Kaupan tekijä

Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi ja Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta vastaava johtaja Harri Hovi pohtivat blogissa suomalaisen ruoan suosiota ja merkitystä meille suomalaisille.

Suomalainen ruoka on moniulotteista ja ruokakulttuurimme rikas.  Ruokakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa ja jokainen meistä luo suomalaista ruokakulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Ruoka ja syöminen koskettaa kaikkia – ja nykyisin ruoka on monille identiteettikysymys.

”Niukkuudesta vaurauteen siirtyminen on mahdollistanut meille monipuolisen ruokakulttuurin, jossa on nykyisellään paljon kansainvälisyyttä. Suomi on myös varsinainen ruokainnovaatioiden maa: markkinoille saadaan koko ajan uusia ja innovatiivisia ruokatuotteita, joissa on hienosti yhdistetty sekä kotimaiset puhtaat raaka-aineet että suomalainen osaaminen”, kertoo Anni-Mari Syväniemi.

”Tällä hetkellä ruokakaupassa on nähtävillä useita trendejä: esimerkiksi koronan myötä kotimaisuuden arvostus on vahvistunut, vaikka arvostus on aina ollut korkealla. Samalla nähdään, että tiedostava kuluttaminen on ylipäätään suurin ruokailmiö, eli kotimaisuus on saanut tästäkin ilmiöstä vauhtia. Toisaalta suomalaiset kaipaavat myös elämyksiä ja mikä olisikaan suomalaiselle ruoalle parempi mahdollisuus: meillä on puhdasta ja laadukasta ruokaa, josta saa tehtyä vaikka mitä!”,  kertoo Harri Hovi.

Miksi suomalaista kannattaa suosia? Ja mistä suomalaista löytyy?

”Kun ruoka tulee omasta maasta, läheltä, tuotantoketju on jäljitettävä ja sen tekijät tunnetaan. Puhdas maaperä, ilma ja vesi sekä fiksut toimintatavat takaavat, että suomalaiseen ruokaan voi luottaa – sen turvallisuus ja laatu ovat tutkitusti maailman huippua. Suomalainen ruokavalinta kannattaa ja on vastuullinen teko, katsottiinpa sitä ruuan laadun, työllisyyden, eettisyyden tai ruokakulttuurin näkökulmasta”, kertoo Syväniemi.

”Suomalaista ruokaa on helppo suosia K-ruokakaupoissa, sillä suomalaisten elintarvikkeiden osuus K-ruokakauppojen valikoimasta on  80 %. Ulkomaalaiset tuotteet ovat  yhtä lailla osa K-kaupan valikoimaa jatkossakin, sillä asiakas odottaa laajoja valikoimia. Monet ulkomailla valmistetut tuotteet ovat sellaisia, joita ei Suomessa kasva tai valmisteta ollenkaan. Tällaisia tuoteryhmiä ovat esimerkiksi hedelmät, kuten ananas ja banaani ja säilykkeet. Myös suomalaisten makumaailma on kansainvälistymässä ja näihin on hyviä vaihtoehtoja tarjolla sekä Suomesta että ulkomailta, jatkaa Hovi.

Lähes sadan prosentin kotimaisuuteen päästään K-kaupoissa kuitenkin esimerkiksi maitotuotteissa, kananmunissa ja tuoreessa lihassa. Lisäksi hyvin korkea kotimaisuusaste on esimerkiksi lihajalosteissa, valmisruoassa ja juustoissa. Alkuperämerkkejä, jotka kertovat korkeasta kotimaisuusasteesta ruoassa ovat Hyvää Suomesta -merkki, Sirkkalehti-merkki tai Avainlippu.

Ruoka työllistää maassamme 340 000 ihmistä

”Kotimaiseen ruokatuotantoon liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllistävä vaikutus, vahva osaaminen ja ruokaturvallisuus sekä monipuolinen, maittava ja terveellinen tarjonta. Ruokatuotantoon liittyy aina myös ympäristövaikutuksia ja eettisiä kysymyksiä, joita ei ole reilua eikä kestävää ulkoistaa muille. Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää voimme itse yhdessä kehittää aina kestävämpään suuntaan”, pohtii Syväniemi.

