Näkökulma

Lihaton lokakuu on jälleen meneillään. Havahduin siihen, ettei asiasta käydä enää erityisen vilkasta ja polarisoitunutta keskustelua. On jo melko laajasti tiedostettua, että lihatuotteet muodostavat ruokavaliomme ilmastovaikutuksista melko merkittävän osuuden, noin 45 prosenttia. Ja että korvaamalla lihaa esimerkiksi kasviproteiineilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Useat suomalaiset lihayhtiöt tekevät jo paljon töitä sen eteen, että lihatuotteiden takana olevissa toimitusketjuissa päästäisiin kohti merkittäviä päästövähennyksiä ja tavoitteena on saada ketjut hiilineutraaleiksi parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Mikäli tässä onnistutaan kulutustason hiilijalanjälkipohdinnat muuttuvat isosti. Hypätään kuitenkin nyt tähän päivään.

Kasviproteiinituotteiden myyntilukujen kasvu hipoo pilviä. Uusia lihaa korvaavia vaihtoehtoja tulee kaupan hyllyille Suomessakin jatkuvalla syötöllä. Vaihtoehtoja lihalle kyllä halutessaan löytää. Suomalaisten lihankulutuksessa näkyy ensimmäistä kertaa pienehköjä pienentymisen merkkejä. Isommin muutos näkyy lihoista broilerinlihan kulutuksessa, joka on jo vuosia kasvanut nopeasti. Tämä tarkoittaa samalla kokonaisuudessaan punaisen lihan kulutuksen vähentymistä eli suunta on jo oikea. Tavoitteenahan ei ole esimerkiksi kaikille vegaaninen ruokavalio, vaan riittää hyvin että teemme vähittäistä siirtymää kohti vähähiilisempää, terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota, kukin tavallamme. Mahdollinen siirtymä kohti nykyistä kasvispainotteisempaa ruokavaliota tapahtuu kokeilujen kautta. Hiilijalanjäljen kannalta jo siirtyminen sianlihasta kotimaiseen broilerinlihaan tuo tuon vaihdon osalta jo noin 25-30 prosentin vähenemän lihan hiilijalanjäljen osalta.

Vedän parhaillaan LCAFoodprint-hanketta, jossa yhdenmukaistetaan ruokatuotteiden hiilijalanjälkilaskentaa. Kun erilaiset yritykset ja toimitusketjut toimivat hiilijalanjäljen arvioinnin osalta yhdenmukaisesti, voisivat kunkin elintarvikkeen hiilimerkinnät ilmaantua esimerkiksi tuotepakkauksiin sekä digitaalisiin ympäristöihin. Näin kunkin elintarvikkeen hiilijalanjälkitieto olisi helposti ja luotettavasti vertailtavissa. Jatkossa voisimme valita niin erilaisista kasvinproteiinilähteistä kuin jauhelihapaketeista aina sen vähähiilisimmän vaihtoehdon. Tämä näköpiirissä oleva kehitys voi myös kansallisen yhteistyön kautta entisestään vahvistaa kotimaisen ruoan ja ruokatuotteiden asemaa, koska luotettavasti mitattu hiilijalanjälkitieto jo itsessään voi luoda pohjaa kysynnälle.  K-ryhmä on jo tuonut asiakkaidensa käyttöön ruokaostosten hiilijalanjälkimittarin K-Ostokset-palvelussa. Tämä tarjoaa hyvää ylätason näkymää kullekin omien ruokaostosten hiilijalanjäljen ymmärtämiseksi.

Juha-Matti Katajajuuri

Erikoistutkija

Luonnonvarakeskus

Tulosta

Jaa