Näkökulma

”Sain tänään yllättäen lahjakortin, kun olin palveluohjaajan luona hoitamassa asioita. En saanut sanottua, kuinka tärkeä yllätys on minulle ja kahdelle lapselleni. En halunnut alkaa kyynelehtimään siinä tilanteessa. Olen todella kiitollinen.”

Näin kertoo vähävaraisen lapsiperheen vanhempi Punaiselle Ristille lähettämässään viestissä. Sanoista kuuluu yllätys siitä, että joku tuntematon on nähnyt perheen ahdingon ja halunnut auttaa lahjoittamalla Hyvä joulumieli -keräyksen kautta ruokaa joulupöytään.

Työssämme ruoka-avussa näemme, että köyhyys ja eriarvoisuus korostuvat jouluna. Monelle vähävaraiselle vanhemmalle joulun järjestäminen lapsille on käynyt hintojen noustessa mahdottomaksi. Lapsuuden joulumuistot pienine lahjoineen ja ruokineen ovat kuitenkin meille jokaiselle tärkeitä, sillä ne antavat toivoa.

Siinä, missä monessa perheessä tunnelmoidaan uusien joulureseptien äärellä, osassa kodeista joululahjojen tai suklaarasian hankkiminen ei ole priorisointikysymys, vaan rahaa ei yksinkertaisesti ole. Apua tarvitsevia perheitä on tänä vuonna entistä enemmän, sillä tällä hetkellä Suomessa elää noin 130 000 vähävaraista lasta. Kiihtynyt inflaatio on lisännyt minimibudjetilla elävien lasten määrää. Lapsiperheköyhyyden taustalla on muun muassa työttömyyttä ja yksinhuoltajuutta, mutta yhä useammin pätkätyötä tai osa-aikaista työtä tekevä vanhempi ei pysty tulojen pienuuden vuoksi järjestämään lapsilleen arjen perusasioita.

Hyvä Joulumieli -keräyksen turvin saatu 70 euron lahjakortti ruokakauppaan on monelle vähävaraisen perheen vanhemmalle tervetullut yllätys. Vaikka kyseessä on nimensä mukaisesti lahja, joka ei korjaa lapsiperheköyhyyttä yhteiskunnallisena ongelmana, ruokalahjakortti pelastaa monen lapsen joulun – ja joulumuistot, jotka kantavat aikuisuuteen asti.

Hyvä joulumieli -keräykseen voi osallistua jouluaattoon asti lahjoittamalla keräykseen haluamansa summan esimerkiksi MobilePaylla, tekstiviestitse tai soittamalla keräysnumeroon. Katso lahjoitusohjeet osoitteesta hyvajoulumieli.fi.

Kerätyt varat käytetään vähävaraisille lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin: tänä vuonna Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ilahduttavat Hyvä Joulumieli -keräyksen varoin 22 000:ta kotimaan vähävaraista lapsiperhettä. K-ryhmä on yksi keräyksen kumppaneista. Ruoka on välittämistä, ja lahjoitus on osoitus halusta auttaa.

Maaret Alaranta
Sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori
Suomen Punainen Risti

Tuotemainonnassa vilisee termejä, kuten ilmastoystävällinen ja vastuullisesti tuotettu. Lupauksia on paljon, mutta tekojen puntarointi jää helposti kuluttajan harteille. Aidosti kestävän tuotteen valitseminen ei aina ole helppoa.

Epämääräisten vastuullisuusväittämien aika saattaa kuitenkin pian olla ohi, sillä EU alkaa suitsia viherpesua. Tällä hetkellä käsittelyssä on kaksi erillistä Euroopan komission lainsäädäntöehdotusta ympäristöväittämistä (Green claims), jotka tulevat palvelemaan niin tavallisia kuluttajia kuin ympäristöä. Jo nyt kuluttajansuojalaissa linjataan, ettei tuotemarkkinointi saa olla harhaanjohtavaa. Se jättää kuluttajalle kuitenkin liikaa arvailtavaa.

