Näkökulma

”Olen saanut neuvoja ja itsevarmuutta asioideni hoitoon myös itsenäisesti sekä oppinut kodinhoitoa. Tiedän, etten jää yksin asioideni kanssa ja voin tarvittaessa pyytää apua.”

Näin kertoo kokemuksistaan nuori, joka on saanut tukea itsenäistymiseensä Punaisen Ristin Nuorten turvatalolta Espoosta. Hän on yksi niistä nuorista, joiden polku lapsuudenperheestä itsenäiseen elämään on täynnä mutkia. Nuoren itsenäinen elämä voi alkaa yhtä lailla oman kivan kodin sisustamisella kuin kodittomana ja pikavippikierteen keskellä.

Suomessa elää sitkeästi varhaisen itsenäistymisen odotus. Nuoret joutuvat tekemään koko elämäänsä koskevia koulutusvalintoja hyvin aikaisin. Samalla tiedämme, että perheiden taloudelliset ja sosiaaliset voimavarat tukea nuoren valintoja vaihtelevat runsaasti.

Kaikki ovet avoinna – vai kiinni?

Perheen taloudellinen niukkuus rajoittaa nuoren mahdollisuutta elää täyttä nuoruutta – valita mieluisat opinnot, harrastaa innostavia asioita ja viettää merkityksellistä vapaa-aikaa ystävien kanssa. Tutkimusten mukaan lähes joka viides nuori on joutunut kaventamaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Erityinen käännekohta koittaa nuoren täyttäessä 17 vuotta. Silloin lapsilisät loppuvat juuri, kun ilmaisesta peruskoulutuksesta on siirrytty toisen asteen opetukseen, jossa valtaosa oppimateriaaleista on ostettava itse.  

Nuoret muuttavat Suomessa lapsuudenkodistaan kansainvälisesti katsottuna varhain, noin 22-vuotiaina – riippumatta siitä, miten siivet kantavat. Perheen tuki vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten inhimilliseltä itsenäistyminen nuoresta itsestään tuntuu.

Haaveista totta

Haaveilu tulisi nähdä ihmisen perusoikeutena. Unelmat ovat erityisen tärkeää elämän polttoainetta aikuisuuden kynnyksellä oleville nuorille. Heille itsenäistyminen on parhaimmillaan vapaan itsetutkiskelun ja seikkailun aikaa.

Nuorten turvataloilla kohtaamme kuitenkin paljon vähävaraisia nuoria, jotka eivät voi heittäytyä haaveiden vietäviksi. Kun arjessa selviytymisen pulmat vievät unelmilta pohjan, on helpompaa takertua tähän hetkeen kuin katsoa tulevaisuuteen. Yhteiskunnan nykyiset tuet ja tulonsiirrot eivät onnistu turvaamaan kaikille nuorille yhdenvertaista oikeutta itsenäistyä turvallisesti ja omassa tahdissaan.

Oikeus turvallisuuden tunteeseen ja irrottelevaan haaveiluun kulkevat aina käsi kädessä. Köyhyyden keskellä on vaikeaa tuntea oloaan turvalliseksi ja luottavaiseksi. Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen kasvaessa nuori uskaltaa myös haaveilla vapaana niukkuudesta ja pelosta – niin tässä hetkessä kuin tulevaisuudessa. 

Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten kotimaan lapsiperheiden auttamiseksi jatkuu jouluaattoon asti. Anna hyvä joulumieli: www.hyvajoulumieli.fi.

Tutustu Punaisen Ristin Nuorten turvataloihin 

Leena Suurpää
Turvatalotoiminnan johtaja
Suomen Punainen Risti

Lähden kauppaan. En näe senttiäkään eteeni, mutta se ei tässä paljoakaan haittaa – valkoinen keppi vain eteisen nurkasta ja menoksi!

Tuuli tempoo tyhjää punaista Mari-kassiani ja pistää viimeiset kuivuneet vaahteranlehdet rahisemaan katua pitkin. Pengerkatu on hiljainen. Kello on tulossa seitsemän. Tiedän, että on pimeä. Sillä ei ole minulle merkitystä, selviydyn päivänvalossa ja yön pimeydessä yhtä hyvin.

