Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Heikki Aro: Peltojen hiilivuomittaukset kertovat maaperän ja kasvien hiilensidonnasta

29.06.2021

Merkittävä osa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksesta syntyy alkutuotannossa. Peltojen hiilensidonnan edistäminen on erinomainen työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hiilensidonnan mittaaminen on tärkeää, sillä mitä ei voi mitata, sitä ei voi parantaa.

HKScan on yhteistyökumppaneineen kehittänyt mittausmenetelmän, jolla voidaan seurata erilaisten peltolohkojen ja niillä kasvavien kasvien hiilensidontaa kasvukauden aikana. Menetelmä on syntynyt viljelijöiden, laitevalmistajien, neuvonta-ammattilaisten ja elintarviketeollisuuden yhteistyönä.

Ilmakehällä, maaperällä ja kasvillisuudella on keskinäinen yhteys

Hiilivuolla tarkoitetaan hiilidioksidin kulkeutumista ilmakehän ja maaperän sekä kasvillisuuden välillä. Mitattaessa hiilidioksidipitoisuuden muutoksia kontrolloiduissa olosuhteissa, voidaan mitattavasta kohteesta selvittää, onko kyseessä hiilidioksidin nielu vai lähde. Yksinkertaistaen kyse on kasvuston sitoman hiilidioksidin määrän (yhteyttäminen) ja maasta vapautuvan hiilidioksidin määrän (maahengitys) erotuksesta.

Mittauskammioissa saadut hiilidioksidipitoisuuden arvot muutetaan edelleen vuoarvoiksi huomioimalla mittauksessa käytetty aika ja mitattavan kohteen pinta-ala. Näin saadaan luotettavasti vertailtavia sekä toistettavissa olevia arvoja koko kasvukauden ajalta. Lisäksi tulosten tulkinnassa huomioidaan mm. valon määrä, ilman lämpötila sekä maaperän kosteus.

Kiihkeimmän kasvun aikana syntyy hurjia hiilensidonta-arvoja

Kesällä 2020 tekemissämme mittauksissa vertailimme erilaisten nurmi- ja viljakasvustojen hiilensidontaa. Huippusidonta saavutettiin kasvien kiihkeimmässä kasvuvaiheessa, jolloin tunnin aikana yksi peltohehtaari sitoi yli 40 kg hiilidioksidia tunnissa!  Koetuloksemme osoittivat myös kerääjäkasvien suuren merkityksen. Muokatut tai sängellä olevat pellot muuttuivat syksyllä hiilipäästöiksi, kun taas pellon vihreänä pitäneet apilakasvustot jatkoivat sidontaa pitkälle syksyyn.

Johtopäätökset ovat varsin selkeät: peltojen maaperästä huolehtiminen, oikeat muokkaus- ja lannoitustekniikat sekä mahdollisimman kattava kasvipeitteisyys ovat avainasioita, joilla peltojen hiilensidontaa voidaan edelleen parantaa.

HKScanissa rakennamme osaltamme tulevaisuutta vastuulliselle ruoantuotannolle Itämeren alueella. Kaikki edellä kerrotut ovat keinojamme, kun pienennämme edelleen HK®- ja Kariniemen®-tuotteiden hiilijalanjälkeä, ja edistämme HKScanin Zero Carbon-tavoitetta koko ruokaketjumme hiilineutraaliudesta.  

Katso video hiilensidonnasta. 

Heikki Aro
Tutkimuspäällikkö
HKScan

Takaisin ylös