Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Saisinko luomua, kiitos!

Jaakko Nuutila | 30.06.2011
Luomu on valtavassa nosteessa. Toisinajattelijoiden tai eliitin ruoasta on tulossa suomalaista arkipäivää. Luomulle on käymässä Suomessa vihdoinkin niin kuin muualla. Luomuketjumme on kuitenkin osittain jopa kehittymätön. Tähän on monia niin asenteellisia kuin rakenteellisiakin syitä, jotka tulee tiedostaa ja poistaa. Meillä on hyvät syyt valita luomua ostoskoreihimme, sillä luomu on hyvää ympäristölle, eläimille ja meille ihmisille.

Luomuketju on kehittynyt harppauksittain viimeisen parin vuoden aikana. Siinä missä aiemmin oli tuotantoa mutta ei kysyntää, on nyt kasvava pula raaka-aineesta. Kaupat kilpailevat siitä, kenellä on paras luomuvalikoima, luomu-private label-tuotteet tai jopa oma luomumaailmansa. Luomun ongelma on se, että siirtyminen luomuun kestää kolme vuotta. Onko tässä käymässä nyt niin, että kun kotimaista ei ole tarjolla, tuodaan maahamme ulkomainen bulkkiluomu? Jos näin käy, niin silloin on vaikea nostaa tulevaisuudessa kotimaista luomua edullisemman bulkkiluomun rinnalle.

Maatalouttamme on johdettu laput silmillä eikä olla nähty mihin maailma on menossa. Kollegani Ruotsissa totesi, että sama tilanne oli myös heillä muutamia vuosia sitten, kunnes maatalousalan auktoriteettien tuli lopulta tunnustaa se tosiasia, että kuluttaja haluaa eettisemmin ja ekologisemmin tuotettua ruokaa, mikä on terveellisempää ja turvallisempaa kuin tavanomainen. Onhan vaikea tietenkin myöntää olleensa väärässä.

Luomusta ollaan montaa mieltä. Eurooppalainen kuluttaja mieltää luomuun käsitteet turvallisuus, eläinten hyvinvointi, terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja maukkaus. Näistä kaikki muut tekijät on voitu tieteellisten tutkimusten nojalla osoittaa luomun ns. ylivoimatekijöiksi paitsi makua. Maku on liian henkilökohtainen asia ja raaka-aineen makuun vaikuttavat maaperä, lajike, sesonki, satokausi ja kypsyysaste.

Me suomalaiset olemme tietoisia luomun positiivisista vaikutuksista edellä mainittuihin tekijöihin, mutta tieto ei kaikilla johda käytännön toimiin eli luomun hankintaan. Suomalainen ruoka mielletään ”melkein luomuksi”, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä luomu on sertifioitu tuotantotapa. Kotimaisen ruoan erottaa ulkomaisesta sillä, että vastuullisen ruokaketjumme kautta ruoan saastumiset on voitu minimoida ja ruoassamme on puhtaamman ympäristömme vuoksi vähemmän raskasmetalleja kuin ulkomaisessa. Kun luomuun lisää edellä mainitut tekijät, voimme rohkeasti todeta suomalaisen luomun olevan aivan omaa luokkaansa.

Käytämme päivittäisiin ruokahankintoihin vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin ja juoksemme halvan ruoan perässä. Ruokavalinta on kuitenkin kunkin arvomaailmaan liittyvä asia. Itse ostan luomukananmunia, koska en hyväksy häkkikanaloita, ostan luomumaitoa, koska haluan turvallisempaa ruokaa lapsilleni, ja luomujauhoja, sillä haluan säilyttää vesistömme puhtaina. Olen valmis maksamaan jopa enemmän, kun minulla on mahdollisuus vaikuttaa valintojeni kautta. Miksi sinä söisit luomua?

Kirjoittaja on Luomuliiton puheenjohtaja ja tekee parhaillaan väitöskirjaa luomun ylivoimatekijöistä Helsingin yliopistoon.

Takaisin ylös