Näkökulma

Vienti; mahdollisuus vai taakka? Jokainen yritys arvioi kuinka vienti tukee liiketoimintaansa omista lähtökohdistaan. Kun Suomessa on puhuttu ruokaviennistä, on perinteisesti tarkoitettu ns. ”tasekauppaa”, millä yritys tasapainottaa liiketoimintaa kotimaassa kannattavalla ulkomaankaupalla. Tuote edustaa usein tilapäistä tai pysyvää ylijäämää sekä sivuvirtoja, joille ei löydy Suomesta käyttöä. Tasekauppa on kaukana kuluttajarajapinnasta; se on B2B -kauppaa ja peruskannattavuuden edellytys. B2B -kauppa voi toki olla myös strateginen tai taktinen valinta, koska resurssitarve (henkilöt, raha, brändi) on pienempi kuin B2C kaupassa.

Hiljalleen lähestytään myös kuluttajarajapintaa. Tavoitteena on myynti lisäarvolla ja useimmiten kohteena ovat vähittäistavarakauppa tai food service. On hyvä huomioida, että pitkälle jalostettujen lisäarvotuotteiden myynti on vähemmän riippuvainen raaka-aineiden markkinahinnoista, sillä kuluttajahinnan muodostumiseen vaikuttaa vahvasti tuotteen luoma lisäarvo. Haasteena erityisesti myyntityö, kun asiakkaat tulee vakuuttaa omien tuotteiden parhaimmuudesta. Myynnin oikeamittainen resursointi on kriittinen menestystekijä.

Vaihtoehtona on myös innovatiiviset toimintatavat. Tässä suomalaisyritykset ovat osoittaneet ketteryyttä ja tiivistynyttä yhteistyötä esimerkkinä K-ryhmän luoma mahdollisuus toimia verkkokaupassa Kiinassa, optimoiden resurssien käyttöä. On ollut ilo seurata K-ryhmän toimintaa vientiveturina K-ryhmän ja MTK:n yhteistyön puitteissa.

Vienti myös edistää teollisten prosessien optimointia ja kilpailukykyä. Jokin prosessi voi olla kannattamaton, kun tuotteita myydään kotimaahan, koska kohdesegmentti on ohut. Kannattavuus paranee, kun tuotantoa lisätään, yksilöhinta laskee ja myydään markkinoille, joista sopiva segmentti löytyy.

On siis selvää, että sanalla vienti tarkoitetaan hyvinkin erityyppisiä toimintoja.

Suomalaisen ruoan laatu, innovatiivisuus, maku ja vastuullisuus ansaitsevat tulla kansainvälisesti tunnetuiksi. Esim. innovaatioiden merkitys korostuu. Kansainvälisille markkinoille tarkoitetut innovaatiot, höystettyinä maailmanluokan myyntityöllä maksavat itsensä takaisin ja rahoittavat seuraavia innovaatioita tuoden samalla lisää kykyä investoida myös Suomen markkinaan lisää. Suomalaisuutta arvostetaan niin kotimaassa kuin maailmalla.

Suomalaiselle viljelijälle jaloin ulkomaankauppa on se, mistä syntyy lisäarvoa ja samasta raaka-aineesta saadaan enemmän euroja. Se, missä myyntityö on maailmanluokkaa ja kuluttajatuotteita myydään kuluttajille, joilla on varaa ostaa laadukasta suomalaista ruokaa.  

Thimjos Ninios,
MTK:n vientijohtaja
Tehtävääni kuuluu ruokaketjun toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen sekä vientiyrityksille tarkoitettujen palveluiden kehityksen edistäminen.  

Tulosta

Jaa