Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Ravitsemussuositukset – kenelle ja miksi?

Ursula Schwab | 18.03.2014

Päivitetyt ravitsemussuositukset julkistettiin tammikuussa 2014. Edelliset olivat vuodelta 2005, joten olikin jo aika päivittää suositukset uuden tutkimustiedon valossa. Varsinainen päätyö tehtiin pohjoismaisessa asiantuntijaryhmässä, jonka johdolla uusin tutkimusnäyttö käytiin huolella läpi noin 150 asiantuntijan voimin. Tutkimusnäytön arviointi perustui kansainvälisiin kriteereihin. Pohjoismaiset suositukset, joihin suomalaiset suositukset siis perustuvat, julkistettiin loppuvuodesta 2013.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu terveelle, kohtalaisesti liikkuvalle väestölle ja niiden keskeinen tavoite on väestön terveyden edistäminen ja ruokavaliosta riippuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden, ehkäisy.

Ne luovat myös pohjan toiminnalle terveydenhuollossa, vaikka eivät hoitosuosituksia olekaan. Esimerkiksi luuston haurastumista (osteoporoosia) sairastava tarvitsee D-vitamiinia ja kalsiumia enemmän kuin terve ihminen, mutta muilta osin ravitsemussuositukset sopivat hänelle hyvin.

Yksittäisten vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta ravitsemussuositukset antavat pidemmän aikavälin tavoitteen eli ei tarvitse huolestua, vaikka joinakin päivinä tai esim. lomamatkalla ruokavalio olisi poikkeuksellinen. Elimistömme ei onneksi ole niin herkkä!

Ravitsemussuositusten yksi tavoite on arvioida väestön ravinnon saantia. Esimerkiksi vuoden vaihteessa julkistetun Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia peilataan suosituksiin. Sen mukaan saamme ruoastamme liiaksi suolaa ja kovaa rasvaa ja sokerin saantikin on aivan suositellun ylärajalla. Kuitua, pehmeää rasvaa ja B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia saamme puolestaan liian vähän. Ruokavaliossamme on myös liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on myös ohjata terveyspoliittisia päätöksiä. 2000-luvun alussa havaittiin, että suomalaisten D-vitamiinin saanti oli suosituksiin nähden riittämätöntä. Tämän vuoksi maitovalmisteisiin päätettiin lisätä D-vitamiinia. Tämä paransi suomalaisten D-vitamiinin saantia, mutta ei vielä riittävästi. Niinpä maitovalmisteiden D-vitamiinin määrää lisättiin entisestään, samoin margariinien. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti onkin riittävää.



Ruokakolmio antaa suuntaviivat ruokavalion koostamiseen - pohjalta reilusti ja huipulta harvoin.

Lautasmalli puolestaan antaa suuntaviivat yksittäiselle aterialle. Hyvää ruokahalua!

Suomalaiset ravitsemussuositukset pdf

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus
pohjoismaisten ja valtakunnallisten ravitsemussuositusten asiantuntijaryhmän jäsen

Takaisin ylös