Viidennen linjan katutöiden melu ylittää autojen äänet, ja päiväsaikaan on vaarallista ylittää katu yksin. Nyt työpäivä on päättynyt ja työkoneet vaienneet. Reilun 10 minuutin matka sujuu joutuisasti. Käännyn Hämeentielle, tästä n. 35 askelparin päässä on ruokakauppani. Ei ole tarpeen laskea, koska ennen pitkää keppini osuu kaupan mainosständeihin, ne ovat minulle kaupan nimikyltti! Perillä ollaan. Me näkövammaiset vastustamme ständejä, mutta joka säännöstä on merkittäviä henkilökohtaisia poikkeuksia!

Kauppaan tultuani seisahdun kohta ovien jälkeen. En lähde hyllyjen väliin muiden asiakkaiden tavoin, vaan tästä alkaa otsikossa mainitsemani ”mitä mainioin palvelu”! Ensin kassa huomaa minut, ilmoittaa eteenpäin, ja hetken odottelun jälkeen tulee avuksi joku henkilökuntaan kuuluva – tänään se onkin Hanna, joka tervehtii iloisesti ja kysyy, otetaanko kärry. Kyllä, kassi kärryyn! Hän kulkee vetäen kärryä, minä takalaidasta kiinni pitäen. Ostoslista on päässäni. Kierrellessämme hän kertoo tarjouksista ja mainitsee valitsemieni tuotteiden parasta ennen -päiväykset. Ostan kotimaista, joskaan periaatteeni ei ole jyrkkä. Tuoretuotteista haluan tietää alkuperämaan. Hän kertoo myös uutuuksista. Usein ostankin jonkin itselleni tuntemattoman tuotteen kokeillakseni. Kaipaan erikoisviikkoja, jolloin olisi esim. ranskalaisia tuotteita, tai vaikka sveitsiläisten suklaiden päivät.

Kassalla nostelemme tavarat hihnalle, ja Hanna ryhtyy pakkaamaan samalla, kun minä maksan – hyödynnän plussat ja useimmiten kortin lähimaksutoiminto riittää. Saan tarvittaessa hoidettua samalla myös minulle saapuneiden pakettien noudon. Hanna on pakannut tavarat kassiini, johon ne hädin tuskin mahtuvat, ja ulko-ovella kiittelen häntä. Hän huutelee ”Nähdään taas!” ja minä: ”Nähdään!”

Joka kerta lähden kaupasta kiitollisena ja hyväntuulisena. Itsekseni en kerta kaikkiaan pystyisi suoriutumaan ruokaostoksista modernissa suurehkossa valintamyymälässä. Minulta kysytään, miksen tilaa ruokia netin kautta ovelleni. En halua, haluan lähteä kauppaan omia aikojani pyytämättä ketään avukseni ja varaamatta avustajalle sopivaa aikaa. Haluan kulkea kadulla muina miehinä. Se, että kaupassani näkövammaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista apua, että henkilökuntaa on koulutettu siihen, että he kaikki menettelevät samalla ammattimaisella tavalla, on kaltaiseni asiakkaan kannalta aivan suurenmoista! Olen kuullut, että näin tehdään jo joissakin muissakin kaupoissa, ja se on hienoa!

Viidennen linjan jyrkässä ylämäessä sadattelen mielessäni kassin painoa! Kuitenkin Kallio on helppo ja ihana asuinpaikka sokealle juuri tämän pinnanmuodostuksensa takia. Asuin täällä jo opiskeluaikoinani näkevänä. Työelämä vei muualle, mutta sokeuduttuani palasin takaisin. Nyt silloinen hyvä näkömuistini on suuri apu. Joku huikkaa nimeni. Toisella puolella katua talomme A-rapun Taina on ulkoiluttamassa Bella-koiraansa. Vaihdamme muutaman sanan. Äkkiä alkaakin sataa. Ohikulkija kiristää vauhtinsa juoksuksi. Kuuntelen hänen tiheiden askeltensa loittonemista ja ajattelen, että voidakseen juosta täytyy nähdä. Jatkan matkaa omaan tahtiini.

