Ihmisoikeussitoumus ja -arviointi
YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ovat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeva maailmanlaajuinen standardi, jota kaikkien yritysten edellytetään noudattavan.
Tällä sivustolla kuvataan, kuinka Keskon on pannut täytäntöön ohjaavien periaatteiden mukaisen arviointinsa sekä käytännöt, prosessit ja menettelyt, joiden avulla Kesko seuraa ja huolehtii toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.
Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus
- Kesko kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
- Kesko on huolellisuusvelvoitteen mukaisesti rakentanut ja rakentaa menettelytapansa ja käytäntönsä siten, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee huomioiduksi kaikessa Keskon toiminnassa.
- Keskon toiminnalla on erityisen keskeistä vaikutusta neljän ryhmän ihmisoikeuksiin: asiakkaat, henkilöstö, hankintaketjut sekä yhteisöt, joissa toimimme.
- Kesko kuuntelee sidosryhmiensä näkemyksiä ihmisoikeuksista ja huomioi ne kehittäessään toimintaansa.
- Kesko edellyttää yhteistyökumppaniensa kunnioittavan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus on hyväksytty Keskon konsernijohtoryhmässä 20.5.2016 ja Keskon hallituksessa 20.9.2016.
Keskon ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille. Edellisen kerran ihmisoikeusarviointi katselmoitiin 17.4.2026.
Keskon hankintaketjut
Keskolla on yli 20 000 sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta ostetaan vuosittain vähintään 1 000 eurolla. Kesko-konsernin suomalaisten yhtiöiden tavaraostoista noin 80 % tehdään vuosittain Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta ja alle 20 % muualta.
Kesko noudattaa ostotoiminnan eettisiä periaatteita, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän perusoikeuksiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Keskon päivittäistavarakauppa on sitoutunut eurooppalaisen elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin.
Vaikutusten arviointi
Vuonna 2025 Kesko toteutti ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin keskittyen hankintaketjuihin. Arviointi on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) kanssa. Kumppanin kanssa toteutettu arviointi keskittyi pääasiassa Keskon omien merkkien tuotteisiin, oman maahantuonnin valikoimiin sekä korkean riskin palvelukategorioihin. Analyysi kattoi kaikki Keskon toimialat - päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja talotekniikan kaupan sekä autokaupan - ja epäsuorat palveluhankinnat, kuten siivous- ja turvallisuuspalvelut.
Arvioinnissa yhdistettiin sisäisiä haastatteluja, toimittaja- ja auditointiaineistoa sekä kansainvälistä tutkimustietoa merkittävimpien ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi. Mahdolliset vaikutukset arvioitiin kansainvälisten standardien mukaisesti perustuen niiden vakavuuteen ja todennäköisyyteen.
Arvioinnin tuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä käsitellään toimialoittain. Vaikutustenarviointi päivitetään ja toimenpiteet arvioidaan vuosittain.
Keskon hankintaketjujen merkittävimmät mahdolliset vaikutukset on kuvattu alla olevassa taulukossa. Vuoden 2025 vaikutustenarviointi tehtiin aiempaa tarkemmalla tasolla, ja tulokset on esitetty tuotekategorioiden ja maantieteellisten riskialueiden ja haavoittuvien ryhmien mukaan. Lisäksi kuvaamme taulukossa toteuttamiamme toimenpiteitä.
Vaikutusten hallinta
Kesko edellyttää tavaran- ja palveluntoimittajiensa sitoutuvan yhteistyökumppaneille suunnattujen K Code of Conduct -toimintaohjeiden vaatimuksiin. K Code of Conduct -toimintaohjeet sitouttavat yhteistyökumppanit kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan työoloihin liittyviä vaatimuksia. Keskolla on yhteistyökumppaneille, erityisesti tavarantoimittajille, osoitettu K Code Conduct -verkkokoulutus, jonka tavoitteena on varmistaa, että tavarantoimittajamme ymmärtävät ja noudattavat K-ryhmän vastuullisuusperiaatteita.
Kesko hallitsee tunnistamiaan ihmisoikeusvaikutuksia sosiaalisen vastuun auditointien ja sertifiointien avulla. Periaatteenamme on tehdä yhteistyötä vain sellaisten suorien riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä. Keskon päivittäistavarakaupassa auditointeja voidaan edellyttää riskiperustaisesti omien merkkien toimittajilta myös silloin, kun tuote valmistetaan riskimaassa.
