Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.
Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.
Suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita vastuullisuudesta ja vaativat yhä enemmän tietoa siitä, miten heidän kuluttamansa tuotteet ja palvelut on tuotettu. Yhä useampi suomalaisyritys pyrkiikin vastaamaan kuluttajien kysymyksiin ja on entistä tietoisempi siitä, millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen niin meillä Suomessa kuin globaalistikin. Ihmisoikeudet ovat aina ajankohtainen aihe, ja ne puhuttavat tälläkin hetkellä. Vaikka valtiolla on ensisijainen velvollisuus turvata ihmisoikeuksien toteutuminen, on myös yksityisen sektorilla tärkeä rooli ihmisoikeuksin toteutumisessa.
Yksi tärkeimmistä yritysten ihmisoikeusvastuun raameista on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tehdä toimenpiteitä ennaltaehkäistäkseen ja korjatakseen yritystoiminnan kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä vastuu kuuluu jokaiselle yritykselle koosta, toimialasta tai toimintamaasta riippumatta.
Toimiakseen entistä vastuullisemmin yritykset pyrkivät tunnistamaan liiketoimintansa suorat ja epäsuorat ihmisoikeusvaikutukset, jotka voivat kohdistua omiin työntekijöihin, paikallisyhteisöihin tai esimerkiksi asiakkaisiin. Kaupan toimialalla ja asiakkaiden kanssa toimiessa ihmisoikeuksiin liittyvistä jokapäiväisistä asioista nousee esiin mm. esteettömyys ja saavutettavuus, henkilöstön monimuotoisuus sekä kaikenlainen syrjimättömyys, joka koskee niin asiakaskuntaa kuin kaupan alan omaa henkilöstöäkin.
Moni yritys on ruvennut järjestelmällisesti kartoittamaan ihmisoikeusriskejä, ja tunnistaessaan niitä ryhtynyt aktiivisesti korjaamaan ja estämään niiden toteutumista. Ihmisoikeuskartoitusta tehdessä on tärkeä kuunnella ja tavata myös vaikutusten kohteena olevia tahoja. Kaupan alalla se tarkoittaa muun muassa työntekijöitä ja asiakkaita, sillä juuri heillä on tietoa siitä, millaisia vaikutuksia toiminnalla heidän arkeensa on. Näin on tehnyt myös Kesko, joka on osana ihmisoikeusarviotaan kuullut keskeisten sidosryhmiensä näkemyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Iso osa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan tai tuotetaan muualla; kauppa on tänä päivänä hyvin kansainvälistä. Pitkät hankintaketjut ovat monimutkaisia ja haasteellisia. Kaupan toimiala pyrkii erilaisin auditoinnein, kansainvälisellä yhteistyöllä, sopimuksin ja koulutuksin varmistamaan, että hankintaketjussa olevien yritysten työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa ja työntekijöillä on reilut työolot. Meidän kuluttajien osana on kysyä ja yrittää valita sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden kohdalla voimme luottaa, että niiden tuotannossa on kiinnitetty huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Ihmisoikeustyö on usein hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Tänä vuonna olemme puolessa välissä koko maailmalle yhteisten, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen määräaikaa (2030). Kestävän kehityksen tavoitteista yli 90 % liittyy ihmisoikeuksiin. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen kuten ihmisoikeuksienkin turvaaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä – ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, ja siksi yritysten ja meidän kuluttajien on oltava tässä työssä mukana.
Pääsihteeri Marja Innanen
UN Global Compact Suomi
YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 17 000 yritystä noin 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. Suomen Global Compact tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.
Etusivu - UN Global Compact Network Finland