympäristöjalanjälkeensä voi vaikuttaa myös huolehtimalla kierrätyksestä.

Päivi Makkonen,

Kestävän kehityksen johtaja

Metsä Group

Kesko ja ruotsalainen ICA ovat tehneet ICA Global Sourcing (IGS) –hankintayhteistyötä käyttötavarakaupassa Aasiassa vuodesta 2016 alkaen. Yhteistyö keskittyy K-ruokakaupoissa myytävien käyttötavaroiden hankintaan. IGS:n paikallinen vastuullisuustiimi vastaa tehtaiden sosiaalisen vastuullisuuden varmentamisesta yhteistyössä Keskon kanssa.

ICA Global Sourcing (IGS):llä on toimistot Kiinassa, Hongkongissa, Vietnamissa, Bangladeshissa ja Intiassa sekä yhteensä noin 100 työntekijää.

Keskeinen osa yhteistyötä on tavarantoimittajien tehtaiden sosiaalisen vastuun varmentaminen ja tuotteiden laadun varmistaminen. Amfori BSCI:n kaltaisten kolmannen osapuolen tekemien sosiaalisen vastuun auditointien rinnalle IGS on kehittänyt oman sosiaalisen vastuun auditoinnin, ICA social auditin. ICA social auditin käytännönläheinen
lähestymistapa helpottaa tehtaan edustajien ja IGS:n auditoijien kommunikaatiota.

ICA social auditissa on neljä vaihetta:
• johdon haastattelu
• tehdas- ja asuntolakierros
• dokumenttien tarkastelu
• luottamuksellinen työntekijöiden haastattelu

Sosiaalisen vastuun kysymykset ovat haaste köyhissä riskimaissa. Esimerkiksi Intiassa on yleistä työskennellä kotona ja teettää töitä alihankintana. Siksi pyrimme läpinäkyvyyteen
emmekä oleta toimitusketjulta täydellisyyttä. Jotta voimme vaatia tehtailta jatkuvaa parannusta, meidän tulee tuntea tehtaan todellinen tilanne.

Jos tehtaalla tehdään auditoinnin aikana kriittisiä havaintoja, IGS:n vastuullisuustiimi on yhteydessä Keskon ostotiimiin ja vastuullisuustiimiin 24 tunnin kuluessa. Tarvittaessa kutsutaan koolle pikakokous, jossa kaikki osapuolet keskustelevat siitä, miten havaittu ongelma ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla.

ICA social audit yhdistettynä kolmansien osapuolten tekemiin auditointeihin on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi edistää toimitusketjun läpinäkyvyyttä. Hankintayhteistyö mahdollistaa laajat ja laadukkaat käyttötavaravalikoimat ja tuo siten lisäarvoa Keskolle ja K-kauppojen asiakkaille.Tehokkaan prosessin ansiosta Kesko tuntee nykyisin toimitusketjunsa aiempaa paremmin.

Cindy Chan,
Social Compliance Manager
of ICA Global Sourcing

Vanhempi herra astuu sisään ja puuskahtaa ensimmäiseksi: Piti tulla tänne hakemaan vähän tätä taaperoenergiaa. Paikka on HelsinkiMission yhteisöllinen olohuone Helsingin Punavuoressa Albertinkadulla, Albertin Olohuone, jossa lapsiperheet ja seniorit kohtaavat. Paikalla on vapaaehtoisia senioreita emäntinä ja isäntinä. Vanhemmat pienten lastensa kanssa tai seniori-ikäiset voivat tulla piipahtamaan ja tapaamaan toisiaan. Pääpaino on mukavassa yhteisessä olemisessa. Tila on sisustettu viihtyisästi, paikka suorastaan houkuttelee seurustelemaan ja leikkimään. Sisään tullut herra istuu sohvalle ja välittömästi syliin on pyrkimässä pieni poika kirjan kanssa. Lukuhetki alkaa ja pikkupojan äiti nauttii kahvista muiden äitien kanssa.

Kuva: HelsinkiMissio / Jani Laukkanen

Moni ihminen, nuori tai varttunut, on yksinäinen. Yksinäisyys kaventaa elämänpiiriä ja on tutkimusten mukaan vaarallista terveydelle. Kohtaamiset arjessa muiden kanssa vähentävät yksinäisyyttä. Meillä on paljon tiloja, jotka toimivat luontaisesti kohtaamispaikkoina. Kirjastot ovat perinteisesti synnyttäneet vahvaa yhteisöllisyyttä. Taidemuseot keräävät ihmiset yhteisen taide-elämyksen äärelle. Elämyksellisyyden lisäksi taiteeseen liittyy vahvaa sosiaalisuutta.