Eija-Liisa Markkula
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n puheenjohtaja ja K-Market Kallion asiakas

Näkövammaiset asiakkaat on huomioitu jo vuosien ajan erityisellä tavalla K-Market Kalliossa Helsingissä. Lue lisää kaupan toimintatavasta ja katso video

Jätteiden kierrätys on ympäristön kannalta hyödyllistä ja tärkeää. Valitettavasti talous ei vielä noudata samaa kaavaa. Kierrätettävän materiaalin arvo ei kata keräyksen ja käsittelyn kustannuksia, koska neitseellisiä raaka-aineita saa halvemmalla.Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kesällä käynnistyneessä kuluttajakampanjassa kannustetaan suomalaisia pakkausten kierrätykseen. Aina on hyvä sää palauttaa pakkauksia Rinki-ekopisteelle!

Tuottajavastuuseen perustuvassa järjestelmässä pakkausten keräämisen ja kierrättämisen kustantavat kaupan ja teollisuuden yritykset. Pakkaustuottajien vastuulla on järjestää kierrätys siinä vaiheessa, kun pakkaus on tehtävänsä hoitanut. Tätä vastuuta hoidetaan hyvässä yhteistyössä jätehuoltoyritysten kanssa.

Suomalaiset ovat hyviä ja tunnollisia pakkausten lajittelijoita. Silti olemme vasta alkutaipaleella kohti materiaalien ja energian kestävää käyttöä. Parannettavaakin siis löytyy ja parantaa pitää. Mitä vähemmän jätettä tuotamme, sitä parempi. Ympäristöministeriö on laatimassa parhaillaan luonnosta uudeksi jätelaiksi, joka tulee voimaan ensi vuoden heinäkuussa. Tavoitteena on, että suomalaiset lajittelevat lähes kaikki kotitalousjätteensä. Lajittelu onnistuu parhaiten, kun löytää siihen juuri itselleen sopivat rutiinit.

Monella kerros- ja rivitaloasujalla on jo pakkausjätteiden keräysastiat oman taloyhtiön jätekatoksessa. Muille ”Vie mennessäs, tuo tullessas” -sanonta sopii pakkausten palauttamiseen hyvin. Rinki-ekopisteiden verkosto kattaa kaikki Suomen taajamat Hangosta Utsjoelle. Kaupan läheisyydessä sijaitsevalle Rinki-ekopisteelle on luontevaa palauttaa pakkaukset muun asioinnin yhteydessä. Näin minimoidaan myös liikkumisesta syntyneet päästöt. Tällä hetkellä Keskon myymälöiden yhteydessä on 413 Rinki-ekopistettä, ja niistä yli puolessa kerätään myös muovipakkauksia.

Pakkausten lajittelu on helppoa, kunhan muistaa kahden kohdan nyrkkisäännön: Jos sinulla on pakkaus ja se on kartonkia, lasia, metallia tai muovia, voit palauttaa sen Rinki-ekopisteelle tai oman kiinteistösi keräysastiaan. Pakkausjätteiden lajittelu on helppo tapa huolehtia ympäristöstä.

rinkiin.fi

Juha-Heikki Tanskanen
toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Isovanhempiemme aikaan oli normaalia korjata vaatteita, kun ne menivät rikki, samoihin aikoihin vaatteet valmistettiin kestämään ja samaa paitaa saatettiin käyttää vuosikausia. Kun se meni rikki, siitä tehtiin pölyrättejä.

Juuri tästä kiertotaloudessa on kyse. Valmistetaan eettisesti tuotteita, jotka ovat suunniteltu kestämään kulutusta.

Kiertotaloutta tutkivan Ellen MacArthur -säätiön raportin mukaan** tekstiiliteollisuus saastuttaa ympäristöä merkittävästi tuotannon eri vaiheissa, vaatii huomattavia määriä vettä ja tuotantopinta-alaa sekä monissa maissa aiheuttaa negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Tekstiiliteollisuus aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä ilmastoomme kuin ilma- ja laivaliikenne yhteensä.