Kesko käyttää riskimaatavarantoimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnissa ensisijaisesti amfori BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia amfori BSCI -auditointeja. Hyväksymme myös muita arviointijärjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat amfori BSCI -auditoinnin tasoa ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli. Auditoinneista saadaan tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.
Kesko ohjaa sosiaalisen vastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden hankintaa vastuullisuuslinjauksilla. Linjauksilla kaakaon, kahvin, teen, palmuöljyn, soijan, tekstiilien, sekä puun ja paperin hankinnalle pyrimme vähentämään niiden tuotantoon liittyviä ihmisoikeushaasteita. Kyseiset linjaukset ohjaavat omien tuotemerkkien tuotteiden ja niiden raaka-aineiden hankintaa pääasiassa kansainvälisesti hyväksyttyjen sertifiointijärjestelmien mukaisesti tuotettuina. Sertifiointistandardit sisältävät kriteereitä työntekijöiden työolojen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Uusia linjauksia kehitetään tarpeen mukaan.
Esimerkiksi tekstiilituotteiden osalta Kesko on mukana International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry -sopimuksessa, joka edistää bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilitehtaiden työterveyttä ja -turvallisuutta. Edellytämme, että omien tuotemerkkien vaatteita ja kodintekstiilejä valmistavat bangladeshilaiset tehtaat ovat mukana International Accord -prosessissa.
Jäsenyydet ja yhteistyöt
Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen ja hyödyntää amfori BSCI -auditointeja hankintaketjuissaan. Osallistumme aktiivisesti amforin Suomen verkoston toimintaan.
Kesko on sitoutunut UN Global Compact -aloitteeseen ja on aloitteen Suomen verkoston jäsen. UN Global Compact on YK:n yritysvastuualoite ja maailman suurin yritysvastuuverkosto. Osallistumme aktiivisesti UN Global Compactin järjestämiin tapahtumiin ja vastuullisuuskoulutuksiin.
Kesko tekee yhteistyötä lasten oikeuksia edistävän The Centre for Child Rights and Business -organisaation kanssa. Organisaation työryhmän jäsenenä Kesko saa ajankohtaista tietoa lapsityöstä ja sen ehkäisemisestä säännöllisissä kokouksissa.
Keskon päivittäistavarakaupalla on ollut laaja yhteistyösopimus Reilu kauppa ry:n kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Yhteistyö Reilun kaupan kanssa keskittyy maataloustuotteiden globaaleihin tuotantoketjuihin ja riskien vähentämiseen alkutuotannossa.
Henkilöstö
Henkilöstön näkemyksiä selvitetään mm. henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella. Tulosten perusteella laaditaan yksikkökohtaiset toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan.
Alla olevaan taulukkoon on poimittu henkilöstötutkimuksesta erityisesti ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvät kysymykset:
|
Kysymys |
2025 |
2024 |
| Pystyn vaikuttamaan omaa työtäni koskeviin asioihin | 80 % | 78 % |
| Pystyn yleensä pitämään työ- ja yksityiselämäni tasapainossa | 87 % | 85 % |
| D&I-indeksi* | 88 % | 87 % |
| Kannamme yhteiskunta- ja ympäristövastuumme | 90 % | 90 % |
| Yksikköni toimii K Code of Conduct -periaatteiden mukaisesti |
92 % | 91 % |
| Vastaajien lukumäärä (koko konserni) | 13 243 (81 %) |
12 857 (78 %) |
*Mukana kysymykset:
1. Minulla on työssäni aidosti mahdollisuus osoittaa osaamiseni ja taitoni
2. Tunnen olevani hyväksytty ja osa työyhteisöä omana itsenäni 3.Työyhteisössämme arvostetaan erilaisia mielipiteitä ja ideoita
4. Esihenkilöni kohtelee minua oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti
5. Erilaisista taustoista olevia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan työyhteisössämme yhdenvertaisesti
Vaikutusten arviointi
Keskon toiminnan keskeiset vaikutukset henkilöstöön on kuvattu alla.
Tunnistetut ihmisoikeusvaikutukset ja niiden riskien arviointi -kohdassa on kuvattu seurannan mittarit.
