Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

K-kauppiaat ja Kesko vastuullisena työnantajana

Ari Svensk | 03.12.2013

K-ryhmä täytti viime vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi K-kauppiaat ja K-kauppiasliitto ryhtyivät yhteistyöhön Kehitysvammaliiton kanssa. Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen tarkoituksena oli tarjota palkkasuhteisia työpaikkoja kehitysvammaisille henkilöille, jotka jäävät helposti avoimien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt eivät ole tasavertaisia muiden työnetsijöiden rinnalla, vaikka lain mukaan ketään ei saa syrjiä. Vammaiset tarvitsevat tuekseen työvalmentajia, jotka auttavat heitä työhön liittyvissä asioissa.

Kehitysvammaliittoon palkattiin hankkeen myötä työvalmentaja, joka auttoi K-kauppiaita ja työhön halukkaita kehitysvammaisia kohtaamaan toisensa. Kun rekrytoitavalla on taustalla sairaus tai vamma, yhteistyökumppaniksi tulee TE-palvelujen lisäksi muun muassa Kela, sosiaalivirasto/vammaispalvelut, työhönvalmennus ja verohallinto. Työllistymisestä tulee helposti byrokratiaviidakko, jossa haasteina ovat erilaiset hakemuskaavakkeet ja moninaiset käytännöt eri puolilla Suomea.

Hankkeen työvalmentaja toimi kaikkien osapuolien välillä yhdistävänä ”tietokeskuksena” niin, että työllistyminen onnistui mahdollisimman mutkattomasti. Valitettavasti käytäntö osoitti myös kolikon toisen puolen: Vaikka työantaja olisi ollut valmis palkkaamaan innokkaan työntekijän, byrokratia hidasti rekrytointiprosessia joskus niin paljon, että työllistyminen ei lopulta toteutunutkaan.

Byrokratiaa suurempi este vammaisten työllistymisessä ovat edelleen asenteet, joita vastaan K-kauppiaat ryhtyivät taistelemaan. Hanke ei edennyt vamma edellä vaan tarjolla olevaan työhön etsittiin sopiva rekrytoitava, jolla oli oikea asenne, halu työllistyä ja olla osa K-ryhmää.  Hankkeen myötä 27 kehitysvammaista sai joko pysyvän tai määräaikaisen palkkasuhteisen työn K-kaupasta.

Suomessa noin 350 kehitysvammaista on palkkasuhteisessa työssä eri aloilla, ja määrä on pysynyt vuosikausia samana. Reilun vuoden aikana K-kauppiaat onnistuivat omalla aktiivisuudelleen ja ennakkoluulottomuudellaan saamaan tämän luvun huomattavasti suuremmaksi. Ammattitaitoisella työvalmentajalla oli onnistuneen lopputuloksen kannalta myös merkittävä rooli.

Työpaikan löytäminen ei ole nykyisin helppoa, oli työn etsijällä vammaa tai ei. Nuorten työttömyys koettelee koko Eurooppaa, ja myös Suomessa koko ajan kasvussa olevat nuorten työttömyysluvut ovat todella huolestuttavia: tällä hetkellä 15–24-vuotiaista nuorista työttöminä on noin 40 000.

Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen innostamina Kesko ja K-kauppiaat lähtivät mukaan nuorisotakuutalkoisiin omalla nuorisotakuu-hankkeella, joka on osa K-ryhmän vastuullisuustyötä. Lähtökohtana on sama toimintamalli kuin vammaisten työllistämisessä, mutta laajemmat vaihtoehdot. Esimerkiksi palkkatuettu työ, työkokeilu, oppisopimus ja Rekry-koulutus kuuluvat kaikki K-ryhmän nuorisotakuun työllistämisvaihtoehtoihin.

Hankkeeseen palkattiin koordinaattori, jonka tehtävänä on jakaa Keskon esimiehille ja K-kauppiaille tietoa siitä, millä eri tavoin ja tukimuodoin nuoria voidaan työllistää K-ryhmään. Tiedon lisäksi hanketta vievät eteenpäin on K-ryhmän yhteishenki, vastuullisuus ja halu tarjota nuorille töitä.


Nuorisotakuu-hankkeen avulla työllistynyt Elli Mäki työskentelee Himangan K-marketissa.
Kuva: Henri Sikkilä

Lisätietoja K-ryhmän Nuorisotakuu -hankkeesta http://www.kesko.fi/fi/Tyopaikat/Nuorisotakuu/ .

Kirjoittaja Ari Svensk on Keskon henkilöstöjohtaja ja K-instituutti Oy:n toimitusjohtaja.

Työelämä 2020

Tämä kirjoitus on osa Suomen hallituksen Työelämä 2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Lue lisää osoitteessa www.tyoelama2020.fi.

Takaisin ylös