Kaupan tekijä
Trendejä, ilmiöitä, palvelua ja arjen neuvoja, jotta kaupassa olisi kiva käydä.
Ruokatiedon Anni-Mari Syväniemi ja Keskon Harri Hovi: suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri ansaitsee oman juhlapäivän
Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi ja Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta vastaava johtaja Harri Hovi pohtivat blogissa suomalaisen ruoan suosiota ja merkitystä meille suomalaisille.
Suomalainen ruoka on moniulotteista ja ruokakulttuurimme rikas. Ruokakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa ja jokainen meistä luo suomalaista ruokakulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Ruoka ja syöminen koskettaa kaikkia – ja nykyisin ruoka on monille identiteettikysymys.
”Niukkuudesta vaurauteen siirtyminen on mahdollistanut meille monipuolisen ruokakulttuurin, jossa on nykyisellään paljon kansainvälisyyttä. Suomi on myös varsinainen ruokainnovaatioiden maa: markkinoille saadaan koko ajan uusia ja innovatiivisia ruokatuotteita, joissa on hienosti yhdistetty sekä kotimaiset puhtaat raaka-aineet että suomalainen osaaminen”, kertoo Anni-Mari Syväniemi.
”Tällä hetkellä ruokakaupassa on nähtävillä useita trendejä: esimerkiksi koronan myötä kotimaisuuden arvostus on vahvistunut, vaikka arvostus on aina ollut korkealla. Samalla nähdään, että tiedostava kuluttaminen on ylipäätään suurin ruokailmiö, eli kotimaisuus on saanut tästäkin ilmiöstä vauhtia. Toisaalta suomalaiset kaipaavat myös elämyksiä ja mikä olisikaan suomalaiselle ruoalle parempi mahdollisuus: meillä on puhdasta ja laadukasta ruokaa, josta saa tehtyä vaikka mitä!”, kertoo Harri Hovi.
Miksi suomalaista kannattaa suosia? Ja mistä suomalaista löytyy?
”Kun ruoka tulee omasta maasta, läheltä, tuotantoketju on jäljitettävä ja sen tekijät tunnetaan. Puhdas maaperä, ilma ja vesi sekä fiksut toimintatavat takaavat, että suomalaiseen ruokaan voi luottaa – sen turvallisuus ja laatu ovat tutkitusti maailman huippua. Suomalainen ruokavalinta kannattaa ja on vastuullinen teko, katsottiinpa sitä ruuan laadun, työllisyyden, eettisyyden tai ruokakulttuurin näkökulmasta”, kertoo Syväniemi.
”Suomalaista ruokaa on helppo suosia K-ruokakaupoissa, sillä suomalaisten elintarvikkeiden osuus K-ruokakauppojen valikoimasta on 80 %. Ulkomaalaiset tuotteet ovat yhtä lailla osa K-kaupan valikoimaa jatkossakin, sillä asiakas odottaa laajoja valikoimia. Monet ulkomailla valmistetut tuotteet ovat sellaisia, joita ei Suomessa kasva tai valmisteta ollenkaan. Tällaisia tuoteryhmiä ovat esimerkiksi hedelmät, kuten ananas ja banaani ja säilykkeet. Myös suomalaisten makumaailma on kansainvälistymässä ja näihin on hyviä vaihtoehtoja tarjolla sekä Suomesta että ulkomailta, jatkaa Hovi.
Lähes sadan prosentin kotimaisuuteen päästään K-kaupoissa kuitenkin esimerkiksi maitotuotteissa, kananmunissa ja tuoreessa lihassa. Lisäksi hyvin korkea kotimaisuusaste on esimerkiksi lihajalosteissa, valmisruoassa ja juustoissa. Alkuperämerkkejä, jotka kertovat korkeasta kotimaisuusasteesta ruoassa ovat Hyvää Suomesta -merkki, Sirkkalehti-merkki tai Avainlippu.
Ruoka työllistää maassamme 340 000 ihmistä
”Kotimaiseen ruokatuotantoon liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllistävä vaikutus, vahva osaaminen ja ruokaturvallisuus sekä monipuolinen, maittava ja terveellinen tarjonta. Ruokatuotantoon liittyy aina myös ympäristövaikutuksia ja eettisiä kysymyksiä, joita ei ole reilua eikä kestävää ulkoistaa muille. Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää voimme itse yhdessä kehittää aina kestävämpään suuntaan”, pohtii Syväniemi.
”On hienoa, miten suomalaiset tavarantoimittajat kehittävät uusia tuotteita. Hyvänä esimerkkinä on tuorelihapuoli, kanan- ja naudanlihassa erityisesti valikoimat ovat laajentuneet valtavasti: erilaisia kuluttajan arkea helpottavia vaihtoehtoja saatavilla niin edullisiin kuin laadukkaisiinkin vaihtoehtoihin”, kertoo Hovi.
Millaiset asiakkaat ostavat suomalaista ruokaa?
”Jos tarkastellaan alkuperämerkittyjä tuotteita, niiden myynnistä yli puolet tulee Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Viimeisen vuoden aikana myynti Pirkanmaalla on kehittynyt erityisen hyvin. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla alkuperämerkityt tuotteet kuitenkin korostuvat ostoskorissa Etelä-Suomea enemmän. Tämän kesän dataa tarkasteltaessa lapsiperheet, aikuistaloudet ja eläkeläiset suosivat kesällä alkuperämerkittyjä tuotteita. Tuoteryhmistä hedelmät ja marjat, kukat, kala ja makeiset ovat niitä tuoteryhmiä, joissa alkuperämerkityt tuotteet ovat olleet muuta myynninkehitystä korkeammalla tasolla tänä kesänä”, kertoo Hovi.
4.9. vietetään Suomalaisen ruoan päivää, mitä se tarkoittaa?
Suomalaisen ruoan päivää juhlitaan tänä vuonna 4.9. nyt kolmatta kertaa! Päivä on iloinen ja maistuva juhla, nimikkopäivä omassa maassa tuotetulle ja valmistetulle ruoalle. Päivä, jolloin käydään yhdessä pöytään nauttimaan oman maan parhaista antimista.
”Päivä osuu keskelle parasta syyssesonkia ja sadonkorjuuaikaa. Juhlaan kutsutaan mukaan kaikki suomalaiset ja jokainen voi viettää päivää haluamallaan tavalla. Ruokatiedon yhteistyökumppaneilla on monenlaista viestintää ja muun muassa arvontoja sekä facebookin kokkauslivejä! Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki”, kertoo Syväniemi.
Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja Ruokatieto
Tekee päivittäin töitä suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi. Rakastaa ruokaa ja yhdessä syöminen isolla porukalla ruokapöydän äärellä on ihanaa. Anni-Marin suosikkiruoka on kotimaisesta naudanmaksasta valmistetut maksapihvit perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera.
Harri Hovi, Ruokatiedon hallituksen puheenjohtaja ja Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja.
Tekee hartiavoimin töitä K-ruokakauppojen kotimaisten valikoimien eteen, jotta K olisi johtava suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon mahdollistaja. Harrin suosikkiruoka on uudet perunat, sillit ja suomalainen kala.