”On hienoa, miten suomalaiset tavarantoimittajat kehittävät uusia tuotteita. Hyvänä esimerkkinä on tuorelihapuoli, kanan- ja naudanlihassa erityisesti valikoimat ovat laajentuneet valtavasti:  erilaisia kuluttajan arkea helpottavia vaihtoehtoja saatavilla niin edullisiin kuin laadukkaisiinkin vaihtoehtoihin”, kertoo Hovi.

Millaiset asiakkaat ostavat suomalaista ruokaa?

”Jos tarkastellaan alkuperämerkittyjä tuotteita, niiden myynnistä yli puolet tulee Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Viimeisen vuoden aikana myynti Pirkanmaalla on kehittynyt erityisen hyvin. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla alkuperämerkityt tuotteet kuitenkin korostuvat ostoskorissa Etelä-Suomea enemmän. Tämän kesän dataa tarkasteltaessa lapsiperheet, aikuistaloudet ja eläkeläiset suosivat kesällä alkuperämerkittyjä tuotteita. Tuoteryhmistä hedelmät ja marjat, kukat, kala ja makeiset ovat niitä tuoteryhmiä, joissa alkuperämerkityt tuotteet ovat olleet muuta myynninkehitystä korkeammalla tasolla tänä kesänä”, kertoo Hovi.

4.9. vietetään Suomalaisen ruoan päivää, mitä se tarkoittaa?

Suomalaisen ruoan päivää juhlitaan tänä vuonna 4.9. nyt kolmatta kertaa! Päivä on iloinen ja maistuva juhla, nimikkopäivä omassa maassa tuotetulle ja valmistetulle ruoalle. Päivä, jolloin käydään yhdessä pöytään nauttimaan oman maan parhaista antimista.

”Päivä osuu keskelle parasta syyssesonkia ja sadonkorjuuaikaa. Juhlaan kutsutaan mukaan kaikki suomalaiset ja jokainen voi viettää päivää haluamallaan tavalla. Ruokatiedon yhteistyökumppaneilla on monenlaista viestintää ja muun muassa arvontoja sekä facebookin kokkauslivejä!  Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki”, kertoo Syväniemi.

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja Ruokatieto

Tekee päivittäin töitä suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi. Rakastaa ruokaa ja yhdessä syöminen isolla porukalla ruokapöydän äärellä on ihanaa. Anni-Marin suosikkiruoka on kotimaisesta naudanmaksasta valmistetut maksapihvit perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera.

Harri Hovi, Ruokatiedon hallituksen puheenjohtaja ja Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. 

Tekee hartiavoimin töitä K-ruokakauppojen kotimaisten valikoimien eteen, jotta K olisi johtava suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon mahdollistaja. Harrin suosikkiruoka on uudet perunat, sillit ja suomalainen kala.

Ruoan verkkokaupan kehityksestä on käyty Suomessa vilkasta keskustelua palvelun hypähdettyä koronan aikana lentoon ja koko kansan tietoisuuteen. Tässä keskustelussa huomio on suuntautunut muun muassa keräilyn ja kuljetuksen tehokkuuteen sekä valikoimaan ja käyttöliittymän toimivuuteen.

Yksi tärkeä kehityskohde verkkokaupan kasvun näkökulmasta on kuitenkin asiakkaalle valmiiksi kerättyjen ostosten noutomahdollisuuden parantaminen. Ruoan verkkokaupan toimitusvaihtoehdoissa nouto on kieltämättä jäänyt kotiinkuljetuksen varjoon ja kehityksen osalta kaikkiaan Suomessa vähän lapsen kenkiin.

Tämä näkyy myös luvuissa, sillä tällä hetkellä noudon osuus verkkokauppatoimituksissa on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna erittäin pieni. Esimerkiksi Ruotsissa asiakkaista 50 % suosii kotiinkuljetuksen sijaan noutoa. Meillä K-ruokakapoissa osuus on 36 % – pääkaupunkiseudulla  vain noin 20 %.

On selvää, että noudon kehittäminen on koko ruoan verkkokaupan kasvun näkökulmasta keskeisessä asemassa. Tämä kasvu edellyttää kuitenkin noudon asiakaskokemuksen nostamista uudelle tasolle. Ainekset ovat olemassa, sillä jo nyt monet asiakkaat suosivat toimitusmuotoa sen joustavuuden takia: ostokset voi napata kaupalta mukaan ohi mennessä juuri itselle sopivaan aikaan. Lisäksi toimituksen hinta on kotiinkuljetusta edullisempi.