Keskon vastuullisuusstrategia perustuu sidosryhmien näkemysten huomioimiseen. Sidosryhmätarkastelu sisältyy Keskon johtamismalliin ja toimintasuunnitelmiin. Sidosryhmäyhteistyöstä kerrotaan vuosiraporteissa.
Asiakkaita kuullaan muun muassa päivittäisissä asiakaskohtaamisissa (noin 2 miljoonaa kohtaamista / päivä!), asiakaspalautekanavien ja K-kuluttajapalvelun kautta sekä asiakastutkimusten avulla.
Henkilöstöä kuullaan päivittäisessä esimiestyöskentelyssä, kehityskeskustelujen ja henkilöstötutkimusten avulla sekä luottamushenkilöiden kautta. Kesko ei rajoita henkilöstön ammatillista järjestäytymistä. Henkilöstölle on intranetissä palautekanava.
K Code of Conduct -koulutus on osa Keskon perehdytysohjelmaa ja tämän lisäksi vastuullisiin toimintatapoihin perehtymiseen ja kertaamiseen on olemassa verkkokoulutusohjelma, joka on pakollinen koko henkilöstölle. Tämän lisäksi luottamushenkilöille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia, joissa käydään läpi vastuullisia toimintatapoja ja K Code of Conductia.
Kesko noudattaa ostotoiminnan eettisiä periaatteita, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä (ILO) hyväksyttyihin työelämän perusoikeuksiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Keskon päivittäistavarakauppa on sitoutunut eurooppalaisen elintarvikeketjun hyvän kauppatavan periaatteisiin.
Riskimaiden tehtaiden sosiaalinen vastuullisuus varmennetaan auditointien avulla. Jos ongelmia tunnistetaan, ne on pyrittävä korjaamaan yhteistyössä tavarantoimittajan kanssa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tavarantoimittaja kieltäytyy yhteistyöstä ja kaikista korjaavista toimenpiteistä, hankintasopimus puretaan.
Viestintä ja raportointi
Kesko-konsernin viestinnän tehtävänä on edistää konsernin ja yhteistyökumppaneiden liiketoimintaa välittämällä oma-aloitteisesti sidosryhmille oikeaa tietoa konsernin tavoitteista ja toiminnasta. Keskon viestinnän yleisiä periaatteita ovat luotettavuus, avoimuus ja nopeus. Viestintää toteutetaan kaikilla välineillä: mediatiedotteilla, -lausunnoilla ja –haastatteluilla sekä K-ryhmän nettisivujen ja sosiaalisen median avulla.
Viestinnän yhteystiedot
Kesko julkaisee vuosittain vuosiraportin, jossa raportoidaan laajasti Keskon toiminnan sosiaalisista vaikutuksista niin asiakkaiden, henkilöstön, hankintaverkkojen kuin toimintaympäristön suhteen.
Niin kuin muussakin päivittäisessä viestinnässä, niin myös akuuteissa ihmisoikeuskysymyksissä ja –ongelmissa tarvitaan nopeaa, kattavaa ja avointa tapauskohtaista viestintää. Periaatteemme on proaktiivisesti tuoda esille tärkeitä ihmisoikeustapauksia ja -kysymyksiä.
Valitusmekanismit
1. Asiakkaiden palautekanavat
Keskon asiakkaiden käytettävissä on lukuisia palautekanavia, muun muassa K-Plussan asiakaspalvelu, K-Kuluttajapalvelu sekä ketjukohtaiset palautekanavat. Vaikka nämä kanavat ovatkin tarkoitettu arkisempia palautteita varten, niin jonkin verran niihin tulee myös ihmisoikeuksiin liittyviä yhteydenottoja.
2. Henkilöstön palautekanava Yammer
Keskon intranetissä toimii henkilöstön sähköinen palautefoorumi Yammer, jonka avulla voi antaa palautetta ja kysyä mistä tahansa Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvästä asiasta. Yhteydenoton voi tehdä myös nimettömänä. Kaikki palautteet vastauksineen julkaistaan intranetissä, jotta myös muu henkilöstö voi seurata käytyjä keskusteluja. Kaikki palautteet käydään tarkkaan läpi ja hyödynnetään Keskon toiminnan kehittämisessä.
3. SpeakUp-ilmoituskanava
Henkilöstö voi luottamuksellisesti ottaa yhteyttä SpeakUp-ilmoituskanavan kautta. Tämä kanava on tarkoitettu lähinnä sellaisia yksittäisiä tilanteita varten, joissa työntekijä joutuu pohtimaan, onko toiminta laillista ja/tai onko se Keskon arvojen ja vastuullisten toimintatapojen mukaista.