Arjessa kaupat ovat paikkoja, jotka voivat toimia mainiosti yhteisöllisyyden edistäjänä ja yksinäisyyden vähentäjänä. Lahdessa K-kauppias sai idean perustaa kaupan kylkeen yhteisöllisen olohuoneen, Ainon tuvan, joka on auki joka perjantai. Tätäkin olohuonetta pyörittävät paikalliset vapaaehtoiset ja kauppias tarjoaa pullakahvit. Moni alueen asukas on löytänyt sieltä juttuseuraa ja iloa arkeen. Ilmiö on lähtenyt leviämään, Espoon Iivisniemeen on syntynyt Kaken kahvila, jossa paikallinen K-kauppias tarjoaa perjantaisin yksinäisille vanhuksille kahvitteluhetken ja mahdollisuuden tulla tapaamaan muita ihmisiä.

Palataan vielä Albertin olohuoneeseen, joka yhdistää sukupolvia. Seniorit kertovat kuinka piristävää on olla pienten ihmisten seurassa ja mieli virkistyy, kun saa leikkiä näiden kanssa tai vain seurata leikkejä. Nuoret vanhemmat ovat kiitollisia leikkiseurasta ja mahdollisuudesta hengähtää hetki, kun muut katsovat lapsen perään. Taaperoenergiaakin hakemaan tullut herra lähtee iloisena kotiin.

#yhteisöllisyys #arjenteot #vähemmänyksinäisyyttä #yhteiskuntavastuu

Inkeri Ruuska
Palvelutoiminnan johtaja
HelsinkiMissio ry

Joko näit netissä videon, jossa inhimilliset eläinhahmot takkeineen ja käsilaukkuineen käyttäytyvät huonosti kaupassa? Gorilla jyrää ostoskärryllänsä, piittaamaton kana jättää tervehtimiset ja kohtaamiset sikseen. Ollaan ihmisiksi -kampanjavideo tuli monelle suomalaiselle tutuksi joulu-tammikuussa, kun Kaupan liitto, työ- ja elinkeinoministeriö, Työelämä 2020 -hanke, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Päivittäistavarakauppa ry kampanjoivat yhdessä epäasiallista käytöstä vastaan. 

Moni videon verkossa nähnyt tunnisti aiheen ja tunsi kosketuspintaa arkeen. Yhteys välittyi niin verkkokeskusteluissa, some-tykkäyksissä, journalistisen median aiheeseen tarttumisessa kuin kumppanien saamassa suorassa palautteesta.
 
Arjen yhteyden vahvistaa myös Kaupan liiton viime vuoden lopulla tekemä selvitys, jonka mukaan 63 prosenttia kaupan yritysvastaajista kertoi henkilökunnan nimittelyn ja haukkumisen lisääntyneen. Kuluttajista 30 prosenttia oli törmännyt muiden asiakkaiden häiriköintiin erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa, ja heistä 52 prosenttia juuri kaupassa.
 
Mistä tämä johtuu, moni pohtii. Onko somessa liian usein nähty räävitön käytös siirtynyt kasvokkain viestintään? Tarkoittaako oikeus omaan mielipiteeseen myös oikeutta loukata tai olla törkeä?
 
Viestintäkampanjan tavoitteena on ollut herätellä kuluttajat miettimään omaa rooliaan niin myyjien kuin muidenkin asiakaspalvelutyötä tekevien työhyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on myös kasvattaa positiivista kierrettä, joka kumpuaa työntekijöiden hyvinvoinnista, asiakkaan saamasta hyvästä palvelusta ja lopulta yritysten menestyksestä.
 
Kampanjan käynnistys sijoitettiin kaupan vuoden ykkössesonkiin, joulunaikaan, joka joskus kiireineen aiheuttaa erityistä stressiä. Keskustelua jatketaan tänä keväänä, sillä aihe ei vanhentunut vähimmässäkään määrin. Yhä tarvitaan enemmän asettumista toisen asemaan. Lisää positiivista kierrettä.
 
Ollaan ihmisiksi -kampanjavideoihin voit tutustua osoitteessa Facebook.com/ollaanihmisiksikaupassa/
#Ollaanihmisiksi #Vänligtbemött

Pia Pere-Vanhanen
viestintäjohtaja, viestintä, vastuullisuus
Kaupan Liitto