Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on suuri vaikutus tulevaisuuteen - jokainen vastuullinen ostopäätös on askel kohti parempaa huomista. Kotimaisissa sienissä yhdistyvät sekä yksilön että ympäristön kannalta hyvät vaikutukset.  

Perheyrityksemme Mikkolan Sienituote Oy on kasvattanut luomusieniä Salossa jo yli 30 vuoden ajan. Tärkein pääraaka-aineemme on läheltä korjattu kotimainen koivu, joka jauhetaan sienirihmastolle sopivaan muotoon. Mukaan lisätään pitkäaikaisten luotettavien viljelijöiden viljelemää luomuvehnää, joka toimii energiana sienirihmaston kasvun alkumetreillä. Kasvualustan kruunaa maailman puhtain suomalainen vesi.

Rihmasto, sienen siemen on tärkeä osa tarinaamme. Reilu viisi vuotta sitten tehtyäni ensimmäisen matkani Japaniin, näin Kaukoidän osaamisen tason ja sienten laadun. Pitkien neuvotteluiden jälkeen pääsimme yhteistyöhön japanilaisen huipputason laboratorion kanssa. Tuotantomme on lisenssein suojattu, eikä vastaavia tuotteita saa muualta Euroopasta.

Kestävä kehitys huomioidaan toimintamme jokaisella tasolla. Läheltä hankituista raaka-aineista valmistetut, luomuviljellyt sienet pakataan kierrätettävään RPET-rasiaan. Sienien tuotanto vaatii vain vähän energiaa ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään niin, että jätettä ei juurikaan synny. Tuotantotiloissa käytetään LED-valaistusta ja kaikki käyttämämme sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla. Myös käytettyjen kasvualustojen kohtalo on ratkaistu; tuotannon jälkeen alustat aumataan ja kompostoituneet alustat hyödynnetään läheisillä maissipelloilla.  

Sienet ovat paitsi ekologinen, myös terveellinen ja turvallinen valinta, jotka eivät sisällä antibiootti- tai kemikaalijäämiä. Antibiootti- ja kemikaalivapaa ruoka ei ole vain puhdasta ruokaa, vaan se on perusta turvalliselle elämälle ja ympäristölle myös tulevaisuudessa. Olemmekin investoimassa tuotantoon ja kehittämässä toimintaamme uusien kansainvälisten ammattilaisten kanssa.

Pääsy K-kauppojen valikoimiin vuonna 2017 on ollut hyvin kehittyneen myynnin peruskivi, jonka päälle rakennetaan myös tulevaisuuden sienimarkkinoita tiiviissä vuorovaikutuksessa K-ryhmän kanssa. On ollut ilo nähdä, että sienet ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokapöytiin enenevässä määrin, sillä tulevaisuuden maailmaa rakennetaan jo nyt kaupan hyllyjen välissä!

Juha Mikkola
Mikkolan Sienituote MST Oy

K-ryhmän vastuullisuustyö on saanut runsaasti tunnustusta – ja syystäkin. Reilu kauppa on kulkenut vastuullisuuskumppanina K-ryhmän rinnalla jo parikymmentä vuotta. Pitkäjänteisen yhteistyömme tuloksena K-ruokakaupoissa on tarjolla jo yli 200 erilaista Reilun kaupan tuotetta. 

Kahvi on Reilun kaupan tuotteista suosituin.
Kuva: Roger van Zaal

Luotettavat ulkopuoliset arviot komppaavat, että Reiluun kaupan valikoimaan panostaminen on ollut viisasta:

  • Kolmannen osapuolen riippumattomia sertifiointeja pidetään parhaana tarjolla olevana ratkaisuna oman toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseen.
  • Sertifioinneista Reilu kauppa on tutkitusti laajin, kunnianhimoisin ja vaikuttavin.

Riskimaihin ulottuvien toimitusketjujen haasteet ovat tänä päivänä niin suuria, ettei kaikkia ongelmia ratkaise paraskaan sertifiointi. Ilmastonmuutos heikentää jo nyt kahvin, kaakaon ja monen muun tuotteen viljelyedellytyksiä. Myös elämiseen riittävän palkkatason saavuttaminen edellyttää lisäponnisteluja. Tämä siitäkin huolimatta, että Reilu kauppa ainoana sertifiointina asettaa tuotteille takuuhinnan, joka luo alkutuottajalle turvaa markkinahintojen heilahtelulta.

Reilu kauppa on paljon enemmän kuin pelkkä sertifiointi. Kun sertifiointi ei esimerkiksi pysty yksin ratkaisemaan lapsityövoiman hyväksikäytön kaltaisia ihmisoikeusrikkomuksia, Reilu kauppa tarjoaa tuottajayhteisöille lisätukea ongelmien ratkaisemiseen. Mikäli sertifiointivaatimukset eivät yksin tuo viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittäviä ansioita, etsimme yhdessä yrityskumppaneidemme kanssa räätälöityjä ratkaisuja yhteiseen haasteeseen.