Sähköpostiosoite ja puhelinnumero on mainittu Keskon K Code of Conduct -ohjeistuksessa, joka on hankinta- ja palvelusopimusten liitteenä, joten tavaran- ja palveluidentoimittajat voivat myös käyttää tätä palautekanavaa.
4. Riskimaiden tehtaiden henkilöstö
Kesko tunnistaa, että riskimaiden tehtaiden työntekijöiden tosiasiallinen mahdollisuus käyttää valitusmekanismeja on lähes olematon. Keskon on pyrittävä yhdessä tavarantoimittajiensa, paikallisten ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa luomaan toimivia valitusmekanismeja.
Kesko on amfori-järjestön jäsen ja osallistuu amfori BSCI:in. Hyödynnämme riskimaissa sijaitsevien tehtaiden ja viljelmien työolojen arvioinnissa ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia.
Amforin organisoima ilmoituskanava amfori Speak For Change – Supply Chain Grievance Mechanism Programme on näiden auditointien piirissä olevien tehtaiden työntekijöiden käytössä Vietnamissa, Turkissa, Bangladeshissa ja neljällä alueella Intiassa (tieto päivitetty 8.12.2023).
Jatkotoimet ja katselmointi
Keskeiset tunnistetut Keskon ihmisoikeusvaikutukset ovat olleet jo ennen tätä arviointia mukana Keskon toimintamalleissa kattavasti, vaikkakin hajanaisesti. Toimintamalleissa vaikutusten jatkuvalle seurannalle on määritetty toimenpiteet ja mittarit.
Keskon ensimmäinen YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti tehty ihmisoikeusarviointi julkaistiin vuonna 2016. Keskon ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi konsernin vastuullisuuden johtoryhmässä ja päivitetään vastaavasti Kesko.fi-sivuille. Vuodesta 2023 alkaen raportoimme myös Norjan toimintojemme ihmisoikeustyöstä Norjan kansallisen lainsäädännön (Transparency Act LOV-2021-18-99) mukaisesti.
Riippumattoman kolmannen osapuolen kommentointi
Kesko pyysi kansainvälistä, riippumatonta kolmatta osapuolta kommentoimaan Keskon vuonna 2016 julkastun ihmisoikeusarvioinnin kattavuutta ja sisältöä sekä esittämään kohteita arvioinnin kehittämiseksi. Tehtävään valittiin KPMG Oy Ab.
Globaaleissa hankintaketjuissa elämiseen riittävät palkat ja ansiot ovat iso ja monimutkainen ongelma. Kehittyvissä maissa lakisääteiset minimipalkat eivät usein ole riittäviä työntekijöiden ja heidän perheidensä tavallisten menojen, kuten asumisen, ravitsevan ruoan ja koulutuksen kattamiseksi.
Riittämättömän palkan ja ansioiden seurauksena työntekijät ja heidän perheensä elävät köyhyydessä ja moni tekee ylitöitä turvatakseen toimeentulonsa. Matala palkkataso aiheuttaa riskin työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnille ja lisää esimerkiksi lapsityön ja pakkotyön riskiä. (lähde: amfori living wage briefing)
Elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien hankintaketjun eri osapuolten, kuten yritysten, työntekijäjärjestöjen, teollisuuden, hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen yhteistyötä. (lähde: Global Living Wage Coalition). Työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden edistäminen on erityisen tärkeää.