Tämä yhdistettynä faktaan, että vaatteita valmistetaan koko ajan enemmän ja niiden käyttöikä lyhenee jatkuvasti, voimme helposti todeta, että yhtälö tuottaa muiden ongelmien lisäksi kasvavissa määrin tekstiilijätettä. Tätä jätettä on nykytekniikalla vielä haasteellista kierrättää kustannustehokkaasti muuten kuin energiaksi, vaikkakin lupaavia teknologioita kehitetään koko ajan.

Nopein tapa edistää kiertotaloutta säätiön raportin mukaan on pidentää tekstiilin elinkaarta eli käyttää sitä mahdollisimman kauan. Kun käytämme tekstiileitä pidempään, synnytämme vähemmän jätettä. Tämän tiesivät jo isovanhempamme, mutta jossain vaiheessa unohdimme sen.

Lindströmillä pidennetään vuokrapalvelussa olevien tekstiilien elinkaarta mm. korjaamalla niitä.

Lindström on valittu joka vuosi Sitran kiinnostavimpien kiertotalousyritysten listalle*** juuri yllämainitun ratkaisun johdosta; me pidennämme tekstiilin elinkaarta. Tarjoamme kaikki tekstiilimme vuokrapalveluna ja pidämme huolen, että ne ovat käytössä mahdollisimman pitkään. Kierrätämme niitä käytön aikana eri käyttötarkoituksiin ja mahdollisuuksien mukaan jopa eri asiakkaiden välillä.

Olemme ylpeitä saadessamme sanoa, että vastaavalla mallilla teemme yhteistyötä myös maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi valitun K-ryhmän kanssa. K-ryhmä on varmistanut tekstiilien tehokkaan käytön kanssamme useissa eri toiminnoissaan jo vuosien ajan.

Harri Puputti

Vice President, Quality

Lindström Oy

Lähteet:

**https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/A-New-Textiles-Economy_Full-Report_Updated_1-12-17.pdf

*** https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

https://lindstromgroup.com/fi/artikkeli/kiertotalous-tiiviisti-kytkoksissa-liiketoimintaamme/

Kasvispainotteinen ruokavalio on terveellisempää ihmiselle ja kestävämpää ympäristölle. Lihankulutuksen vähentämisestä on puhuttu muutaman viime vuoden aikana paljon, mutta kovin voimakasta muutosta ei vielä ole tapahtunut. Nuoriso kuitenkin muuttaa pian tilanteen, ainakin jos heihin itseensä on uskominen.

Toteutimme ScenoProt-hankkeessa viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorison näkemyksiä ravinnosta, ruokavaliosta ja siitä, mihin suuntaan ruokailu on kehittymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 300 iältään 16–22-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen mukaan suuri enemmistö nuorista uskoo syövänsä tulevaisuudessa enemmän kasviksia ja kasviproteiineja. Puolet vastaajista arvioi vähentävänsä lihansyöntiä.

Tutkimuksessamme selvisi, että nuorilla on varsin järkevät ja todellisuuteen perustuvat ajatukset siitä, mitä terveellisyys on ja keskimäärin kohtalaisen hyvät tiedot ravinnosta: Vastaajia pyydettiin ensin kertomaan oma näkemyksensä omasta tietotasostaan ja sen jälkeen vastaamaan kysymyksiin, jotka tietotasoa mittasivat. Tietotaso oli suurimmalla osalla vastaajista melko hyvä, mutta kasvisruoasta kiinnostuneilla keskimäärin hieman muita parempi. Tuloksissa on selkeä korrelaatio, mutta kausaliteetti jäi tässä vielä avoimeksi.

Selvästi suurin osa vastaajista on sekasyöjiä. Jonkinasteisiksi kasvissyöjiksi itsensä mieltää noin 7 % vastaajista (vegaaneja ~1-2 %) ja noin 20 % syö usein kasvisruokia tai pitää kasvisruokapäiviä vähintään viikoittain. Vastaavia prosenttiosuuksia on saatu tuloksiksi yleisesti myös muissa saman aihepiirin tutkimuksissa viime vuosina.  Nuoret naiset ovat selvästi kiinnostuneempia kasvispohjaisesta ruoasta kuin nuoret miehet. Ottaen huomioon sen, että THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan aikuisten – erityisesti vielä miesten – ruokailutottumukset ovat tällä hetkellä kaukana suosituksista, on helppo tunnistaa joitakin ruokajärjestelmämme keskeisiä haasteita.