Tulevaisuudessa Reilu kauppa kirittää yritysten vastuullisuutta niin sertifiointia kehittämällä kuin sen ylittävää toimintaa laajentamalla. K-ryhmälle kuin muillekin yrityksille on tarjolla entistä monipuolisempaa ja kunnianhimoisempaa yhteistyötä toimitusketjuhaasteiden ratkomiseen. Reilun kaupan kumppanina K-ryhmällä on täten erinomaiset eväät tehdä vastuullisuustyöstään entistä tuloksellisemmaksi.

Janne Sivonen, toiminnanjohtaja
Reilu kauppa ry

Koronapandemian myötä kotivarasta tuli kiinnostavaa. Martat ovat neuvoneet kotivarasta vuosikausia, mutta pandemian alettua Marttojen kotivara-sivuston vierailut moninkertaistuivat lyhyessä ajassa. Kun vuonna 2019 kotivara-sivullamme oli reilut 9000 käyntiä, vuonna 2020 käyntejä oli lähes noin 146 000. Varautuminen ja kotivara ovat olleet esillä mediassa ja laajasti myös muiden järjestöjen toimesta.

Tänä keväänä poikkeusolot eivät ole aiheuttaneet ainakaan meille Martoille yhtä suurta kysymysten tulvaa kuin edellisen kevään tilanne. Kertooko tämä siitä, että selviytyminen edellisestä keväästä on osittain vienyt huoltamme pois vai siitä, että kotivara on yhä laajemmin tullut meille kaikille tutuksi?

Vaikka toivon ja uskon, että tietoisuus on lisääntynyt, on edelleen tiedossa, että kotivara ei ole etenkään nuoremmille kaupunkilaisille täysin tuttu käsite: kotivara tarkoittaa sitä kotona olevaa ruoan ja juoman varastoa, joka riittää 72 tunniksi eli kolmen vuorokauden ajalle koko perheelle. Kolmen vuorokauden suositus on viranomais- ja järjestöyhteistyön tuloksena pohdittu suositus. Kotivaraa tarvitaan, jos ei syystä tai toisesta pääse kauppaan. Tällaisia poikkeuspäiviä voi aiheutua karanteenista, sairastumisesta tai vaikka sähkökatkosta.

Varsinainen varasto kotivara ei kuitenkaan ole. Kotivaran on tarkoitus koostua niistä elintarvikkeista, joita kotona käytetään muutenkin. Eli toisin sanoen, kotivara muuttuu koko ajan. Omaa jääkaappia ja kuiva-ainekaappeja kannattaa täydentää sillä ajatuksella, että aina tuon kolme vuorokautta pärjäisi. Kotivara kannattaa siis pohtia kuntoon niistä raaka-aineista ja elintarvikkeista, joita käyttää muutenkin. Näin ruokahävikkiä ei synny, kun kotivara ei vanhene. Toisaalta jos kotivaralle tulee todellisuudessa käyttöä, sen kanssa pärjää paremmin, kun elintarvikkeet ovat tuttuja.

Kotivara voi sisältää tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä. Leivistä erityisesti näkkileivät ja korput säilyvät pidempään. Pähkinät, siemenet, hillot, murot, myslit ja hiutaleet sekä mehut pysyvät pitkään hyvinä ja tulevat käytetyksi myös arjessa. Voisiko kotivaraasi kuulua myös papu- tai linssisäilykkeitä sekä kotimaista järvikalaa, joka on muuten fiksu valinta joka tapauksessa? Tärkeää on muistaa, että perheen erityisruokavaliot ja allergiat on huomioitu kotivarassa.

Ruoan lisäksi kotivara sisältää juomaa eli pullotettua vettä ja muita juomia. Sähkökatkojen tai vedenjakeluun liittyvien häiriöiden varalta jokaisessa kotitaloudessa on hyvä pitää myös pullovettä pahan päivän varalle.

Vaikka pandemia aikanaan päättyykin, kotivaran ajankohtaisuus ei mene ohi. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos lisää erilaisia poikkeusoloja, joihin on varauduttava. Koronapandemia painaa jokaisen mieltä nyt, mutta tulee myös aika, jolloin vielä tarkemmin pohditaan, mitä tästä ajasta opimme. Ehkä yksi tärkeä oppi on, että yhä useammalla on kotivara kunnossa? Se taas kasvattaa osaltaan resilienssiämme selvitä myös tulevaisuuden haasteista, miten yllättäviä ne ikinä ovatkin.