Keskon työ hankintaketjujen elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden edistämiseksi
- Selvitys elämiseen riittävistä palkoista, ansioista ja riskeistä hankintaketjuissa
Teemme selvityksen elämiseen riittävistä palkoista, ansioista ja niihin liittyvistä riskeistä vuosien 2022-2025 aikana. Selvityksemme keskittyy riskimaissa sijaitseviin tavarantoimittajiin, koska arvioimme suurimpien elämiseen riittäviin palkkoihin ja ansioihin liittyvien haasteiden löytyvän sieltä. Selvityksen pohjalta suunnittelemme jatkotoimenpiteitä elämiseen riittävien palkkojen ja ansioiden edistämiseksi hankintaketjuissamme. - Sisäinen koulutus
Sisällytämme elämisen riittävän palkan ja ansion vastuullisen hankinnan koulutuksiimme ja lisäämme osaamistamme aiheesta. - amfori BSCI -yhteistyö
Hyödynnämme riskimaissa sijaitsevien tehtaiden ja viljelmien työolojen arvioinnissa kansainvälisiä sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä, ensisijaisesti amfori BSCI -auditointia. Kesko on kestävää liiketoimintaa edistävän amfori-järjestön jäsen vuodesta 2005 ja sitoutunut edistämään amfori BSCI Code of Conductin periaatteita hankintaketjuissaan. Oikeudenmukainen korvaus, kohtuulliset työajat ja työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus kuuluvat amfori BSCI Code of Conductin periaatteisiin ja niiden toteutumista arvioidaan amfori BSCI -auditoinneissa. Amfori BSCI -auditoinnissa selvitetään tavarantoimittajan työntekijöilleen maksama vähimmäispalkka sekä arvioidaan aluekohtainen elämiseen riittävä palkka. - Reilu kauppa -yhteistyö
Keskon päivittäistavarakaupan valikoimissa on ollut Reilun kaupan tuotteita vuodesta 1999 alkaen. Reilun kaupan tavoitteena on taata viljelijöille ja työntekijöille elämiseen riittävä toimeentulo ja reilu kaupankäynti. Reilun kaupan työkaluilla – kriteereillä, riippumattomilla auditoinneilla, maailmanmarkkinahintojen heilahtelulta suojaavalla takuuhinnalla, Reilun kaupan lisällä sekä tuottajien ja työntekijöiden koulutuksella – vahvistetaan alkutuottajien toimeentuloa ja mahdollisuuksia vaikuttaa työoloihinsa ja muihin itseään koskeviin asioihin. - Kestävän kehityksen linjaukset
Ohjaamme sosiaalisen ja ympäristövastuun kannalta kriittiseksi tunnistettuja raaka-aineita sisältävien tuotteiden hankintaamme kestävän kehityksen linjauksillamme. Linjauksissa mainituista aloitteista muun muassa Rainforest Alliance, RSPO ja PEFC edellyttävät elämiseen riittäviä palkkoja tai ansioita.
Elämiseen riittävien palkkojen ja elämiseen riittävien ansioiden määritelmä
Elämiseen riittävää palkkaa ei ole virallisesti määritelty, mutta siitä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Kesko määrittelee hankintaketjuissa elämisen riittävän palkan Anker-metodologian mukaisesti. Ankerin metodologia on laajasti hyväksytty ja kansainvälisen Global Living Wage Coalition -yhteenliittymän tunnistama. Myös Keskon merkittävät sidosryhmät amfori ja Reilu kauppa hyödyntävät Ankerin määritelmää.
Ankerin määritelmän mukaan elämiseen riittävä palkka on:
Elämiseen riittävä palkka tarkoittaa, että työntekijä ansaitsee normaalien viikkotyötuntien aikana riittävästi turvatakseen itselleen ja perheelleen kohtuullisen elintason. Kohtuullinen elintaso kattaa ruoan, veden, asumisen, koulutuksen, terveydenhuollon, kuljetuksen, vaatteet ja muut välttämättömät tarpeet sekä odottamattomien tapahtumien aiheuttamat kulut.
Elämiseen riittävä palkka koskee palkattuja työntekijöitä. Se ei ole sama kuin lain määrittämä vähimmäispalkka, joka ei useissa maissa takaa elämiseen riittävää toimeentuloa. Arvio tehdään paikallisesti tietylle alueelle ja laskelmassa huomioidaan, että perheissä on usein enemmän kuin yksi työssä käyvä aikuinen (Lähde: Global Living Wage Coalition)
Vastaavana määritelmänä itsensä työllistäville yrittäjille ja maanviljelijöille puhutaan elämiseen riittävistä ansiosta. Reilun kaupan mukaan elämiseen riittävä ansio on:
Elämiseen riittävä ansio tarkoittaa tulotasoa, joka kattaa yksinkertaisen mutta säällisen asumisen, vaatteet, ruuan, terveydenhuollon, koulutuksen, liikkumisen, pienen varautumisen yllätyksellisiin menoihin sekä vakuutusmaksut viljelijälle ja hänen perheelleen – edellyttäen, että viljelykustannukset on ensin katettu.