Toimijoiden olisi keksittävä toimenpiteitä, joilla nuoret miehet saadaan syömään terveellisemmin. Tuputtaminen harvoin johtaa toivottuihin lopputuloksiin, keinot on keksittävä muualta. Tuotteiden valikoimaa, tuoteviestintää sekä asemointia on monipuolistettava niin, että ne vetoavat entistä laajempiin kohderyhmiin.

Uusille kasvispohjaisille (ja muillekin) elintarvikeinnovaatioille nuoret ovat suopeita. Tämän tutkimuksen mukaan yli 80 % vastaajista on vähintään jokseenkin kiinnostunut kokeilemaan uusia elintarvikkeita, kun se tehdään heille riittävän helpoksi. Viidesosa näkee mielellään jopa hieman vaivaa päästäkseen kokeilemaan uusia tuotteita.

Maaperä kasvipohjaisille elintarvikkeille on siis hyvä, ja suomalaiselle elintarvikeketjulle se avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti suomalaisia ruokainnovaatiota saadaan myös vietyä ulkomaille entistä enemmän.

Antti Isokangas,

Development Manager,

Makery Oy

Elän kiertotaloutta sekä kotona että töissä. Pullojen, tölkkien, pakkausmateriaalien, lehtien kierrätys kuuluu kahden hengen perheeni arkeen. Mies hoitaa juomapakkaukset, minä loput. Töissä Sinebrychoffin panimolla olen ylpeä siitä, että kaikki materiaali kiertää ja että olemme vähentäneet muovin käyttöä.

Suomessa on helppo ja vaivaton juomapakkausten kierrätysjärjestelmä. Kauppa ja panimot ovat tehneet ison työn pannessaan valtakunnallisen palautusjärjestelmän pystyyn. Se on yksi kestävän Suomen peruspilareita, josta monet maat ottavat mallia. PET-pullot ovat Suomen kierrätetyin muovipakkaus: 90 % pulloista käytetään materiaalina uudelleen. Tähdätään 100 % palautukseen - Pystymme siihen!

Tänä vuonna 200 vuotta täyttävässä työpaikassani, Sinebrychoffilla, kaikki materiaali kiertää. Oluen valmistuksen sivutuotteet mäski ja hiiva kierrätetään rehuvalmisteiksi nautakarjalle ja possuille, oluen käymisessä syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja puhdistetaan ja siitä saadaan Coca-Colaan hiilihappo. Lisäksi prosessilämmöllä lämmitetään Keravalla sijaitseva kiinteistömme, joka on kooltaan 16 jalkapallokentällistä.

Virvoitusjuomissa käytämme eniten alumiinitölkkejä ja muovipulloja. Molemmat ovat kevyitä materiaaleja verrattuna lasiin. Pakkausmateriaalit sitovat luonnonvaroja, joten mitä vähemmän materiaalia tarvitaan, sen pienempi hiilijalanjälki pakkauksella on. Joskus pienilläkin innovaatioilla on suuri merkitys, kun jotain tehdään paljon. Parisen vuotta sitten päätimme lyhentää Coca-Cola-juomien pullojen kaulaa 4 millimetrillä. Samalla korkit kevenivät hieman. Tällä tavoin vähensimme muovin käyttöä vuonna 2018 lähes 500 000 kilolla, mikä vastaa yli 20 miljoonaa puolen litran muovipulloa.

Coca-Colan puolen litran pulloissa on 50 % kierrätysmuovia ja 15 % kasvipohjaista muovia.  Lyhyet pullonkaulat säästävät muovin käyttöä merkittävästi.

Muovisten juomapullojen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös materiaalivalinnoilla. Tästä syystä Coca-Cola-pulloissa käytetään kierrätettyä muovia ja biopohjaista muovia. Kierrätetyillä PET-pulloilla on pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavan kokoisilla lasi- tai alumiinipakkauksilla.  

Marja-Liisa Weckström

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Sinebrychoff

Pudotat muoviroskat kauppareissulla keräysastiaan. Valitset kaupan hyllyllä kierrätysmuovista valmistetun siivousvälineen. Tulevaisuutta? Ei, vaan tätä päivää. Sinituote antaa suomalaisten muoviroskille uuden elämän siivousvälineessä, joka kestää käytössä vuosia. 

