K:laisen silmin
K-ryhmäläisten havaintoja, kokemuksia ja pohdintoja työelämästä ja maailmasta ympärillämme. Vaihtuvat kirjoittajat ovat K-ryhmän työntekijöitä eri toimialoilta.
Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan aktiivista ja rehellistä keskustelua
Ei liene liioittelua todeta, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Suomi on tähän mennessä pärjännyt globaalin koronakriisin hoitamisessa verraten hyvin, mutta uhka ei ole ohi. Pandemia on keskuudessamme, ja kriisistä noustaan hitaasti, vain vastuulliseen yhteistyöhön nojaten. K-ryhmä on alusta asti tuntenut ja kantanut suurta vastuuta suomalaisten arjen turvaamisesta, ja nyt jälleenrakennuksen kynnyksellä tunnemme vastuumme myös osana suomalaista elinkeinoelämää. Osa vastuunkantoa on keskusteluun osallistuminen.
Puhuin laajasti Suomen kansantalouden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä 28. elokuuta Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kokouksessa. Näkökulmani oli paitsi K-ryhmän pääjohtajan, myös Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajan. Halusin esittää huoleni paisuvan valtionvelan riskeistä, ja puhua markkinatalouden puolesta. Vaikka nykyisessä keskusteluilmapiirissä ei ole suosittua puolustaa markkinataloutta - jolla toki on heikkoutensa - uskon, että se pystyy maailman muuttuessa itse korjaamaan itseään.
Samalla puheenvuoroni oli tarkoitettu herätykseksi meille elinkeinoelämän kentällä. Olemme vetäytyneet liiaksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja keskustelusta. Päätöksenteossa kuullaan nyt muita tahoja - elinkeinoelämän tärkeä ääni on nostettava takaisin mukaan keskusteluun. Markkinataloudesta tulisi puhua ymmärrettävästi ja suoraan sanoen puolustaa sitä. Tämä vaatii meiltä elinkeinoelämän toimijoilta rohkeutta avata suumme, vaikka julkisiin kannanottoihin aina sisältyykin väärintulkinnan riski.
Näin kävi Pohjois-Karjalan Kauppakamarin puheeni yhteydessä. Sanomalehti Karjalaisen raportti kutsutilaisuudesta ei kaikilta osin vastannut sanojani. Puheestani nostettu otsikko ei vastannut viestiäni. Puhuessani koronapandemian laukaisemasta valtiojohtoisuudesta, ilmaisen rahan politiikasta, Suomen julkisen sektorin koosta, valtiontalouden alijäämäisyydestä ja velan kasvusta, kärjistin viestiäni - ilmeisen epäonnistuneesti - nostamalla esille Pohjois-Korean suuren julkisen sektorin. Harkitsemattomasta heitosta muodostui raportoinnin perusteella poleemisempi viesti kuin mihin puheellani pyrin. Koko esitykseni taustalla oli aito huoli Suomen tulevaisuudesta.
Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kansainvälisesti verraten korkea. Julkinen talous saattaa olla alijäämäinen vuoteen 2030 asti. Lisäksi Suomen kansantaloutta rasittavat väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys. Kestämätön velkaantuminen piilottaa alleen tehottomat rakenteet. Jos näitä ongelmia ei suostuta näkemään, muutoskyvyttömyys johtaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen, investointien kuihtumiseen ja palveluiden kipeisiin leikkauksiin. Huoli Suomen tulevaisuudesta on myös huolta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Vakaan valtiontalouden tulisi olla kaiken politiikan lähtökohta myös tulevaisuudessa. Ja vakaan tulevaisuuden Suomen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia; poliittisten päätöksentekijöiden rinnalla elinkeinoelämää, palkansaajia, akateemista kenttää. Koko kansalaisyhteiskuntaa ja kaikkia sen toimijoita. Meidän ei tule pelätä keskustelua eikä vastuunkantoa, ei ikäviä totuuksia eikä visaistenkaan ongelmien kohtaamista.
Mikko Helander
Keskon pääjohtaja
