Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen pirjo.nieminen@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Päivittäisillä ruokavalinnoilla vaikutat ympäristöön

Juha-Matti Katajajuuri | 12.05.2011
Syöminen on jokapäiväistä ja ruoka on hyvin arkinen asia: teemme sitä koskevia valintoja päivittäin. Kaikki ihmiset eivät siksi ehkä aina tule ajatelleeksi, millaisia ympäristövaikutuksia ruokavalinnoilla on. Elinkaaritutkimuksissa elintarvikkeiden hiilijalanjälkiä ja muita ympäristövaikutuksia arvioidaan koko niiden tuotantoketjun ajalta, raaka-ainetuotannosta ruokalautaselle saakka. Tällöin jopa yli kolmannes yksityisen kulutuksen vaikutuksista ympäristöön aiheutuu syömisestä, enemmän siis kuin asumisesta ja liikkumisesta.

Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija, MTT

Lautasmallin ja kasvispainotteisen ravinnon merkitystä korostetaan yleisesti hyvinvointivaltioiden ravitsemusneuvonnassa. Kasvipohjaisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka on lähtökohtaisesti eläinperäisistä raaka-aineista tuotettua ruokaa vähemmän ympäristöä kuormittavaa.

Mutta paljonko seka- ja kasvisruokavalion ympäristövaikutukset lopulta eroavat toisistaan – eksaktia totuutta tästä ei ole olemassa: joidenkin tutkimusten mukaan ero on suhteellinen pieni ja toisten mielestä se on hyvin suuri. Tämä johtuu laskentatapojen lisäksi siitä, että niin seka- kuin kasvisruokavaliot voidaan koostaa hyvin monella eri tavalla. Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vertailua tehdään yleensä tuotekiloa kohden, mutta elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vertailussa tulisi ottaa huomioon myös tuotteiden ravitsemuksellisuus ja käyttömäärät. Ei ole mielekästä verrata esimerkiksi lihakiloa kasviskiloon.  On kuitenkin selvää, että kauden kasvikset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion perusta ja kesän lähestyessä voi ympäristöä liiaksi miettimättä syödä kaikkea, mitä pellot ja metsät meille tarjoavat.

Roskiin heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä turhaan

Usein ajatellaan, että kuljetusten ja pakkausten osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on suuri. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan aina ole. Esimerkiksi suomalaisen broilerin tuotantoketjun kaikki kuljetukset, sisältäen mm. soijan rahtauksen Brasiliasta, muodostivat yhteensä vain neljä prosenttia tutkitun broilerituotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tästä tuotteiden jakelu ympäri Suomen eri kauppoihin aiheutti noin puolet. Erityisesti suuret valtamerikuljetukset ovat tuotekiloa kohden laskettuna erittäin tehokkaita.

Kuljetusten vähäisellä määrällä ei näin ollen voida suoraan perustella esimerkiksi lähiruoan ympäristöystävällisyyttä. Sitä vastoin monipuolisen tuotannon ja paikallistalouden ja -työllisyyden ylläpitäminen ovat lähiruokaan liitettyjä vahvuuksia. Aiemmin puhuttiin lentotomaateista, mutta nykyisin lennätettyjen elintarvikkeiden määrät ovat täysin poikkeustapauksia; esimerkiksi kaikki tuontitomaatit tuodaan Suomeen maa- ja meriteitse. Maatalouden osuus on usein merkittävin elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. Siksi ympäristön kannalta tärkeintä on, minkä tyyppistä ruokaa syömme, ja millaisissa olosuhteissa ja millä osaamisella se on tuotettu.

Roskiin päätyvän ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin pakkauksen valmistus. Esimerkiksi jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Monille onkin yllätys, ettei pakkausten ympäristöystävällisyyttä voi päätellä materiaalin perusteella: ekologisimpia pakkauksia ovat sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten, koska silloin vältetään täysin turhat ruoan tuotannon ympäristövaikutukset.

Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija
MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous -tiimi
Kirjoittaja on elintarvikkeiden hiilijalanjälkien laskennan ja sen kehittämisen johtava tutkija Suomessa. Parhaillaan hän mm. johtaa kolmivuotista Foodprint-hanketta, jossa ollaan kehittämässä tieteeseen perustuva, käyttökelpoinen harmonisoitu elintarvikkeiden hiilijalanjälkien laskentamenettelyohjeistus.

Takaisin ylös