Uusien linjausten tavoitteena on estää yrityksiä esittämästä harhaanjohtavia väitteitä tuotteidensa ja palveluidensa ympäristövaikutuksista. Kuluttajien tulee jatkossa siis saada tuotteista luotettavaa, vertailukelpoista ja todennettavissa olevaa ympäristötietoa. Ei siis riitä, että sanoo pakkauksen olevan hiilineutraali – se pitää pystyä myös todentamaan.

Direktiiviehdotukset sisältävät kriteerit myös sille, kuinka yritysten tulee todistaa väittämänsä riippumattomien osapuolien avulla. Vastuu on tällöin myös yritysten sopimuskumppaneilla. Siksi tuotteen arvoketju on tunnettava entistä paremmin. Kolmannen osapuolen sertifioinnit, kuten Reilu kauppa tarjoavat tähän avun. EU:n sertifiointimerkeiksi rekisteröityjä, valvottuja sertifiointeja käyttävä yritys saa myös vahvistusta merkinkäytölle – tulevat direktiivit koskevat myös sertifioivia yrityksiä.

Direktiiviehdotuksia käsitellään ja muokataan yhä, mutta tavoitteena on, että ne olisivat voimassa jäsenvaltioissa vuoden 2026 aikana. Kun väittämien ja merkintöjen luotettavuus varmistetaan, saamme kaikki oikeaa tietoa ostopäätösten tueksi. Tällöin voimme aidosti valita ostoskoriin ne tuotteet, joiden vastuullisuuskriteerit sopivat arvomaailmaamme. Ne yritykset, jotka vastaavat kuluttajien vaatimuksiin vastuullisuudesta, voittavat kilpailun.

Tuija Kopra, Asiakkuustyön päällikkö
Reilu kauppa ry

Kesällä julkaistut Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kertovat, minkälainen ruokavalio on terveellinen ja ekologinen. Ruokavalio on aina kokonaisuus, yksittäiset tuotteet eivät sitä romuta, mutta toki ruokakorin olisi hyvä sisältää pääasiassa terveellisiä tuotteita. Mistä sitten tietää, mikä tuote on terveellinen ja mikä ei?

Raision vastuullisuusohjelman yksi tavoite on, että vähintään 80 % tuotteistamme on terveellisiä. Siksi mekin olemme pohtineet, milloin voimme sanoa tuotteitamme terveelliseksi. Ihmiset kiinnittävät huomiota eri asioihin. Jollekin punainen vaate on sokeri, toiselle rasva, kolmannelle joku muu. Ravitsemusasioissa on vaarana tarttua yksityiskohtiin ja unohtaa kokonaisuus.

Sydänmerkki toimii hyvänä apuvälineenä terveellisen tuotteen määrittelyssä niin tuotteen ostajalle kuin meille valmistajillekin. Sydänmerkin tuoteryhmäkohtaiset kriteerit perustuvat tutkittuun tietoon. Merkin käyttöoikeuden voi saada, jos kaikki kriteerit täyttyvät. Sydänmerkin saaneessa tuotteessa rasvan laatu on hyvä ja suolan määrä kohtuullinen. Useissa tuoteryhmissä vaaditaan myös enemmän kuitua ja vähemmän sokeria.

Euroopan Unionissa suunnitellaan koko EU:n alueelle yhteistä, tuotteen terveellisyydestä kertovaa merkkiä. Ajatuksena on, että merkki ei korostaisi pelkästään terveellisiä vaihtoehtoja vaan kertoisi myös, mitkä tuotteet eivät ole terveellisiä. Toivottavasti näissä suunnitelmissa hyödynnetään Sydänmerkki-järjestelmän hyviä puolia. Kullekin tuoteryhmälle räätälöidyt kriteerit ohjaavat yrityksiä kehittämään tuotteitaan aidosti terveellisempään suuntaan. Eri tuoteryhmissä ovat terveellisyyden kannalta olennaisia eri ravintoaineet. Margariineissa on turha miettiä sokerin määrää, kun taas muroissa sillä on merkitystä. Myös käyttömäärät vaihtelevat, 100 grammaa maitoa eli 1 dl on noin puolikas annos, kun 100 grammaa leipää on jo yli 3 viipaletta. Jos kaikkia tuotteita arvioidaan samoilla 100 gramman ravintoarvoihin perustuvilla kriteereillä, on järjestelmää vaikea saada toimimaan toivotulla tavalla kaikissa tuoteryhmissä.