Luonnon kuormittuminen ja muoviroskan lisääntyminen on globaali ongelma, jota jokainen voi omilla valinnoillaan hillitä. Muovipakkaukset kuuluu kierrättää, ja kiertotaloudessa muovimateriaalia voidaan käyttää uudelleen. Muovilla on tällä hetkellä paha maine, mutta oikein käytettynä ja kierrätettynä muovi on erinomainen materiaali. Kiertotalouden ympyrä sulkeutuu, kun kierrätysmuovinen tuote on otettu käyttöön.

Suomalainen siivousvälinevalmistaja Sinituote on tehnyt vuosien ajan kehitystyötä, kuinka kierrätysmuovin käyttöä voidaan lisätä. Sinituote onkin edelläkävijä kierrätysmuovin käytössä – tavoitteena on käyttää 30 % muovin raaka-aineesta kierrätysmuovia vuoteen 2021 mennessä. Tällä hetkellä kolme tuttua tuotetta, SINI-vaihtopäätiskiharja, SINI wc-harja ja SINI-teippiharja valmistetaan kierrätysmuovista.

Kierrätysmuovista valmistetut siivousvälineet ovat aivan yhtä kestäviä kuin tavallisestakin muovista valmistetut tuotteet. Kuluttajan kannalta hyvä uutinen on myös, etteivät tuotteiden hinnat nouse. Jokaisella on nyt aito mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua ympäristötalkoisiin kierrättämällä muovipakkausroskat ja valitsemalla kierrätysmuovista valmistettu tuote. 

Oikein käytettynä muovi on korvaamaton materiaali. Tehokas muovin kierrätys ja muovituotteiden hyvä suunnittelu ovat avaintekijöitä muovin ympäristövaikutusten pienentämisessä myös tulevaisuudessa. Siinä Sinituote haluaa olla täysillä mukana. 

Marika Karppinen
tuotepäällikkö, Sinituote Oy
www.sinituote.fi/vinkit/muovin-matka-roskasta-sini-siivousvalineeksi/

Moni meistä haluaa tehdä arjessa hyviä valintoja. Niitä, jotka pitävät huolta omasta ja läheisten sekä luonnon ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Mutta mistä voi tietää, mikä on hyvää? Ja voiko siihen luottaa?

Luomutuotteet tarjoavat helpon ratkaisun. Luomutuottajat sitoutuvat noudattamaan tavanomaista tiukempia ehtoja ympäristön ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin sekä mahdollisimman luonnollisten elintarvikkeiden turvaamiseksi.

Ehdot tarkoittavat muun muassa sitä, että luomupeltoa ei lannoiteta teollisilla väkilannoitteilla eikä viljelyssä käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Myrkyttömyys tarjoaa hyvät olosuhteet rikkaalle eliölajistolle maan alla ja päällä. Tutkimusten mukaan luomupelloilla elää lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljelyillä pelloilla. Luomuviljely auttaa lisäksi hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä sen menetelmät kerryttävät maahan orgaanista ainesta, joka sisältää hiiltä. Myös luomupellon ravinnepäästöt vesistöihin ovat tavanomaista vähäisemmät.

Luomueläimet saavat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti. Siat voivat tonkia, kanat kuopsutella ja vasikat elää ryhmissä ikätoveriensa kanssa. Kaikki luomueläimet pääsevät kesäisin ulkoilemaan ja luomulehmät laitumelle, jossa niiden lantaläjät tarjoavat ravintoa ja suojaa hyönteisille ja kuoriaisille. Ne taas ovat pikkulintujen ravintoa.

Luomueläimet syövät luonnonmukaisesti tuotettua rehua. Säästät siis luontoa kemikalisoitumiselta ja vesistöjä ravinnepäästöiltä myös nauttiessasi luomulihaa tai -maitoa.

Luomu ei lopu maatilan portille, vaan ulottuu elintarvikkeiden valmistukseen. Luomutuotteissa saa käyttää vain murto-osaa muissa elintarvikkeissa sallituista lisä- ja apuaineista. Esimerkiksi keinotekoiset makeutus- ja väriaineet on luomussa kielletty.