Emmi Tuovinen
Kehittämispäällikkö
Marttaliitto ry

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana paristot ja akut ovat vallanneet arkemme – niitä on melkein mihin vain katsommekin. Samalla teknologia on kehittynyt niin, että yhä suuremman energiamäärän voi pakata yhä pienempiin akkuihin esimerkiksi älylaitteissa ja kulkuvälineissä. Akkujen ja niissä tarvittavien raaka-aineiden määrän on ennustettu kasvavan niin suureksi, että nykyiset kaivokset eivät pysty tarpeeseen vastaamaan.

Syy #1 onkin ympäristö ja kestävät akkumateriaalit. Kaikkien paristojen ja akkujen sisältämistä materiaaleista 50–90 % kierrätetään uudelleen käytettäviksi muissa tuotteissa. Esimerkiksi akuissa tärkeää kobolttia on Euroopan maaperässä vähän, joten sitä louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa. Kierrätetyn nikkelin käyttäminen taas säästää jopa 75 prosenttia energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna. Vaikka pulaa ei olisi, voidaan paristoissa käytetyille materiaaleille antaa kierrätyksen avulla antaa uusi tehtävä. Käytetyistä alkaliparistoista Suomessa valmistetulla luomulannoitteella voidaan ravita tehoviljelyn köyhdyttämää maaperää.

Syy #2 on turvallisuus. Pieneen tilaan pakattuun energiaan liittyy myös riskejä. Energia voi purkautua tahattomasti, jos akku esimerkiksi kolhiintuu tai paristojen virtanavat osuvat toisiinsa. Nämä oikosulut on helppo estää käsittelemällä akkua helläkätisesti sekä teippaamalla paristojen ja akkujen virtanavat piiloon heti käytöstä poistamisen jälkeen. Näin akkua ei myöskään vahingossa enää ladata, sillä kauan käyttämättömänä olleen tai vahingoittuneen akun lataaminen voi aiheuttaa sisäisen oikosulun.

Syy #3 on helppous. Paristot ja pienet akut voi kierrättää näppärästi kaikissa paristoja ja akkuja myyvissä K-ryhmän kaupoissa. Isommat akut, esimerkiksi sähköpyöristä ja mopoista kannattaa viedä suoraan lähimpään aluekeräyspisteeseen, joista lähimmän löydät osoitteesta: kierrätys.info.

Tee siis jo tänään helppo ympäristöteko ja vie laatikoiden pohjalle kertyneet käytetyt paristot ja akut virtanavat teipattuina kierrätykseen!



Toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck
Recser Oy

Ymmärrän nyt tämän lauseen paremmin kuin milloinkaan ennen oltuani reilu puoli vuotta uudessa työssäni Ronald McDonald Lastentalosäätiössä. Työni parhaita ja samalla myös koskettavimpia hetkiä on kuulla meillä Ronald McDonald Talossa asuvien perheiden tarinoita. Kauniit, yli 100-vuotiaat hirsirunkoiset talomme sijaitsevat aivan Uuden lastensairaalan vieressä Meilahden huvila-alueella.



Lapsi ei tarvitse vanhempiaan missään niin paljon kuin sairaalassa, sanoi lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ollessaan meillä vieraana viime lokakuussa. Me mahdollistamme perheille tämän, sillä kaikki vaativimmat lasten erikoishoidot on keskitetty Helsinkiin Uuteen lastensairaalaan ja siksi meille tullaan hyvinkin pitkien matkojen päästä ympäri Suomea.

Jotta toimintamme on mahdollista, tarvitsemme ympärillemme yrityksiä mukaan tukemaan tärkeätä työtämme myös taloudellisesti. Yhteiskuntavastuu on hyvinvointivaltion ja yritysten kesken jaettua vastuuta. Yhdessä vastuu on aina helpompi kantaa ja miten hienoa on myös yhdessä kokea se merkityksellisyyden tunne, kun konkreettisesti näkee kaiken sen hyvän minkä on saanut aikaiseksi toiselle. Toimintamme ei saa julkista tukea, ainakaan vielä.

Yhdessä K-Market Töölöntorin kauppiaiden, Ollin ja Tarun, avulla saimme perheille arkeen paljon helpotusta ruokaostoksien tekemiseen ja kuljettamiseen taloille. Talojen läheisyydessä ei ole ruokakauppaa ja monesti täällä Talossa arkena on vain toinen vanhemmista lapsensa tukena toisen vanhemman pyörittäessä arkea potilaan sisaruksien luona omassa kodissaan. Erityisen arvokkaaksi tämän yhteistyön tekee perheille se, että kuljetukset ovat heille maksuttomia. Perheiden ollessa jopa kuukausia täällä lapsensa luona näkyy se väkisinkin myös perheen taloudessa.

Yhteiskuntavastuu on aina hyvä teko ja tekoja ei itsekseen tapahdu, niitä pitää tehdä!

Johanna Huhtariihi
Ronald McDonald Lastentalosäätiön toiminnanjohtaja

Lue lisää Ronald McDonald Lastentalosäätiöstä ja ruokaostosyhteistyöstä

Takaisin ylös