Näkökulma

Kriisipuhelin soi. Pariskunta on riidellyt rahasta. Laskuja on mennyt ulosottoon, vuokra on maksamatta. ”En jaksa tätä enää. Mitään ulospääsyä ei ole”, soittaja huokaa. Chatissä kirjoittaa nuori. Hän on ahdistunut ja toivoton. Ystävä on tehnyt itsemurhan. ”En pysty tekemään mitään, pyörin vaan ympyrää ja koko ajan olo on pahempi. En uskalla nukahtaa. Pelkään, että kuolen.”

MIELI Kriisipuhelimeen ja -chattiin otetaan yhteyttä 300-400 kertaa vuorokaudessa. Syynä voi olla esimerkiksi läheisen kuolema, parisuhdeongelmia, talousvaikeuksia tai ahdistusta, joka kertyy monen asian summana. Noin 20 soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia. 2025 soittoyrityksiä tuli lähes 320 000, keskusteluja käytiin 110 000.

Kun puhelin soi, kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen kuuntelee keskittyneesti. Voi kertoa, ettei ole ihme, jos nyt on surua, toivottomuuden tunnetta tai ahdistusta. Kysyy ehkä, onko aiemmin ollut vaikeita tilanteita ja mikä silloin on auttanut. Joskus puhutaan tästä hetkestä. Mikä siinä kannattelee? Keneltä lähipiirissä voisi saada tukea? Mikä olisi sopivin ja lähin palvelu omalla paikkakunnalla? Voisiko ihan lähitunteina tai huomenna tehdä jotakin, joka helpottaisi oloa hetkeksi? Usein lyhyenkin keskustelun jälkeen löydetään jotakin, mikä antaa edes vähän toivoa.

Yksikin puhelu voi auttaa. Joskus se pelastaa hengen.

Soittajat kiittävät palautteissa erityisesti kuulluksi tulemisesta. Keskustelu on helpottanut pahaa oloa ja apua on saanut nopeasti. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymeja.

MIELI kriisityössä ammattilaiset ja vapaaehtoiset toimivat rinnakkain. Vapaaehtoiset kuvaavat tehtävää vaativaksi mutta samalla hyvin antoisaksi. Kokemus siitä, että saa olla avuksi ja pystyy tuottamaan toivoa antaa paljon myös auttajalle itselleen.Vapaaehtoiset saavat tehtävään peruskoulutuksen, täydennyskoulutusta eri teemoihin ja ammattilaisen ohjauksen eli purkukeskustelun työntekijän kanssa jokaisen päivystysvuoron jälkeen. Lisäksi tarvitaan tilat ja työvälineet.

Kriisityön jatkuminen nähdään tärkeänä, mutta julkisen rahoituksen kutistuessa myös kriisiauttamisen rahoitus on epävarmaa. Osallistumalla Mielinauha-keräykseen jokainen voi olla varmistamassa, että kriisityömme pystyy auttamaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia myös tulevaisuudessa. mielinauha.fi

Sanna Vesikansa

Kriisitoimintojen johtaja, MIELI ry

Kuva: Jakke Nikkarinen

Me suomalaiset pidämme huolta ympäristöstämme. Meitä ympäröi puhdas luonto, jossa voimme jokaisenoikeuksien turvin liikkua vapaasti. Ilmastoasiat ovat tärkeitä teemoja päätöksenteossamme. Palautuspullot ja -tölkit viemme kauppaan. Lasipurkki ja tyhjä maitotölkki päätyvät kodeista oikeaan kierrätysastiaan.

Muovipakkausten lajittelussa meillä on kuitenkin vielä tekemistä. EU perii Suomelta vuosittain noin 90 miljoonan euron maksun kierrättämättä jäävästä muovista. Tällä hetkellä kierrätämme vain kolme muovipakkausta kymmenestä. Jokaisella kierrätykseen päätyneellä pakkauksella on siis väliä: kun materiaali saadaan talteen, se voidaan käyttää uudelleen, ja säästyneet rahat ohjata fiksumpiin kohteisiin.

