Näkökulma

Koska nykyisen kansanterveyden kuvaa säätelevät olennaisesti eräät elintapasairaudet, kysymykset elintapoihin vaikuttamisesta ovat monella tavalla esillä julkisissa keskusteluissa. Tietoa on – joskin viime aikojen rasvakeskustelu osoittaa, kuinka sitäkin voidaan eri syistä hämmentää.

Usein kysytään, kenellä on vastuu elintavoista. Ihmisen omaa vastuuta ei kukaan kiistä. Samalla kuitenkin huomautetaan, kuinka ihmisten elintavat – kuten ravinto – ovat voimakkaasti riippuvaisia siitä, mitä on tarjolla ja saatavissa. Tämä on nostanut esille elintarviketeollisuuden, kaupan ja joukkoruokailun vastuun.

Väestön elintapoihin vaikuttavia tekijöitä voidaan säädellä erilaisilla yhteiskunnan päätöksillä. Tupakan ja alkoholin suurten ja yksiselitteisten terveysongelmien vuoksi säätelytoimet voivat olla tiukkojakin – joskin usein poliittisesti kiisteltyjä. Ruokavalio on paljon monitahoisempi asia. Siinä säätely rajoittuu lähinnä elintarviketurvallisuuteen sekä päällysmerkintöihin ja terveysväittämiin. Tosin makeis- ja virvoitusjuomavero on astetta tiukempi keino juuri nuorten lihomisongelman vuoksi.

Ravintoasioissa nouseekin vahvasti esille väestön ja elinkeinoelämän – elintarviketeollisuuden ja kaupan -  vuorovaikutus. Ihmiset sanovat syövänsä paljolti sitä, mitä teollisuus tekee ja kauppa myy. Teollisuus ja kauppa taas sanovat tekevänsä ja myyvänsä sitä, mitä ihmiset ostavat. On muistettava, että myöskään teollisuus ja kauppa eivät ole ihan samassa veneessä. Kauppa on teollisuuden ja kuluttajien välissä.

Kaupan ja teollisuuden toiminnan perustana on tietysti liiketaloudellinen kannattavuus. Samalla elinkeinoelämän täytyy toimia vastuullisesti – ei ainoastaan terveysasioissa, vaan monissa muissa, kuten kuluttajasuojan, ympäristön, eettisyyden ym. suhteen.

Ravintoasioissa Suomessa on tapahtunut pääasiassa hyvin myönteinen prosessi, jossa väestö on omaksunut terveellistä ruokavaliota koskevan sanoman ja elintarviketeollisuus sekä kauppa ovat enenevästi valmistaneet ja markkinoineet tätä tukevia tuotteita. Nämä toimet ovat tukeneet toisiaan ja olleet keskeinen syy suomalaisen kansanterveyden valtavaan paranemiseen viime vuosikymmeninä.

Kun Suomessa on vain kaksi suurta kauppaketjua, on niiden asema, vastuu ja mahdollisuudet kuluttajien ja elintarviketeollisuuden välissä suuri. Niille kuuluukin kiitos terveyttä edistävistä toimista niin teollisuuden kuin asiakkaiden suuntaan. Hyllyllä on jo yli 500 sydänmerkkituotetta. Ja esim. Kesko on monin tavoin välittänyt asiakaskunnalleen terveitä ruokatottumuksia edistäviä tietoja, tarjonnut asiakkailleen arvokkaan Ravintokoodi-palvelun sekä ollut hyvässä yhteistyössä esim. Sydänliiton kanssa.

Pekka Puska on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja.
Kuva: Pekka Pajuvirta.