Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Pieta Jarva: Itämeri hyötyy ravinteiden mittaamisesta

Pieta Jarva | 04.11.2016

K-maatalouden koetilalla harpotaan kohti kiertotaloutta

Itämeri, suomalaisten lähimeri, on ainutlaatuinen ekosysteemi, joka on ollut valtavan kuormituksen alla jo pitkään. Ravinnepäästöjen ja sisäisen kuormituksen aiheuttama rehevöityminen sekä vaarallisten aineiden kertyminen mereen ovat keskeisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseen Baltic Sea Action Group -säätiö tekee työtä. Kuten niin usein, näidenkin ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan toimia eri puolilla yhteiskuntaa.

BSAG:n Itämeri-sitoumukset tarjoavat yrityksille ja julkisyhteisöille kanavan kantaa vastuuta Itämeren tilan parantamiseksi. Samalla esiin tulee usein myös ilmastotyö – yhteen nivoutuneiden ongelmien ratkaisussa, vaikuttamalla toiseen vaikutetaan toiseenkin. Myös keinovalikoima on usein yhtenevä.

K-maatalouden koetila teki alkuvuodesta Itämeri-sitoumuksen, jonka tarkoitus on kehittää mittauskäytäntöjä- ja laitteita maan kasvukunnon ja maaperän ja maaveden ravinteiden seuraamiseksi. Koetilalla Hauholla testataan uusien mittalaitteiden soveltuvuutta maatalouden käyttöön.

Toimivat mittausmenetelmät edistävät kestävää maataloutta kun viljelyn panostukset voidaan optimoida satotavoitteiden, sadon käyttötarkoituksen, maan satopotentiaalin ja lajikkeiden vaatimusten mukaan. Viljelijän tulosta parantavat maan hyvä kasvukunto, tarpeenmukainen lannoitus ja ravinteiden saaminen takaisin hyvinä satoina. Oikein hoidettu maaperä sitoo myös hiiltä ja kamppailee siten ilmastonmuutosta vastaan.

Meren hyvinvoinnin kannalta oleellista on tietysti, että ravinnevalumat vähenevät. Se saavutetaan pitämällä ravinteita kierrossa ja hyötykäytössä ja käyttämällä niitä tarpeen mukaan ja kestävästi.

Laajemmallakin perspektiivillä suunta kohti ravinteita kierrättävää ja niitä järkevästi käyttävää yhteiskuntaa on jo otettu. Tästä kertoo esimerkiksi nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet ravinteiden talteenotosta erityisesti Itämeren ja vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä prosessoitaisiin ja kierrätettäisiin vuoteen 2025 mennessä. EU-tasolla sama suunta näkyy alkuvuodesta julkaisussa kiertotalouspaketissa, jonka ensimmäisinä aloitettuina toimenpiteinä on ollut lannoiteasetuksen muuttaminen tavalla, joka avaisi sisämarkkinat kierrätysravinnevalmisteille.

Jotta tällainen järjestelmämuutos ravinteitä kestävästi käyttävää yhteiskuntaa voi syntyä, tarvitaan tietoa, esimerkkejä ja käytännön ratkaisuja, kuten K-maatalouden koetilalla nyt testattavia uusia mittaamiskäytäntöja -ja laiteita. Askel kerrallaan oikeaan suuntaa, ja välillä saa harppoakin!

Pieta Jarva
Baltic Sea Action Group

Takaisin ylös