Miksi juuri muovipakkausten kierrätys sakkaa? Yksi syy ovat vaihtelevat ja epäselvät lajittelumerkinnät. Tältä osin tilanne kohenee vuonna 2028 EU:n uuden pakkausjäteasetuksen myötä. Asetus helpottaa kuluttajien tehtävää tuomalla yhtenäiset lajittelumerkinnät sekä pakkauksiin että keräysastioihin. Sitä odotellessa helppo muistisääntö on: ”Onko se muovia? Onko se pakkaus? Lajittele!” Kaikki kotitalouksien tyhjät muovipakkaukset kuuluvat keräykseen: elintarvike- ja pesuainepakkaukset, muovikassit, noutoruokarasiat ja kertakäyttömukit.

Muovipakkausten lajittelulla on hieman vaivalloinen maine myös toisesta syystä. Sitkeästi elää uskomus, että muovipakkaukset pitäisi pestä. Näin asia ei ole, vaan tyhjäksi käytetyn pakkauksen voi laittaa kierrätysastiaan sellaisenaan. Tarvittaessa kastikkeen tai marinadin rippeet voi pyyhkäistä talouspaperilla.

Jokainen muovipakkaus, joka päätyy uudelle kierrokselle, vähentää sekajätteen määrää ja säästää luonnonvaroja. Jos taloyhtiössä ei ole omaa keräysastiaa, pakkaukset voi viedä maksutta lähimmälle Rinki-ekopisteelle. Muovipakkauksia vastaanottavia Rinki-pisteitä on yli 1200 kappaletta eri puolilla Suomea.

Juha-Heikki Tanskanen

toimitusjohtaja

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Oulu juhlii vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta yhdessä 39 pohjoisen kumppanikunnan kanssa. Ruokakulttuuri on keskeinen osa kulttuuriohjelmaa. Yhdessä yli 30 Oulu2026‑alueen K‑ruokakaupan kanssa nostamme lähituotteet näkyville osana Arctic Food Lab ‑ruokaohjelmaa.

Oulu2026-teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Rikastutamme kulttuurielämää ja luomme uusia tapoja ajatella, ymmärtää ja kuunnella toisiamme. Edistämme yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kulttuurin avulla, ja vastaamme ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Oulu2026-kulttuuriohjelma on yli 3 000 tapahtuman kokonaisuus. Ohjelmaa on vuoden jokaiselle päivälle. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia. Tapahtumiin odotetaan 2,5 miljoonaa osallistujaa.

Ruokakulttuuri on keskeinen osa kulttuuriohjelmaa. Arctic Food Lab -ruokaohjelma esittelee Oulu2026-alueen ainutlaatuista ruokakulttuuria ja -perinteitä, nostaen esiin tuotteita ja palveluita, joista osan voi kokea vain alueella. Ruokakulttuurissa yhdistyvät pohjoisen raaka-aineet, kestävät perinteet ja luovuus. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan makujen tarina pohjoisen metsistä ja vesistöistä lautaselle.

Yhdistämme pohjoisen ruoka-alan osaajat tuottajista jalostajiin, ravintoloihin, kahviloihin ja vähittäiskauppoihin. Arctic Food Lab -tuotemerkki on käytössä yli 150 yrityksen tuotteissa ja palveluissa. Nostamme esille näitä yrityksiä, tuotteita ja palveluja sekä järjestämme ruokatapahtumia, suurimpana 1000 metrin pituisen yhteisöllisen ruokapöydän, Kesäillan kattauksen 15.8. Kevään aikana julkaisemme lisäksi ruokakirjan.

Lähituottajat ja -tuotteet kiinnostavat vastuullisia kuluttajia ja ovat osa ruokakaupan palvelutarjontaa. Nostamme yli 30 Oulu2026-alueen K-ruokakauppiaan kanssa lähituotteet esille Arctic Food Lab -myymälämateriaaleilla sekä viestinnällä. Lähituotteet ovat paikallisten ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna Oulu2026-alueella vierailevien ostettavissa.

Nostetaan yhdessä pohjoiset maut ja ruokatarinat kaikkien huulille ja makunystyröille!

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985. Suomessa on ennen Oulua juhlittu Helsingissä vuonna 2000 ja Turussa vuonna 2011.

Pasi Ruuskanen

Projektipäällikkö, Arctic Food Lab

Euroopan kulttuuripääkaupunki, Oulu2026 

Oulun kulttuurisäätiö sr