Näkökulma

Elintarvikeala on sitoutunut vähentämään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia yhteisellä materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Sitoumus tuo yhteen elintarviketeollisuuden, kaupan alan ja pakkausteollisuuden toimijat vähentämään hävikkiä.

Me Motivassa seuraamme tavoitteiden toteutumista vuosittain ja tarvittaessa sparraamme yrityksiä materiaalitehokkuuden tavoitteiden asettamisessa sekä mittaamisessa. On ollut hienoa seurata, kuinka yritykset ovat ottaneet materiaalitehokkuuden osaksi toimintaansa ja pystyneet vähentämään niin raaka-aine-, ruoka- kuin pakkausmateriaalihävikkiä sekä parantamaan toiminnasta syntyvien sivu- ja jätevirtojen kierrätystä.

Sitoumustoiminnassa vaikuttavuutta mitataan useilla indikaattoreilla, jotka kertovat yksiselitteisesti luvuin sen, mitä yritykset ovat materiaalitehokkuustoimillaan saavuttaneet. Sitoumukseen osallistuneet yritykset esimerkiksi vähensivät ruokahävikkiä lähes 6 miljoonaa kiloa ja muovin käyttöä yli 600 000 kiloa vuonna 2020. Näiden lukujen taustalle on runsaasti erilaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat syntyneet säästöt.

Tuotantoprosessien ja toimitusketjun kehittämisen lisäksi useissa yrityksissä on panostettu henkilöstön kouluttamiseen materiaalitehokkuudesta ja viestitty materiaalitehokkuustoimenpiteistä. Materiaalitehokkuus on osassa yrityksistä kytketty kiinteäksi osaksi yritysten toiminnan johtamista asettamalla materiaalitehokkuuden eri osa-alueille tavoitteita. Perusta tuotannon ja toimitusketjun hävikin vähentämiselle syntyy yritysten arvoista, ja toimet ovat mielekkäitä yrityksille itselleen niin vastuullisuustyön kuin taloudenkin näkökulmasta.

Elintarvikeketjussa tärkeänä lenkkinä ovat myös kuluttajat, jotka kulutustottumuksillaan ja toimintatavoillaan osaltaan vaikuttavat elintarvikeketjun toimintaan ja syntyvään hävikkiin. Sitoumukseen osallistuneet yritykset osaltaan tukevat kuluttajia ruokahävikin vähentämisessä viestinnällään ja pyrkivät helpottamaan esimerkiksi ruokapakkausten lajittelua ja kierrättämistä pakkaussuunnittelun ja pakkausmerkintöjen keinoin. Lisäksi päivittäistavarakauppojen yhteydessä olevat pakkausalan tuottajayhteisöjen ylläpitämät ekopisteverkostot mahdollistavat lajiteltujen elintarvikepakkausten helpon kierrätyksen.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä ja pakkausjätteestä 70 % tulee kierrättää vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu yksittäisen toimijan tai toimialan toimenpitein vaan tarvitsee meidän jokaisen toimia.

Aki Finér
Kiertotalouden asiantuntija
Motiva Oy

Mikä materiaalitehokkuuden sitoumus?

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on ministeriöiden ja elintarvikealan välinen vapaaehtoinen kolmivuotinen sopimus, jonka on allekirjoittanut kaikkiaan 17 elintarvikealan yritystä. Suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat kuten Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa. Elintarviketeollisuuden yrityksistä sitoumukseen on liittynyt yli 20 prosenttia alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna. Mukana on myös Suomen pakkausyhdistyksen jäsenyrityksiä.  

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat Motivalle ruokahävikin, elintarvikejätteen sekä energia- ja sekajätteen määrän vähenemän sekä niistä seuranneet kustannussäästöt ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän.

Yritykset sitoutuvat yhteisiin mitattaviin tavoitteisiin, mutta saavat valita toimet niihin pääsemiseksi itse.

Lisätietoja sitoumuksesta www.motiva.fi/matsit/elintarvikeala

Tulosta

Jaa