Helpompi löytää, nopeampi pistäytyä – jopa kellon ympäri

Olemme tämän havaittuamme lähteneet kehittämään K-ryhmässä noutovaihtoehtoa entistä joustavammaksi ja asiakasystävällisemmäksi. Pyrimme mahdollisimman laajaan noutovaihtoehdon tarjontaan koko Suomessa, jotta ostokset voi ottaa kaupalta matkaan mukaan töistä tullessa tai vaikkapa mökkipaikkakunnalla juuri ennen kesämökille saapumista. Viimeksi mainitun osalta ainakin itselleni on tullut tavaksi nopeuttaa mökkiviikonlopun alkua nappaamalla hampurilaisainekset valmiiksi kerättynä kyytiin matkalla mökille.

Valmiiksi kerättyjen ruokaostosten noutopisteet on jatkossa entistä helpompi löytää, sillä tuomme kauppoihin uusia, ympäristöstä erottuvia elementtejä ruoan verkkokaupan noutopisteisiin. Ensimmäisenä pilottikohteena uudenlainen K-Nouto avautui K-Supermarket Mankkaalle.

Asiakkaiden arvostaman joustavuuden lisäämiseksi tulemme parantamaan mahdollisuutta valita noutoaika laajemmin: esimerkiksi K-Citymarket Eastonissa sekä K-Supermarket Mustapekassa vaikka yöllä.

Samalla pyrimme varmistamaan, että pit stopit sujuvat noutopisteellä pikaisesti: uudessa kokeilussa tekstiviestin naputtelun sijaan yksi linkin klikkaus riittää kertomaan kaupalle, että tilauksen voi tuoda asiakkaalle. Sujuvuuden kehittämiseksi kokeilemme myös uusia ratkaisuja, kuten drive in -kaistaa.

Kehittämistä tehdään siis monella saralla ja investointina hanke onkin miljoonaluokassa. On äärettömän mielenkiintoista seurata, miten asiakkaamme ottavat uudistukset vastaan.

Seuraamme mielenkiinnolla myös kansainvälisiä kokemuksia: esimerkiksi ICAlla ja Walmartilla on parhaillaan kokeilussa erilaisia noutoratkaisuja, ja oppia olemme hakeneet myös noutomallin edelläkävijämaasta Ranskasta. Tuttuun tapaan tavoitteenamme Suomen johtavana toimijana on tuoda parhaimmat käytännöt maailmalta suomalaisten asiakkaiden saataville.

Antti Rajala
Ruoan verkkokaupan ja digitaalisten palvelujen johtaja

Viimeisen vuoden aikana yksi eniten ruokakauppaa puhuttaneista trendeistä on ollut ravintolaruoan tulo ruokakauppaan. Yhteistyö on tullut jäädäkseen. Ravintoloitsija ja keittiömestari Matti Wikberg ja K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen pohtivat yhteishaastattelussa ilmiön taustoja ja suosion syitä.

Ravintoloiden ja ruokakaupan raja-aidan hälvenemisestä on puhuttu jo pitkään. Mistä ilmiö lähti liikkeelle?

”Kuluttaja haluaa yhä useammin helppoja, mutta samalla terveellisiä ja laadukkaita ruokaratkaisuja, johon esimerkiksi ravintolatason tuotteilla on pyritty vastaamaan. Ravintolan ja ruokakauppojen raja-aidan rikkoi isossa mittakaavassa kuitenkin vasta sushibuffettien tulo kauppoihin loppuvuodesta 2018. Nyt sushibuffetteja on käytännössä kaikkialla Suomessa. Tämän jälkeen tarjonta on laajentunut ja K-ruokakaupoissa on esimerkiksi pizzanvalmistusta, ravintoloita kaupan sisällä, ja jopa viinibaareja. Lisäksi on tullut useita huippukokkien nimissä olevia tuotesarjoja”, kertoo Janne Vuorinen.