Terveellisen ruokavalion voi koota monella tavalla. Suosimalla Sydänmerkki-tuotteita tietää suunnan olevan oikea. Meillä tuotekehityksen tavoitteena on, että samassa tuotteessa yhdistyy terveellisyys ja hyvä maku. Uskon monien olevan yhtä mieltä siitä, että terveellisessäkin tuotteessa maku on tärkein.

Marja Vakkuri, ravitsemusasiantuntija
Raisio-konserni

Eläinten hyvinvointi on tutkitusti suomalaisille tärkeää. Taloustutkimuksen Suomi Syö 2022 -tutkimuksen* mukaan eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen oli vastaajille toiseksi tärkein teema elintarvikeketjun vastuullisuudessa heti elintarviketuotannon jatkuvuuden jälkeen.

Tiedon saaminen siitä, miten lehmien hyvinvoinnista maidontuotannossa huolehditaan, on kuitenkin tähän asti vaatinut vaivannäköä. Asiasta kiinnostunut on ehkä joutunut kysymään asiasta yrityksiltä, perehtymään lainsäädäntöön tai selvittämään eri lähteistä, mitä ”vapaa lehmä” oikeastaan konkreettisesti tarkoittaa.

Helpotusta tilanteeseen tuo maaliskuussa 2023 lanseerattu ELVI eläinten hyvinvointimerkki, joka on Suomen ensimmäinen elinkeinosta riippumattoman tahon hallinnoima hyvinvointimerkki. ELVI-kriteereihin on koottu yhteen tämänhetkinen paras tieteellinen näkemys siitä, mitkä asiat edistävät lehmien hyvinvointia maitotilan arjessa. Kriteereissä arvioidaan paitsi lehmän elinympäristöä, ruokintaa ja terveyttä, myös eläimen käyttäytymistä ja olemusta – toisin sanoen miten elinympäristö vaikuttaa lehmään. Arla on yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka on tuonut merkin tiettyjen tuotteidensa pakkauksiin.

Miksi merkkiä sitten tarvitaan, eikö Arlan maitotiloilla jo huolehdita eläinten hyvinvoinnista? Kyllä huolehditaan, lainsäädäntö ja yrityksemme omat laatuvaatimukset asettavat tähän hyvän perustason. Monet tilat panostavat lehmien hyvinvointiin kuitenkin tätä enemmän, ja ELVI-merkin avulla voimme kertoa tästä.

Suomen omaa eläinten hyvinvointimerkkiä kehitettiin vuosia ja ELVI-merkki syntyi tästä prosessista sen sinnikkäiden puolestapuhujien toimesta. On sekä kuluttajien että tuottajien etu, mitä laajemmin merkki otetaan käyttöön. Seuraavan kerran maitohyllyn edessä kannattaakin pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miten voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. ELVI-merkki pakkauksessa kertoo, että tuote täyttää eläinten hyvinvointia koskevat tiukat vaatimukset.

Saara Azbel, vastuullisuusjohtaja, Arla Oy

*Suomi Syö 2022, Taloustutkimus Oy

Suomeen on tullut vuoden aikana yli 45 000 ukrainalaista sodan keskeltä. Uuteen, ventovieraaseen maahan tuleminen on ollut heille iso stressi. Maahamme tulleilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, käsittämätöntä surua ja menetyksiä. Kukaan meistä ei haluaisi kokea kodin tai läheisten menetystä, mitä turvapaikanhakijat ovat järjettömien sotatoimien vuoksi joutuneet kokemaan.

