”Vasta akuutin tilanteen jälkeen näemme, mikä on suomalaisten uusi normaali”

K-ryhmällä on näkymä suomalaisten arkeen niin ruoan, rakentamisen kuin autojenkin osalta. Koronakriisissä monipuolinen näkymä on tarkoittanut myös sitä, että näemme yhtä aikaa sekä kysyntäpiikkejä että voimakasta kulutuksen laskua. Kriisiolosuhteet ovat edelleen tosiasia, eikä poikkeustilanteen kestosta ole varmuutta. Vielä on liian aikaista sanoa miltä koronan jälkeinen arkemme näyttää.

Mikko Helander

Kesko julkisti vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin tuloksensa tällä viikolla. Tulos oli vielä hyvä, mutta koronakriisi ehti vaikuttaa siihen vain muutaman viikon ajan.

”Jatkossa sekä Keskon että muiden suomalaisten yritysten menestys on suurelta osin kiinni siitä, miten rajoitteita pystytään yhteiskunnasta poistamaan – ja miten Suomen talous lähtee kriisistä toipumaan”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Helander näkee markkinoiden tulevaisuuden arvioinnin nykyhetkessä hyvin vaikeana.

”K-ryhmässä keskitytään nyt tiukan kasvustrategian sijaan kriisinhallintaan ja toiminnan turvaamiseen poikkeustilanteessa. Toimintaa täytyy sopeuttaa laskeneiden myyntien ja työtehtävien vähenemisen seurauksena, henkilöstö on pidettävä turvassa ja terveinä, suomalaisille on saatava ruokaa ja rakentamiseen pitää riittää tuotteita. Muu on nyt hetkellisesti toissijaista”, toteaa Helander

Korona on tuonut sekä kasvua että laskua

Ruoan vähittäismyynti on korona-aikana kasvanut niin kivijalassa kuin verkossakin. Suomalaiset käyvät ruokakaupassa aiempaa harvemmin ja ostavat kerralla enemmän. Yhä useampi tilaa ruokansa verkosta, ja monista kaupoista saa nyt esimerkiksi ravintoloiden annoksia.

”Ruoan verkkokaupan kasvu on ollut parhaimmillaan 800 prosenttia viikossa, ja verkkomyynti on jo noin 5 prosenttia ruoan kokonaismyynnistämme. Epidemia on nostanut ruoan verkko-ostamisen aivan uudelle tasolle Suomessa, ja sen suosion ennakoidaan jatkuvan”, summaa Helander.

Korona-arki ja sen myötä muuttunut kuluttajakäyttäytyminen näkyy monien K-ruokakauppiaiden ja heidän työntekijöidensä kiireenä. Hyllyjä täytetään vauhdilla ja uusia verkkokauppoja on perustettu jopa 20 kaupan viikkotahdilla. Paikallisille ravintolayrittäjille on rakennettu myyntikanavia K-ruokakauppojen yhteyteen – näin on vastattu sekä ravintolayrittäjien ahdinkoon että kuluttajien kasvaneeseen arkiruoan kysyntään.

Ravintoloiden, koulujen ja työpaikkojen sulkemisen seurauksena ravintolatukku Kespron myynti on laskenut noin puoleen. Myös autokaupassa poikkeustilanne näkyy uusien henkilöautojen tilausten isona laskuna. Ihmiset kyllä huollattavat autojaan, kun aikaa on - eli huoltopalveluiden kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla.

”Koteihin ja mökkeihin on satsattu koronakriisin alkuvaiheessa: moni suomalainen on tehnyt pieniä sisustusremontteja. Ammattirakentamisen hiipumisestakaan ei näy vielä merkkejä. Toisaalta vapaa-ajan kaupassa on hyvin hiljaista, ja liikkeitä on jouduttu sulkemaan. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa korostuu näkymien epävarmuus”, summaa Helander.

Myös työarki on koronan myötä muuttunut

Kaupoissa ja logistiikassa – niin sanotusti etulinjassa - työskentelevän henkilöstön lisäksi K:ssa tehdään paljon asiantuntijatyötä, jossa on kriisin aikana siirrytty etätyöskentelyyn. Kodeissaan etänä työskentelevä henkilöstömme on tuoreen kyselymme mukaan kokenut etätyön sujuvan erinomaisesti – paikoin moni on kokenut tuottavuuden jopa lisääntyneen, kun esimerkiksi siirtymät päivän aikana ovat jääneet pois.

Toisaalta kriisin hoitaminen on vaatinut K-ryhmältä monien kehityshankkeiden pysäyttämistä. Monin paikoin työn määrä on vähentynyt myös asiakaskysynnän voimakkaan laskun takia. Näistä syistä myös K-ryhmässä on jouduttu lomauttamaan ihmisiä.

”Osin olemme pyrkinet ratkomaan muuttunutta työarkea ja tarpeita siirtämällä ihmisiä tehtävistä toiseen. Aivan helppoa se ei ole ollut, sillä jokaiseen tehtävään on olemassa omat ammattilaisensa. Hienoa on ollut kuitenkin nähdä, miten esimerkiksi aiemmin ravintolatukkua pyörittäneet ihmiset auttavat nyt ikäihmisiä ruokatilausten kanssa, ja miten verkkokaupan kehittämiseen on löydetty ennen muualla työskennelleitä osaajia”, Helander kertoo.

K:n ja Suomen menestys kulkevat käsi kädessä

Kriisinhallintaan liittyy suurelta osin myös Helanderin työ EK:n Exit-ryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tavoitteena on saada Suomelle tiekartta koronakriisin poikkeusoloista irtautumiseen ja jälleenrakennuksen aloittamiseen.

”Parhaimmillaan Suomen talous voisi kääntyä kasvuun vielä tämän vuoden puolella. Olennaista on saada epidemia nopeasti hallintaan ja talous avattua. Talouden turvallinen ja vastuullinen käynnistäminen olisi parasta tukipolitiikkaa myös yrityksille, pienille ja suurille”, Helander kiteyttää ja jatkaa:

”Viime kädessä K-ryhmä menestyy silloin, kun Suomikin menestyy. K on ollut arjen peruskalliona poikkeustilanteessa, roolimme on ollut vahva. Vielä emme tiedä minkälaisten jäljet kriisi jättää maailman ja Suomen taloudelle. Viisaus varmasti lisääntyy lähiviikkoina ja -kuukausina - vasta akuutin tilanteen jälkeen näemme, mikä on suomalaisten arjen uusi normaali. Vaikka kasvustrategiamme on hetkellisesti siirretty taustalle, palaamme siihen varmasti vielä.”


Oliko sisältö hyödyllinen?
KYLLÄ
EI

Takaisin ylös