Ravintolatasoiset tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan entisestään koronan myötä, kun etätyöläiset tarvitsivat lounasruokaa ja ravintoloiden ollessa kiinni kaivattiin edelleen makumatkalle jonkun muun kokkaaman annoksen äärelle ja vaihtelua kotiruoalle. Samaan aikaan ruokakaupoissa on tapahtunut merkittävä muutos: asiakkaat haluavat ostaa yhä valmiimpia ja samalla laadukkaampia vaihtoehtoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valmisruoan myynti on kehittynyt vuosittain noin 10 prosenttia. Erityisesti laadukkaampien valmisruokien kehitys on ollut muuta valmisruokaa vauhdikkaampaa: Viime vuoden aikana näiden vaihtoehtojen myynti kehittyi lähes 40 prosenttia.

Jim Lim by Farang -tuotteet tulivat kauppoihin vuosi sitten, missä on mielestänne onnistuttu?

Jim Lim by Farang -sarja on hyvä esimerkki ravintolatason tuotteista, joita myydään kaikissa K-ruokakaupoissa.  Helsingissä erittäin suositun Farang-ravintolan reseptiikan pohjalta Matti Wikbergin kehittämät tuotteet lanseerattiin kauppoihin noin vuosi sitten.

”Tuotekehityksen punaisena lankana on ollut alusta asti se, mitä itse odottaisin ruokakaupalta ja pidän tärkeänä: ravintolatasoisia tuotteita, joista helposti ja nopeasti saa kotona valmistettua hyvää”, kertoo Wikberg.

”Erittäin herkulliset karamellipossuribsit ovat olleet sarjan vetonaula, mutta yhtä lailla koko sarjan myynti on kehittynyt tasaisesti. Kesää kohden mentäessä menekin odotetaan kasvavan viime kesän tapaan, kun grillikausi kunnolla käynnistyy”, kertoo Vuorinen.

Mitä olet oppinut?

”Ruokakaupasta ostetun tuotteen kohdalla elämys on erilainen kuin mitä se olisi ravintolassa – eikä näitä kahta ole suoraan tarkoituskaan verrata keskenään. Ravintolaelämykseen kuuluu olennaisesti palvelu ja se, miten valmistettu ruoka on laitettu esille. Ruokakaupan tuotteissa satsataan siihen, miten asiakas onnistuu kotona itse toteuttamaan helposti ravintolatasoisen elämyksen”, kertoo Wikberg.

”Yhteistyö on ollut todella mielenkiintoista ja hyödyllistä. Itselläni on yli 20 vuotta työkokemusta ravintoloissa takana, ja on ollut todella kiinnostavaa katsoa vähän samoja asioita eri tulokulmasta. Tahtotila sekä omalta osaltani että K-kaupoissa on ollut laatuun, toiminnan tasoon ja lopputulokseen liittyen samanlainen”, jatkaa Wikberg.

”Yhteistyö on vaatinut kehitystyötä erityisesti sen ympärillä, mitä pienempien ravintola-annosten skaalaaminen suurempiin tuotantoeriin vaatii ja miten siinä on mahdollisuus onnistua. On ollut hienoa huomata, että olemme oikeilla jäljillä ja tuotteet ovat asiakkaidenkin mieleen”, toteaa Vuorinen.

Onko yhteistyö ruokakaupan ja ravintoloiden välillä tullut jäädäkseen? Mihin suuntaan haluaisit tämän trendin kehittyvän? 

”Ravintoloitsijan näkökulmasta yhteistyö ruokakaupan kanssa tuo mahdollisuuden tavoittaa paljon suurempi määrä asiakkaita kuin yhdellä ravintolalla. Ruokakaupan kautta makuja ja annoksia on mahdollista tarjota lähes missä vain, joten kyllä, yhteistyö on tullut jäädäkseen”, kertoo Wikberg.

”Näkisin, että tulevaisuudessa kaupoista saisi vielä enemmän valmiita annoksia tai aterioita, jotka ovat tuoreita ja valmiita nautittavaksi, jopa paikan päällä, jolloin voisi lisätä vielä annosten elämyksellisyyttä ravintoloiden tapaan”, jatkaa Wikberg.