Uuteen kotimaahan sopeutuminen on tärkeää, jotta jokainen maahamme tulija pääsisi kiinni arkeen, oppisi suomen kieltä, voisi opiskella, tekisi työtä ja kokisi kuuluvansa osaksi koko suomalaista yhteiskuntaa. Suurimmat haasteet maahan tulleilla liittyvät kielitaidon, päivittäisten käyttötavaroiden, ruoan ja tekemisen puutteisiin, yksinäisyyden kokemuksiin ja vaikeuksiin hoitaa erilaisia asiointeja.

Toivo paremmasta tulevaisuudesta ja yhteisön tuki ovat hyvän kotoutumisen edellytyksiä. Elämän perusasioiden, kuten perusturvan, sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen ja avun saaminen auttavat kotoutumaan.

Käynnistimme joulukuussa MLL:ssa K-ryhmän kanssa yhteistyönä Ukraina-rusetti-kampanjan tukemaan ukrainalaisten kotoutumista. Ukraina-rusetin avulla pystymme MLL:ssa tarjoamaan ruokaa ja turvaa. Kampanjamme on käynnistynyt hyvin ja helmi-maaliskuussa pystymme jo ilahduttamaan yli 1000 perhettä 50 euron lahjakortilla.

MLL:n laaja, valtakunnallinen toiminta ja vankka vapaaehtoistyöosaaminen tukee monella tavalla ukrainalaisia perheitä. Kampanjan avulla pystymme jakamaan paikalliseen toimintaan avustuksia, joiden avulla MLL:n paikallisyhdistykset ja piirit eri puolella maata pystyvät järjestämään ukrainalaisille perheille tekemistä ja tarjoamaan yhteisön, johon kiinnittyä. MLL tarjoaa mahdollisuuden tutustua paikkakunnalla muihin vanhempiin ja lapsiin perhekahviloissa ja kerhoissa ja saamaan uusia ystäviä sekä kuulemaan suomen kieltä.

Osallistumalla tähän kampanjaan jokainen voi auttaa sodan vuoksi paljon menettäneitä ukrainalaisia pääsemään kiinni siihen tavalliseen, hyvään arkeen. Joko sinulla on oma rusetti hankittuna?

Tarja Satuli-Kukkonen
Kehittämispäällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Tarkkasilmäiset ovat saattaneet jo huomata, että monesta Pirkka- ja K-Menu-tuotteesta löytyy nykyisin Sydänmerkki. Kaiken kaikkiaan kaupan hyllyiltä Sydänmerkin voi bongata jo noin 2000 muustakin elintarvikkeesta. Mutta mitä logo pakkauksessa viestiikään?

Sydänmerkin keskeisin tavoite on helpottaa kuluttajan arkea. Merkin avulla terveellisempien valintojen teko kaupassa helpottuu, koska ei tarvitse itse arvioida tuotteiden terveellisyyttä – asiantuntijat ovat jo tehneet sen.

Sydänmerkin tausta on tutkitussa tiedossa, suomalaisissa ja pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Näissä suosituksissa on koottu yhteen se, mitä tutkimusten valossa tiedetään ruuan vaikutuksesta terveyteen, ja toisaalta sovitettu tutkimustieto yhteen ruokakulttuuriimme kanssa. Sydänmerkin tuoteryhmäkohtaiset kriteerit on koottu suositusten pohjalta siten, että eri tuoteryhmissä huomioidaan kunkin elintarvikeryhmän terveydelle kriittiset tekijät. Niinpä esimerkiksi leipätuotteissa olennaista on riittävä kuidun määrä ja maltillinen suolan määrä. Öljyissä ja muissa rasvoissa puolestaan keskitytään tyydyttymättömien rasvahappojen riittävään ja tyydyttyneiden rasvahappojen vähäiseen määrään. Siksi esimerkiksi voi, kookos- tai palmuöljy eivät voi saada Sydänmerkkiä.

Siinä missä Sydänmerkki tarjoaa apua ruokaostoksiin, se tarjoaa myös yrityksille yksinkertaiset raja-arvot tuotekehityksen tueksi. Sydänmerkki on kuitenkin täysin vapaaehtoinen merkki eli kukin yritys itse päättää, haluaako hakea tuotteilleen Sydänmerkkiä. Jokaisen Sydänmerkki-hakemuksen arvioi asiantuntijaryhmä, joka vertaa tuotteen ravintosisältötietoja tuoteryhmäkohtaisiin kriteereihin. Jos kriteerit täyttyvät, tuotteelle myönnetään Sydänmerkki.

