Ruoan verkkokauppa kasvaa ja uudistuu koronakriisissä vauhdilla

Koronakriisi on nostanut suomalaisen ruoan verkkokaupan suosion ennätyskorkeaksi. Räjähdysmäinen kasvu on tuonut esille myös alan erityisyydet ja haasteet. Ruokaa kun ei voi toimittaa asiakkaille samalla tavalla kuin vaatepaketteja. Kriisin jälkeen on aika arvioida, mille tasolle suosio jää ja miten ala tulee Suomessa kehittymään.

Hengästynyt olo, sanoo K-ryhmän digitaalisten palvelujen myyntijohtaja Antti Rajala ensimmäisenä, kun alamme käydä läpi, mitä viimeisinä viikkoina on oikein suomalaisessa ruoan verkkokaupassa tapahtunut.

“Jos tilanne ei olisi muuten näin hurja, voisin tietysti iloita kasvuluvuista huomattavasti enemmän. Ruoan verkkokaupan kasvu kun on ollut suorastaan räjähdysmäistä, joillain viikoilla jopa 800 %”, Rajala sanoo.

Ruoan verkkokauppa on toki kasvanut Suomessa jo muutenkin useita vuosia, mutta koronakriisin myötä suosioon on tullut erityinen piikki.

“Viime vuonna K-ryhmä avasi palvelua tarjoavien kauppojen verkostoon muutaman uuden kaupanAntti Rajala viikossa, mutta nyt niitä on tullut mukaan parhaimmillaan yli 20 kauppaa viikossa. Pelkästään huhtikuussa palvelua alkoi tarjota 90 uutta K-ruokakauppaa”, Rajala kertoo.

Syyt kasvuun ovat ymmärrettävät: kun tartuntariskejä halutaan välttää viimeiseen asti, on asiakkaille turvallinen vaihtoehto tilata ruoat kotiin tai käydä hakemassa ne noutopalvelusta. Varsinkin lapsiperheet ja riskiryhmiin kuuluvat ovat suosineet ruoan verkko-ostoksia.

Uusien käyttäjien lisäksi myös verkkokaupan tilaukset ovat suurentuneet. Ruokaa tilataan nyt kerralla suurempia määriä.

“Verkkokaupan tilaus on kivijalkaliikkeen ostokseen verrattuna viisinkertainen. Ennen koronaa normaali tilaus oli noin 2–3 laatikkoa, mutta nykyisin se on noin viisi laatikkoa”, Rajala kertoo.

 

Lisäkäsiä on saatu rekrytoimalla sekä siirtämällä tekijöitä muilta toimialoilta

Ruoan verkkokaupan näin nopea ja kiivas kasvu on ollut kaupoille pääasiassa positiivinen asia, mutta tuonut eteen myös haasteita. K-ryhmän Antti Rajala kertoo, että verkkokaupan alusta, myös mobiilissa, on toiminut lähtökohtaisesti hyvin, mutta totta kai järjestelmien suorituskykyä ja skaalautuvuutta on täytynyt pikaisesti parantaa.

Mikko HänninenNettitilaaminen ei ole siis juurikaan tökkinyt, mutta toimituksissa sen sijaan on ollut ruuhkaa. Kysyntään vastaaminen onkin ollut se suurin haaste, toteaa myös verkkokauppaa tutkinut ja aiheesta väitöskirjan tehnyt Mikko Hänninen Aalto-yliopistosta.

“Suomalaisilla ruoan verkkokaupoilla on tullut ongelmia siinä, kun ei olla pystytty vastaamaan kysyntään. Ei ole ollut henkilökuntaa keräilemässä, eikä autoja kuljettamassa. Kaupoissa ei ole myöskään riittävästi tilaa tuotteiden säilyttämiseen. Tästä syystä seuraavat toimitusikkunat ovat saattaneet olla vapaina asiakkaille vasta viikkojen tai kuukauden päässä”, Hänninen sanoo.

K-ryhmässäkin on painittu juuri näiden asioiden kanssa. Jos ennen koronakriisiä sai toimituksen heti seuraavalle päivälle, on se nyt saattanut venähtää viikkojen päähän. Sumaa on purettu perustamalla kiivaasti uusia kauppoja sekä kasvattamalla kauppojen kapasiteettia. Esimerkiksi Espoon Iso Omenan K-Citymarketin verkkokaupan toimitusmäärä on jo tuplaantunut.

Tämä on tarkoittanut sitä, että henkilökuntaa on palkattu reippaasti lisää. Ruokatuotteet kun poimitaan henkilökohtaisesti käsin myymälästä – eikä robottien avulla keskusvarastosta.

“Olemme rekrytoineet todella ison määrän ruoan keräilijöitä. Yhdessä kaupassa saattaa tällä hetkellä olla töissä jopa 50 keräilijää. Työvoiman saanti on onneksi ollut ihan hyvää. Olemme pystyneet tarjoamaan töitä sellaisille, joilla on muilla aloilla työt nyt vähentyneet”, Antti Rajala sanoo.

 

Ruoan verkkokauppa on ennen kaikkea palvelu

Asiakkaiden ruokaostosten keräily on oma erityinen työ, joka ei onnistu ilman täsmäkoulutusta. Miten löytää kaupasta oikeat tuotteet? Miten valita asiakkaan toiveiden mukaiset hedelmät ja vihannekset? Entä millä tuotteella korvataan, jos toivottua tavaraa ei ole saatavilla?