Lähes samaa mieltä on Vuorinen:

”Valmisruoan ja ravintolatasoisen ruoan murros on käsillä ja elämme sitä nyt todeksi. Laatu, terveellisyys ja aitous ovat trendejä, jotka ohjaavat tulevaa kehitystä. Tulevaisuudessa uskon, että kauppa tarjoaa yhä helpompia ruokaratkaisuja asiakkaalle, palvelun rooli korostuu ja ravintolan ja kaupan yhteistyö tiivistyy entisestään. Korona on osoittanut, että kiinnostusta ja tahtoa tämäntyyppiselle palvelulle ja yrittäjien väliselle yhteistyölle löytyy koko Suomesta”.

 Kuvateksti: Janne Vuorinen vastaa K-ryhmän päivittäistavaratoimialalla tuoretuotteista. Hänen tiiminsä etsii ja kehittää muun muassa ravintolatason ruokaratkaisuja ja esimerkiksi Jim Lim by Farang-sarja lanseerattiin K-ruokakauppoihin toukokuussa 2020.

        Kuvateksti: keittiömestari ja ravintoloitsija Matti Wikbergin kehittämä Jim Lim by Farang -tuotesarja vie kuluttajan makumatkalle Aasiaan.

K-ryhmällä on Suomen laajin lähikauppaverkosto, joka ulottuu läpi koko maan aina Hangosta Nuorgamiin asti. Läntisin K-Market sijaitsee Ahvenanmaalla ja itäisin Ilomantsissa.

Lähes 800 K-Marketilla on suuri rooli huoltovarmuuden turvaamisessa, asumisen mahdollistamisessa eri puolilla maata sekä arjen tärkeiden lähipalveluiden pyörittämisessä, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kattava kauppaverkosto on asia, josta pidetään tiukasti kiinni.

Moderni lähikauppa on yhä useammin kylän tai korttelin keskipiste, jossa voi hoitaa kauppareissun yhteydessä posti- ja pakettiasiat, nostaa käteistä, viedä muovijätteen kierrätykseen ja pysähtyä lopuksi vielä kahville vaihtamaan kuulumiset tuttavien kanssa.

Oman kylän kaupat – sijaitsivat ne sitten maaseudulla tai kaupunkiyhteisöissä – ovat koti yhä useammalle toimijalle ja palvelulle. Ruokakauppojen sijaan voi puhua monipalvelukeskuksista ja uskonkin, että tulevaisuudessa lähikauppojen rooli palvelutarjonnan ylläpitäjänä vain kasvaa.

Korona-aikana pienet kaupat ovat osoittaneet elinvoimansa, kun lähipalveluiden merkitys ja arvostus on korostunut entisestään. Kotona vietetty aika on lisääntynyt ja lähikaupassa asioidaan yhä useammin.

Oman kylän kaupan merkitys myös riskiryhmäläisten ruokahuollon järjestämisessä on ollut suuri. Kauppiaat ovatkin turvallisen kaupassa käynnin lisäksi järjestäneet erilaisia nouto- ja kotiinkuljetuspalveluja palvellakseen asiakkaitaan poikkeusoloissa parhain mahdollisin tavoin.

Lähikauppa on monella tavalla entistä lähempänä ihmistä ja hänen arkeaan, mikä mahdollistaa kaupan kukoistamisen pienelläkin paikkakunnalla.

Jesper Åberg
Ketjujohtaja
K-Market

Tämän kevään kuntavaaleissa äänestäminen onnistuu puolessa Suomen K-Citymarketeista – kaikkiaan 40 kaupan yhteydessä. Tavoitteemme on, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme helpon tavan äänestää. Parhaimmillaan helppous saattaa innostaa uurnille kansalaisen, joka muutoin olisi asian unohtanut.

Arjen askareiden ja menojen ohessa ennakkoon äänestää yhä suurempi osa suomalaisista. Toimivassa demokratiassa äänestämisestä on tärkeää tehdä mahdollisimman helppoa ja saavutettavaa. Kauniilla ilmalla ja kesän ensipäivinä äänestäminen kilpailee aktiviteettina monien muiden joukossa. Siksi onkin tärkeää, että äänestyspaikat ovat siellä, missä ihmisetkin.

