
Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.
Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.
Me suomalaiset pidämme huolta ympäristöstämme. Meitä ympäröi puhdas luonto, jossa voimme jokaisenoikeuksien turvin liikkua vapaasti. Ilmastoasiat ovat tärkeitä teemoja päätöksenteossamme. Palautuspullot ja -tölkit viemme kauppaan. Lasipurkki ja tyhjä maitotölkki päätyvät kodeista oikeaan kierrätysastiaan.
Muovipakkausten lajittelussa meillä on kuitenkin vielä tekemistä. EU perii Suomelta vuosittain noin 90 miljoonan euron maksun kierrättämättä jäävästä muovista. Tällä hetkellä kierrätämme vain kolme muovipakkausta kymmenestä. Jokaisella kierrätykseen päätyneellä pakkauksella on siis väliä: kun materiaali saadaan talteen, se voidaan käyttää uudelleen, ja säästyneet rahat ohjata fiksumpiin kohteisiin.

Miksi juuri muovipakkausten kierrätys sakkaa? Yksi syy ovat vaihtelevat ja epäselvät lajittelumerkinnät. Tältä osin tilanne kohenee vuonna 2028 EU:n uuden pakkausjäteasetuksen myötä. Asetus helpottaa kuluttajien tehtävää tuomalla yhtenäiset lajittelumerkinnät sekä pakkauksiin että keräysastioihin. Sitä odotellessa helppo muistisääntö on: ”Onko se muovia? Onko se pakkaus? Lajittele!” Kaikki kotitalouksien tyhjät muovipakkaukset kuuluvat keräykseen: elintarvike- ja pesuainepakkaukset, muovikassit, noutoruokarasiat ja kertakäyttömukit.
Muovipakkausten lajittelulla on hieman vaivalloinen maine myös toisesta syystä. Sitkeästi elää uskomus, että muovipakkaukset pitäisi pestä. Näin asia ei ole, vaan tyhjäksi käytetyn pakkauksen voi laittaa kierrätysastiaan sellaisenaan. Tarvittaessa kastikkeen tai marinadin rippeet voi pyyhkäistä talouspaperilla.
Jokainen muovipakkaus, joka päätyy uudelle kierrokselle, vähentää sekajätteen määrää ja säästää luonnonvaroja. Jos taloyhtiössä ei ole omaa keräysastiaa, pakkaukset voi viedä maksutta lähimmälle Rinki-ekopisteelle. Muovipakkauksia vastaanottavia Rinki-pisteitä on yli 1200 kappaletta eri puolilla Suomea.
Juha-Heikki Tanskanen
toimitusjohtaja
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
Oulu juhlii vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta yhdessä 39 pohjoisen kumppanikunnan kanssa. Ruokakulttuuri on keskeinen osa kulttuuriohjelmaa. Yhdessä yli 30 Oulu2026‑alueen K‑ruokakaupan kanssa nostamme lähituotteet näkyville osana Arctic Food Lab ‑ruokaohjelmaa.
Oulu2026-teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Rikastutamme kulttuurielämää ja luomme uusia tapoja ajatella, ymmärtää ja kuunnella toisiamme. Edistämme yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kulttuurin avulla, ja vastaamme ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Oulu2026-kulttuuriohjelma on yli 3 000 tapahtuman kokonaisuus. Ohjelmaa on vuoden jokaiselle päivälle. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia. Tapahtumiin odotetaan 2,5 miljoonaa osallistujaa.
Ruokakulttuuri on keskeinen osa kulttuuriohjelmaa. Arctic Food Lab -ruokaohjelma esittelee Oulu2026-alueen ainutlaatuista ruokakulttuuria ja -perinteitä, nostaen esiin tuotteita ja palveluita, joista osan voi kokea vain alueella. Ruokakulttuurissa yhdistyvät pohjoisen raaka-aineet, kestävät perinteet ja luovuus. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan makujen tarina pohjoisen metsistä ja vesistöistä lautaselle.
Yhdistämme pohjoisen ruoka-alan osaajat tuottajista jalostajiin, ravintoloihin, kahviloihin ja vähittäiskauppoihin. Arctic Food Lab -tuotemerkki on käytössä yli 150 yrityksen tuotteissa ja palveluissa. Nostamme esille näitä yrityksiä, tuotteita ja palveluja sekä järjestämme ruokatapahtumia, suurimpana 1000 metrin pituisen yhteisöllisen ruokapöydän, Kesäillan kattauksen 15.8. Kevään aikana julkaisemme lisäksi ruokakirjan.
Lähituottajat ja -tuotteet kiinnostavat vastuullisia kuluttajia ja ovat osa ruokakaupan palvelutarjontaa. Nostamme yli 30 Oulu2026-alueen K-ruokakauppiaan kanssa lähituotteet esille Arctic Food Lab -myymälämateriaaleilla sekä viestinnällä. Lähituotteet ovat paikallisten ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna Oulu2026-alueella vierailevien ostettavissa.

Nostetaan yhdessä pohjoiset maut ja ruokatarinat kaikkien huulille ja makunystyröille!
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985. Suomessa on ennen Oulua juhlittu Helsingissä vuonna 2000 ja Turussa vuonna 2011.
Pasi Ruuskanen
Projektipäällikkö, Arctic Food Lab
Euroopan kulttuuripääkaupunki, Oulu2026
Oulun kulttuurisäätiö sr