Näkökulma

Yritykset elävät muuttuvien asiakasodotusten paineessa. Kuluttajat ja sijoittajat haastavat kauppaketjut kehittämään vastuullisuutta. Yleisesti tunnustetut työkalut, kuten Global Compact, ovat tässä työssä tarpeen. Suomessa ei ole täysin ymmärretty, että vastuullisuus ei ole vain yrityksen sisäinen harjoitus. Läpinäkyvyys ja sidosryhmäviestintä ovat tärkeitä.

Kaikille yrityksille ja toimialoille sopivia vastuullisuustyökaluja on runsaasti tarjolla. Jokainen yritys valitsee toimintaansa ja sidosryhmäodotuksiin sopivimmat.

YK:n Global Compact on yksi ensimmäisiä ja yksinkertaisimpia työkaluja. Vuonna 1999 lanseerattu Global Compact sisältää 10 periaatetta 4 teemasta, jotka liittyvät työoloihin, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, lahjonnanehkäisyyn. Global Compactiin sitoutuneet yritykset lupaavat noudattaa näitä ”yrityselämän 10 käskyä”. Liittyminen ei maksa mitään, mutta vaatii toki yritykseltä sisäisiä jalkauttamistoimia.

Global Compactiin liittyneet yli 6 400 yritystä 140 maasta raportoivat läpinäkyvyyden nimissä vuosittain YK:lle. Yleensä se tapahtuu vuosikertomuksiin tai erillisiin vastuullisuusraportteihin viitaten. Global Compactin uskottavuus ja lisäarvo syntyvät sen kansainvälisestä luonteesta ja hyväksyttävyydestä keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Kaikki 194 YK-valtiota ovat sen tunnustaneet vastuullisen yritystoiminnan esimerkiksi. Yrityskokemusten mukaan YK-lähtöiset suositukset on helpompi jalkauttaa osaksi yrityksen arkea eri maissa toimivissa tytäryhtiöissä kuin ”sisäiset pääkonttoriohjeet”.

Vastuullisuus edellyttää tänä päivänä yritykseltä ulospäin näkyviä, uskottavia tekoja. Pelkkä kotitehtävien hyvin tekeminen ei enää riitä. Sidosryhmät, kuten sijoittajat, arvostavat Global Compact -aloitetta. Tulevaisuus on uskottavasti toimivien yritysten, joilla on käytännönläheistä, puolueetonta näyttöä vastuullisuudesta. Uskon, että vastaisuudessa kuluttajat ja sijoittajat palkitsevat edelläkävijäyritykset ostokäyttäytymisellään. Yritysten menestys tulevaisuudessa tehdään jo tänään.

Kirjoittaja on Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja. Hän on vastannut myös Pohjoismaisten yritysten Global Compact -yhteistyöstä (www.gcnordic.net).

Kesko on mukana Global Compact -aloitteessa. Keskon yhteiskuntavastuun raportissa on kuvaus Global Compact -aloitteen kymmenen periaatteen toteutumisesta Keskon toiminnassa.