K-Citymarketit läpi Suomen tarjoavat kunnille tiloja ennakkoäänestyksen järjestämiseen. Kaupat myös muistuttavat asiakkaitaan mahdollisuudesta käyttää äänioikeuttaan niin somekanavissaan kuin kauppojen mainonnassakin.

Korona-aika on hiljentänyt monet meistä pohtimaan, miten arjen tärkeät asiat sujuvatkaan poikkeusajassa. Ruokakaupat ja kaupassa kävijät ovat näyttäneet malliesimerkkiä turvallisesta asioinnista – turvallisesta asioinnista on annettu selkeät ohjeet, jotka on myös eletty todeksi. Yhteinen turvallisen asioinnin “kauppalista” unohtui vain aniharvalla kotiin. 

Äänestyskokemus voi vielä tänä kesänä kuitenkin poiketa tavallisesta: esimerkiksi Kotkassa ennakkoäänestyspiste sijoitetaan kaupan pihalle ajettavaan bussiin, jotta turvavälit toteutuvat. Äänestyspaikoilla tehdään toki tärkeämpiä päätöksiä kuin kalatiskillä, mutta samanlaiset turvatoimet ovat tarpeen sielläkin.

Ari Sääksmäki, K-Citymarket-ketjun johtaja

Ruoan hintavertailut ovat usein esillä julkisuudessa ja aihe kiinnostaa kuluttajia laajasti. Tämä on ymmärrettävää ja onkin tärkeää että ruokakauppojen asiakkailla on aito ja läpinäkyvä mahdollisuus hintojen vertailuun.

Sinänsä hintavertailun tekemisen voisi kuvitella olevan yksinkertaista: otetaan joukko tuotteita eri kaupoista, listataan hinnat ja verrataan niitä keskenään. Harva asia arjessa on kuitenkaan kovin yksinkertaista ja tämä pätee myös hintavertailuihin – niiden tekemisessä voi yllättävän helposti astua harhaan. Aiheen parissa pitkään työskennelleenä olen koonnut alle askelmat, joilla sudenkuoppia voi välttää ja vertailun luotettavuutta arvioida.

A. Kori kootaan huolella

Sudenkuopista suurin liittyy vertailussa käytetyn esimerkkiostoskorin, eli tuoteotoksen kattavuuteen ja edustavuuteen. Vertailuun valittavien tuotteiden olisi hyvä edustaa mahdollisimman hyvin asiakkaiden kulutustarpeita – varsinkin silloin, jos hintavertailun perusteella tehdään laskelmia kuluttajalle syntyvistä vuosittaisista säästöistä. Sudenkuopan syvyyttä lisää kuitenkin tässä se, että kulutus on pirstaleista eli kaikkien kuluttajien ostamia tuotteita lopulta aika vähän.

Toinen kriittinen kohta on löytää tuotteet, jotka ovat aidosti verrannollisia keskenään: otetaanko mukaan jokin nimetty tuote vai edullisin tietynlainen tuote​?

Esimerkki arjesta: Kaupparyhmillä ns. ykköstoimittajat vaihtelevat: siinä missä toinen kaupparyhmä tarjoaa edullisesti brändin A tuotteita, toisella kaupparyhmällä ominaisuuksiltaan vastaava tuote löytyy edullisesti heidän ykköstoimittajansa brändin B tuotevalikoimasta. Vaikkapa maidon kohdalla hintatietoinen kuluttaja ostanee rasvatonta maitoa brändistä riippumatta, eli ensimmäisessä kaupassa todennäköisesti valitsee brändin A tuotteen ja toisessa brändin B.

Kaupalla voi näiden lisäksi olla tuotteesta vielä vastaava oman merkin hintakilpailukykyinen tuote.

B. Kauppa kuin kauppa? Ei päde hintavertailua tehdessä.

Myös hintavertailussa mukana olevien kauppojen määrittely vaikuttaa suuresti lopputulokseen: on hyvä tiedostaa esimerkiksi edustaako kauppaotos luotettavasti koko ketjua tai kaupparyhmää. Entä onko kyseessä samankokoinen ja siten esimerkiksi samantyyppisten myyntivolyymien ja kustannusrakenteen pohjalta verrokiksi sopiva kauppa? Myös alueelliset erot, eli kauppojen sijainnit on hyvä huomioida.

