Kriiseissä ruokaketjun yhteistyö punnitaan!

Jotta ruokaa riittää kaupan hyllyillä, tarvitaan jokaiselta ketjun tekijältä ylimääräistä venymistä. Luomuviljelijä ja emolehmätuottaja Tommi Hasu ja Snellmanin lihajalostuksen toimitusjohtaja Roland Snellman ja Konalan K-Supermarketin kauppias Pauli Jaakola kertovat, miten korona muutti hetkessä kaiken – ja miten siitä on selvitty.

 

Emolehmätuottaja ja luomuviljelijä Tommi Hasu 

Tommi Hasu“Havahduin koronakriisiin ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa, kun seurasin uutisia Kiinasta. Silloin virus tuntui kaukaiselta, mutta kun ihmisiä alkoi sairastua Italiassa ja muualla Euroopassa, aloin miettiä, mitä meidänkin tilalla pitäisi pian tehdä toisin.

Meillä oli kevättä varten siemenet ja lannoitteet valmiina, mutta polttoainetta kävin vielä hakemassa varastoon, yhteensä 14 000 litraa. Se riittää juhannukseen asti.

Viljelemme luomukauraa, mallasohraa ja hernettä ja lisäksi meillä on emolehmiä noin 70. Keväisin ne synnyttävät vasikoita ja niistä huolehdimme syksyyn asti, kunnes vasikat lähtevät eteenpäin lihatuottajille.

Tärkein asia meille oli varmistaa, että me työntekijät pysymme terveinä, sillä kuka muuten hoitaisi eläimet tai tekisi peltotyöt. Etäisyyden pitäminen on aika helppoa, sillä maatilalla voi tehdä väljästi ulkona töitä. Kommunikointi sujuu hyvin myös puhelimella. Myös hygieniasta huolehtiminen on meillä selkärangassa, sillä sen kanssa olemme joka tapauksessa erityisen tarkkoja eläintautien varalta.

Maatilalla olen tottunut siihen, että kriisejä tulee ja menee. Olemme jatkuvasti taloudellisessa puristuksessa. Esimerkiksi vuonna 2017 oli todella märkää ja vuonna 2018 taas todella kuivaa. Kriisin tullen pitää vain toimia ja tehdä päätöksiä sen hetken tiedoilla. Jälkikäteen voi sitten analysoida ja ottaa opit talteen. Ministeri Mika Lintilä on sanonut hyvin, että kun talo palaa, kutsutaan palokunta paikalle ja tuomarit sitten myöhemmin.”

 

Roland Snellman, lihajalostuksen toimitusjohtaja, Snellman

Roland Snellman“Kun kauppojen hyllyt alkoivat tyhjentyä, tiettyjen tuotteidemme kysyntä lähes viisinkertaistui. Laitoimme heti kaasun pohjaan ja ensimmäisen hamstrausviikon jälkeisen viikonlopun teimme yhtäjaksoisesti töitä. Myös konttorin väki lähti tuotantoon avuksi. Oli todella upeaa, miten koko henkilökunta oli apuna ja mukana poikkeustilanteessa.

Pärjäsimme todella hyvin, vaikka ihan kaikkeen kysyntään emme pystyneet vastaamaan. Esimerkiksi jauhelihaa olisi mennyt vieläkin enemmän.

Kun kysyntä kasvoi, se teetti töitä koko ketjulle. Olimme yhteydessä tuottajiimme ja toimme lisää eläimiä teurastettavaksi.

Eläimiä ei voi teurastaa liian aikaisin, joten määräänsä enempää emme voi hetkessä tuottaa. Meillä on pakkasvarastoissa kyllä myös monia tuotteita. Olemme varautuneet pakastamalla esimerkiksi kevään sesonkeihin, kuten pääsiäiseen ja vappuun.

Snellman sai kriisin tullen kyselyjä myös Ruotsista, sillä siellä oli jo vähän uhkaa, että tietyt raaka-aineet loppuisivat. Se johtuu siitä, ettei Ruotsissa tuoteta lihaa kotimaassa niin paljon kuin Suomessa. Yrityksemme myy kuitenkin ennen kaikkea Suomeen, sillä kotimaiseen kysyntään vastaaminen on meille ensisijaista myös arvojemme kautta.

Snellmanilla on kriisejä varten hyvät varautumissuunnitelmat. Niitä tarkennettiin entisestään 10 vuotta sitten, kun maailmalla kiersi lintuinfluenssaepidemia. Mietimme jatkuvasti sitä, millaisia tilanteita voi tulla vastaan ja laadimme skenaarioita niiden varalle. Näistä on ollut paljon hyötyä meille myös tässä koronakriisissä.”

 

Pauli Jaakola, kauppias, K-Supermarket, Konala (Helsinki)

Pauli Jaakola“Keskiviikkona 11.3. katsoin illalla koneeltani päivän myyntejä ja yllätyin, miten viisarit olivat värähtäneet: päivämyynti oli ollut todella vilkasta. Seuraavana päivänä ruoan hamstraus oli jo täydellä vauhdilla käynnissä.

Reagoimme osastonhoitajien kanssa heti ja aloimme tilata lisää tavaraa. Hyllyt tyhjenivät kuivista ruokatarvikkeista, säilykkeistä ja vessapaperista. Saimme lisätoimituksia aikaistetuilla aikatauluilla, esimerkiksi alkuviikon toimitukset siirrettiin jo lauantaille.

Ryhdyimme myös tekemään vielä entistä tarkempia hygieniatoimenpiteitä kaupassa ja asensimme suojapleksejä sekä lisäsimme siivousta. Tuli tietenkin myös suuri huoli siitä, miten saamme henkilökunnan pidettyä terveinä.

Muutamassa viikossa tapahtui todella paljon, ja olen ollut ilahtunut, miten täysillä ja hyvällä asenteella henkilökunta on ollut mukana. Moni kysyi ensimmäisinä viikkoina, että voiko jäädä tekemään pidempää päivää, jotta saamme hyllyjä täytettyä. Olemme saaneet myös asiakkailta hyvää ja koskettavaakin palautetta, kun he ovat tulleet kiittelemään.

Koronakriisi on tuonut monenlaista uutta myös kauppaan. Esimerkiksi tilaa ja nouda -palvelun käyttö oli aiemmin marginaalista, mutta nyt kysyntä on kasvanut merkittävästi. Kehitämme sitä nyt edelleen, jotta saamme järjestettyä lisää noutoikkunoita. Olemme lisänneet myös pientuottajien tuotteita valikoimaan.

Jatkossa nähdään, miten tämä kriisi vaikuttaa esimerkiksi vihannesten ja hedelmien saatavuuteen. Jonkin verran on ollut vaikeuksia myös tuontipastan saatavuudessa.

Koronakriisi on ollut muistutus siitä, että on asioita, joihin ei voida valmistautua. Luonto antaa meille monenlaisia haasteita. Olemme silti suoriutuneet tästä todella hyvin. Esimerkiksi kauppiasmalli on noussut esiin voittajana: se on toiminut kriisissä ketterästi ja joustavasti.”

Takaisin ylös