Luomuehtojen noudattamista valvotaan vuotuisin tarkastuksin, Suomessa valvonnan tekevät viranomaiset. Valvonnan läpäisseet toimijat merkitsevät tuotteensa EU:n luomumerkillä, jonka  avulla luomutuote on helppo tunnistaa. Luomuvalikoiman laajentuessa vastuullisten valintojen tekeminen on entistä helpompaa.

Marja-Riitta Kottila
toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry
https://proluomu.fi/

K-ryhmä tunnetaan vahvana vastuullisena toimijana. Meillä gasumlaisilla on ollut ilo päästä tekemään kestävyystarinaa K-ryhmän kanssa yhdessä. Gasum tunnetaan kotimaisena energia-alan asiantuntijana, ja koko ajan paremmin myös toimistaan kiertotalouden edistäjänä, sekä puhtaamman ympäristön tekijänä. Olemme auttaneet viime vuosina teollisuutta ja liikennettä ottamaan merkittäviä harppauksia kohti vähähiilistä tulevaisuutta Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Kaikkea toimintaamme yhdistää yhteinen elementti – metaanimolekyyli.

Otamme vastaan noin miljoona tonnia biomassaa vuosittain ja tuotamme siitä biokaasua ja kierrätysravinteita sekä lannoitteita asiakkaillemme. Biokaasua voi myös hyödyntää elintarviketuotannossa. Tiesitkö, että Turengin jäätelötehtaalla valmistettavat K-ryhmän Pirkka-jäätelöt valmistetaan kotimaisella ja uusiutuvalla, Gasumin tuottamalla biokaasulla? Jäätelön valmistuksessa Turengin tehtaalla käytetty biokaasu on valmistettu K-ruokakaupoissa syntyvästä syömäkelvottomasta biojätteestä, jonka Lassila & Tikanoja toimittaa biokaasulaitoksellemme.

Kaiken lisäksi Stora Enso valmistaa Pirkka-jäätelöpakkaukset käyttäen kartonkitehtaansa polttoaineena myös biokaasua. Upean kiertotaloustarinan täydentävät vielä K-ryhmän kaasukäyttöiset rekat, jotka kuljettavat lastia puhtaasti kaasulla. Energian ohella K-ryhmän biojätteistä syntyy orgaanisia kierrätysravinteita.

Biokaasun tuotantoprosessissa typpi, fosfori, kalium ja hiili saadaan uudelleen luonnon kiertokulkuun uutta satoa kasvattamaan. Hyödyntämällä prosessissa syntyneitä kierrätysravinteita vähennetään myös fossiilisten ja tuontilannoitteiden käyttöä. Biokaasun tuotantoprosessista syntyneet ravinteet sopivat koostumukseltaan hyvin esimerkiksi teollisuuden prosesseihin savukaasupäästöjen hillitsemiseksi sekä pelloille ympäristöystävälliseksi lannoitteeksi. Turun biokaasulaitokseltamme syntyvistä rejektivesistä prosessoidaan haihdutustekniikan avulla ammoniakkiliuosta, jota esimerkiksi Algol Chemicals jakelee teollisuuden loppukäyttäjille kierrätystuotteena.

Kiertotalouden periaatteena on hyödyntää aikaisemmin hukkaan mennyt materiaali ja energia uudelleen. Tämä tarjoaa luonnollisen ratkaisun maailman kantokyvyn ongelmille energiankäytön ja väestönmäärän kasvaessa. Biokaasu on loistava esimerkki kiertotalouden ratkaisuista – se on kotimainen polttoaine, joka tuotetaan lähellä ja jota hyödyntämällä minimoidaan sekä hukkaan heitetyn jätteen että päästöjen määrä.

Kirjoittajana on Gasumin biokaasun myyntijohtaja Jussi Rinttilä

Ps. Kiertotaloutta edistetään aina yhteisvoimin. Viimeksi K Team -päivillä Tampereella pidimme yhteistä osastoa yhteistyökumppaniemme Lassila &Tikanojan ja Stora Enson kanssa. Metaanista on moneksi ja se yhdistää.