Esimerkki arjesta: eräässä raportissa ketjuaan yksin edustavan kaupan korihinta oli alle 32 €. Kyseisen ketjun keskiarvo samoilla tuotteilla sen sijaan yli 39 €.

C. Selkeät säännöt havainnointiin​

Viimeinen askel koskee sitä, miten havainnointi tehdään: tarkastellaanko pakettihintaa, kilohintaa vai annoshintaa? Mitä tehdään, jos joku tuote puuttuu tilapäisesti tai vaikkapa kokonaan jostain kaupasta? Entä huomioidaanko tarjoukset? Nämä kannattaa pohtia ennakkoon huolella, jotta mahdollisimman luotettava ja totuudenmukainen arviointi syntyy.

Esimerkki arjesta: K-ruokakaupoissa tarjoukset ovat osa arkea ja asiakkailla tarjoustuotteita on lähes kaikissa isoissa ja keskikokoisissa ostoskoreissa. Siten niiden merkitys asiakkaan kassalla maksamaan hintaan voi olla hyvinkin suuri.

Havainnointia tehdään yleensä itselle vieraiden tuotteiden ja kauppojen parissa. Siksi nostaisin esiin vielä sen, että varsinkin isoissa kaupoissa havainnointia tekevän on oltava erityisen huolellinen, jotta hän löytää lukuisten eri vaihtoehtojen joukosta juuri tietyn, eli usein kaikkein edullisimman variantin.

Hintavertailujen maailma on melkoinen vaihtoehtojen viidakko. Viisaasti valitsemalla ja kolmen perussäännön pohjalta siellä pääsee kuitenkin onneksi jo pitkälle. Samalla huolellinen valmistelu tuottaa sen parhaan, eli mahdollisimman totuudenmukaisen ja läpinäkyvän lopputuloksen.

Harri Hellman
valikoimajohtaja

Harri Hellman on työskennellyt hintatutkimusten parissa vuodesta 2002, ennen K-ryhmää tutkimusyhtiö Nielsenillä.

K-Citymarket viettää tänä vuonna juhlavuotta. K-Citymarket on virkeä viisikymppinen, joka on mukautunut asiakkaidensa mukana koko historian ajan. Kaikki lähti lokakuussa 1971 Lahden Paavolasta, mutta sittemmin K-Citymarketeista on jalostunut kansainvälisestikin tunnustettuja voittajia. Hypermarketympäristö on tällä hetkellä kuluttajan halutuin valinta, ja tulevaisuutta tutkimalla sekä asiakkaitamme tarkasti kuuntelemalla vahvistetaan asiakkaan ajan arvoista palvelua myös tulevaisuudessa.

Viisikymmenvuotiseen historiaan mahtuu myös ajanjaksoja, jolloin automarketien ennustettiin hiipuvan. Kaikkea muuta! K-Citymarket elää, hengittää ja voi erinomaisesti. Vuonna 2001, kun K-Citymarket vietti kolmekymppisiään, silloinen johto uumoili Suomeen mahtuvan kuutisenkymmentä K-Citymarketia. Tämä merkkipaalu ohitettiin jo kauan sitten.  

Ensimmäinen K-Citymarket avattiin Lahden Paavolaan lokakuussa 1971. Kyseessä oli yksikerroksinen, makaava tavaratalo, jollaisia oli 1960-luvun alussa perustettu Belgiaan ja Ruotsiin. Kahden yrittäjän malli on aivan oma, K-ryhmässä kehitetty. K-Citymarketin nimi otettiin osin Keskon tytäryhtiönä tuolloin toimineelta tamperelaiselta City-Otra-tavaratalolta, josta lainattiin myös liiketoimintamalli K-Citymarketin käyttötavaralle. 

K-Citymarketeja rakennettiin 1970-luvulla kuusi, ja 1980-luvulla määrä kasvoi seitsemällä. 1990-luku merkitsi suurta laajenemista, sillä tavarataloja perustettiin 25 lisää. 2000-luvulla tavarataloja rakennettiin 28, 2010 puolestaan 15. Uusin K-Citymarket-tavaratalo avattiin vuonna 2019, kun Seinäjoen K-Citymarket Ideapark aukesi. Erityisesti viime vuosien hurja kasvu on tehty yhdessä, kovalla työllä: orgaanisesti, kauppaverkostoa kasvattamatta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, ettemmekö haluaisi tarjota asiakkaillemme myös uusia K-Citymarketeja, haastetta on kaupunkien kaavoituksellisissa asioissa.  