Hyvä syöminen on monen tekijän summa, jossa arkisilla, usein toistuvilla valinnoilla on eniten merkitystä. Näiden valintojen äärellä kannattaa muistaa Sydänmerkki.

Anna Kara
Sydänliiton ravitsemusasiantuntija

Suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita vastuullisuudesta ja vaativat yhä enemmän tietoa siitä, miten heidän kuluttamansa tuotteet ja palvelut on tuotettu. Yhä useampi suomalaisyritys pyrkiikin vastaamaan kuluttajien kysymyksiin ja on entistä tietoisempi siitä, millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen niin meillä Suomessa kuin globaalistikin. Ihmisoikeudet ovat aina ajankohtainen aihe, ja ne puhuttavat tälläkin hetkellä. Vaikka valtiolla on ensisijainen velvollisuus turvata ihmisoikeuksien toteutuminen, on myös yksityisen sektorilla tärkeä rooli ihmisoikeuksin toteutumisessa.

Yksi tärkeimmistä yritysten ihmisoikeusvastuun raameista on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tehdä toimenpiteitä ennaltaehkäistäkseen ja korjatakseen yritystoiminnan kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä vastuu kuuluu jokaiselle yritykselle koosta, toimialasta tai toimintamaasta riippumatta.  

Toimiakseen entistä vastuullisemmin yritykset pyrkivät tunnistamaan liiketoimintansa suorat ja epäsuorat ihmisoikeusvaikutukset, jotka voivat kohdistua omiin työntekijöihin, paikallisyhteisöihin tai esimerkiksi asiakkaisiin. Kaupan toimialalla ja asiakkaiden kanssa toimiessa ihmisoikeuksiin liittyvistä jokapäiväisistä asioista nousee esiin mm. esteettömyys ja saavutettavuus, henkilöstön monimuotoisuus sekä kaikenlainen syrjimättömyys, joka koskee niin asiakaskuntaa kuin kaupan alan omaa henkilöstöäkin.

Moni yritys on ruvennut järjestelmällisesti kartoittamaan ihmisoikeusriskejä, ja tunnistaessaan niitä ryhtynyt aktiivisesti korjaamaan ja estämään niiden toteutumista. Ihmisoikeuskartoitusta tehdessä on tärkeä kuunnella ja tavata myös vaikutusten kohteena olevia tahoja. Kaupan alalla se tarkoittaa muun muassa työntekijöitä ja asiakkaita, sillä juuri heillä on tietoa siitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla heidän arkeensa on. Näin on tehnyt myös Kesko, joka on osana ihmisoikeusarviotaan kuullut keskeisten sidosryhmiensä näkemyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Iso osa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan tai tuotetaan muualla; kauppa on tänä päivänä hyvin kansainvälistä. Pitkät hankintaketjut ovat monimutkaisia ja haasteellisia. Kaupan toimiala pyrkii erilaisin auditoinnein, kansainvälisellä yhteistyöllä, sopimuksin ja koulutuksin varmistamaan, että hankintaketjussa olevien yritysten työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa ja työntekijöillä on reilut työolot. Meidän kuluttajien osana on kysyä ja yrittää valita sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden kohdalla voimme luottaa, että niiden tuotannossa on kiinnitetty huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen.  

Ihmisoikeustyö on usein hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Tänä vuonna olemme puolessa välissä koko maailmalle yhteisten, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen määräaikaa (2030). Kestävän kehityksen tavoitteista yli 90 % liittyy ihmisoikeuksiin. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen kuten ihmisoikeuksienkin turvaaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä – ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, ja siksi yritysten ja meidän kuluttajien on oltava tässä työssä mukana.

Pääsihteeri Marja Innanen

UN Global Compact Suomi

YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 17 000 yritystä noin 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. Suomen Global Compact tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.

Etusivu - UN Global Compact Network Finland