K-ryhmän Antti Rajalan mukaan menee viikkoja, että keräilijä oppii löytämään kaupasta eri tuotteet sekä personal shopperin tapaan ajattelemaan asiakkaan puolesta. Valikoima on monissa tuoteryhmissä todella laaja, esimerkiksi lastenruokia voi olla kymmeniä samankaltaisia.

“Ohjeistuksena on, että keräilijät keräisivät tuotteita kuin itselleen. Tuotteen laatu ja taso pitää valikoida sen mukaan, ja kaiken pitää olla mahdollisimman tuoretta.”

Jos yksi ruokatilaus on useita laatikollisia, menee sen keräämiseen aikaa. K-ryhmässä on laskettu, että ison tilauksen poimiminen kestää noin 20 minuuttia. Tähän päälle tulevat vielä tilauksen koordinointityö sekä kuljetus, jos ostokset viedään kotiovelle. Kaikkinensa se on paljon enemmän henkilökohtaista työtä per asiakas kuin jos asiakas tulisi käymään itse kaupassa.

Tutkija Mikko Hänninen näkee ruoan verkkokaupan ehdottomasti palveluna.

“En usko, että tätä on vielä kovin hyvin hahmotettu. Ruoan tilaaminen verkosta vaatii paljon henkilökuntaa ja monesti vielä kuljetuksen päälle. Noin 10 euron kuljetuskustannus ei missään nimessä kata kustannusrakennetta, etenkään, kun tuotteet myydään samaan hintaan.”

Keräilemisen ja kuljetusten lisäksi ruoan verkkokaupassa on erityisyytensä myös tuotteiden suhteen. Niiden on oltava asiakkaille tullessaan tuoreita ja pakasteiden riittävän kylmiä. Kylmäketjun varmistaminen tarkoittaa sitä, ettei ostoksia voida kerätä kovin paljon etukäteen.

 

Ruoan verkkokauppa monipuolistuu tulevaisuudessa

Suomessa ruoan verkkokaupassa on tultu monia muita maita piirun verran jäljessä. Markkinaosuus on ollut ennen koronakriisiä noin prosentin, kun Ruotsissa se on noin 3 %. Todellinen edelläkävijä on Iso-Britannia, jossa ruoan verkkokaupan osuus on markkinasta noin 7–8 % ja volyymiltään se on reilusti yli 10 miljardin euron arvoinen. Mikko Hännisen mukaan edellä kulkevissa maissa nähdään jo monenlaisia toimintamalleja.

“Briteissä ruokakaupassa on ollut paljon toimijoita ja jossain vaiheessa markkinoille tuli myös startupeja, jotka olivat erikoistuneet nimenomaan ruoan verkkokauppaan, eikä heillä ollut myymälöitä lainkaan. Nämä ovat kirittäneet myös perinteisiä kauppoja verkon suhteen”, Hänninen sanoo.

Kun volyymit alkavat olla riittävän isoja, kuten Briteissä, on kannattavaa ottaa käyttöön myös niin sanotut dark storet, joissa ruokatuotteiden tilaukset kerätään automatisoidusti suoraan varastoista. Hännisen mukaan tilauksia pitää olla kuitenkin suunnilleen sata päivässä, jotta varastomallia kannattaa edes harkita. Siksi dark storet ovatkin vain isojen kaupunkien juttuja. Ruotsissa ICA avaa ensi vuonna Tukholmaan brittiläisen Ocadon teknologialla varustetun dark storen. 

Automatisoinnin ja huippuun viritetyn logistiikkaketjun lisäksi on muitakin kehityssuuntia. Esimerkiksi palvelun parantaminen ja monipuolistaminen. Brittiläinen Waitrose vie ruokaostokset jo asiakkaan jääkaappiin asti. Vastaava malli on Suomessakin jo testattavana.

“Englannissa erilaiset arkea helpottavat ratkaisut ja palvelut ovat suositumpia kuin Suomessa, ja Lontoossa harva omistaa edes auton. Palveluista maksaminen on siellä paljon luonnollisempaa”, kuvailee Mikko Hänninen.

Toisaalta Suomessakin on jo erilaisia palveluja, joissa ruokien päälle paketissa tulee vaikkapa myös reseptit. K-ryhmän Antti Rajala uskoo, että tällainen palvelu voisi hyvin tulla jossain vaiheessa osaksi myös K-ruokakauppojen verkkokauppaa.

Mutta ensin on katsottava koronakriisin yli ja seurattava, mille tasolle ruoan verkkokauppa oikeasti Suomessa nousee. Sekä Hänninen että Rajala uskovat, että markkinaosuus ainakin tuplaantuu eli kasvaisi noin kahteen prosenttiin. Siihen mahtuu jo monenlaisia ruoan verkkokauppapalveluja. Kehitystä onkin nyt kiinnostava seurata, toteaa Mikko Hänninen.

“Näin kova kasvu laittaa toimijat miettimään, miten jatkossa rakennetaan toimivia ansaintamalleja. Oma tarjontaa kehitetään niin, että se on sekä toimijoille että kuluttajille kannattavaa. Ostamisen pitää olla edullista ja helppoa.”

Takaisin ylös