K-Citymarketit ovat olleet voittajia myös koronan aikana. Hypermarket tuntuu tällä hetkellä olevan halutuin kauppatyyppi: asiakkaat arvostavat tilaa ja laajoja valikoimia, kun kaiken tarvittavan saa matkaansa yhdeltä ostosreissulta.  
 
Viisas brändi panostaa tekniikkaan, vielä viisaampi myös inhimillisyyteen

Vaikka olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla jo pitkään ja muuntuneet heidän mukaansa koko historiamme ajan, on katseet vastaisuudessakin kiinnitetty tiukasti tulevaisuuteen. Juhlavuotemme käynnistäneessä tilaisuudessa kuultiin helmikuun alkupuolella myös brittiläistä vähittäiskaupan alan -futuristia Howard Saundersia, joka antoi meille paljon ajattelemisen aihetta.  
 
Saunders totesi, että jos googlaa kaupan tulevaisuutta, saa todennäköisesti tuloksiksi robotteja ja tekniikkaa. Hänen mukaansa unohdamme helposti tulevaisuudesta puhuttaessa inhimillisyyden merkityksen: Saunders uskoo, että teknologia ja inhimillisyys kytkeytyvät tulevaisuudessa entistäkin vahvemmin yhteen. ”Älykkäät brändit investoivat tekniikkaan, mutta vielä älykkäämmät sen lisäksi hyvään palveluasenteeseen ja inhimillisyyteen. Asiakkaan täytyy tuntea itsensä universumin keskipisteeksi, mikä vaatii luontevaa kontaktia”, Saunders kuvaili.
 
Oli ilo huomata, kuinka ulkomainen futuristi oli aidosti vaikuttunut siitä, mitä K-Citymarketeissa jo tehdään. Tulevaisuudessa – ja jo nyt – hypermarketeissa kehitetään valmisruokamaailmaa ja tuodaan huipputason ravintoloiden trendejä kauppojen valikoimaan koko kansan saataville. Myös teknologian rooli näkyy yhä enemmän. Kaupoista on tullut pienimuotoisia ruokatehtaita ja me popularisoimme ruokailmiöitä. Keskeistä on laatu. Pidämme asiakkaistamme huolta: tarjoamme opastusta ja tarjoamme myös hitaammin palvelevia kassoja niille, jotka arvostavat verkkaisempaa asiointia.  
 
Tietysti haluamme tarjota asiakkaan mieltymyksiin sopivia tuotteita. Jos ostohistorian perusteella asiakkaan tunnistetaan pitävän tietynlaisista tuotteista, niitä myös tarjotaan hänelle K-Ruoan sovelluksessa. Tämä näkyy valikoimassa myös laajemmalla tasolla, niin elintarvike- kuin käyttötavarapuolella. Käyttötavarassa uutena ilmiönä näkyy tällä hetkellä marketsisustuksen kasvu: kun kotoillaan enemmän, halutaan ympäristöön panostaa uudella tavalla. Ydin on se, että haluamme helpottaa asiakkaan arkea ja ostotapahtumaa ja löytää hänelle mielenkiintoiset tuotteet valikoimasta.
 
Olennaista kuitenkin on, että menestyvää, asiakkaiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa vastaavaa kauppaa tehdään yhdessä. Korona-aika asettaa meille monenlaisia haasteita, mutta tämäkin aika on vielä joskus ohi, kunhan jaksamme vain odottaa ja käyttäytyä vastuullisesti. Olemme tärkeässä asemassa varmistamassa yhteiskuntamme sujuvaa toimintaa niin teknologian kuin inhimillisyyden kautta. Tunnelin päässä on valoa, kun muistamme sen, että vielä voimme kohdata toisemme ja asiakkaamme: Saundersin sanoin inhimillisyys keskiössä.  
 
Kiinnostaako sinua, mitä muuta brittifuturisti kertoi? Tilaisuutemme tallenteen voi katsoa täältä:
K-Citymarket, mediatilaisuus. Salasana on KCM50.