Kun koronakriisi iski, alkoivat monet hamstrata ensimmäiseksi ruokaa. Ihmiset hakivat kaappeja täyttämällä kuitenkin ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta, sillä ruoan riittävyydestä ei ole Suomessa ollut huolta. Kotimainen ruokaketju on toiminut kriisitilanteessa hyvin – ja siihen löytyy monia syitä.
Ruoan riittävyyteen ja ruokaketjun huoltovarmuuteen on Suomessa pitkät perinteet, joita pidetään aktiivisesti yllä, niin koko maan tasolla kuin jokaisessa yksittäisessä ruoka-alan yrityksessäkin.
K-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akselin mukaan monet yhtiön strategiset valinnat tukevat erinomaisesti myös huoltovarmuutta.
”Ennen kaikkea se, että panostamme nimenomaan suomalaiseen ruokaan. Kotimaisuus ja suomalaisen ruoantuotannon elinvoimaisuuden tukeminen ovat K-ryhmälle arvovalinta. Lisäksi olemme aina nähneet tässä myös kohtalonyhteyden: mitä paremmin Suomella menee, sitä paremmin myös K-ryhmällä menee.”
K-ryhmän kauppojen ruokahyllyillä kotimaisuusaste on erittäin korkea. Esimerkiksi leivässä, lihassa ja maitotuotteissa se on jopa lähes 100 %. Suomessa ylipäätään kotimainen ruoka on arvossaan: kotimaisuusaste on koko maassa 80 %, kun esimerkiksi Ruotsissa se on noin 50 %.
Naapurissa tämä luku onkin herättänyt jo keskustelua, ja Suomi näyttäytyy varautumisessaan nyt hieman paremmassa valossa. Koska ulkomailta tuodun ruoan saatavuuden haasteisiin on ollut syytä varautua, ennakoidaan koronakriisin johtavan siihen, että monet maat panostavat taas entistä enemmän kotimaiseen tuotantoon.
“Uskon että koronakriisin myötä myös kuluttajien arvostus suomalaiseen ruokaan vain nousee entisestään. Pidemmällä tähtäimellä voi näkyä myös sellaista muutosta, että tuotantoa ylipäätään aletaan tuoda lähemmäs Suomeen ja Eurooppaan”, Ari Akseli pohtii.
Ruokaketjun huoltovarmuus perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön 
Suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuudessa olennainen toimija on Huoltovarmuuskeskuksen alainen Kauppa- ja jakelupooli, jota vetää Päivittäistavarakauppa ry.
“Meidän tehtävänämme on varmistaa päivittäistavaroiden saatavuus koko Suomessa, kaikissa oloissa”, kertoo valmiuspäällikkö Lauri Kulonen Kauppa- ja jakelupoolista.
Käytännössä poolin tehtävänä on pitää yllä kaupan ja ruokaketjun toimijoiden hyvää yhteistyötä sekä auttaa valmistautumaan erilaisiin kriiseihin. Se toimii myös tiedonvälittäjänä valtion viranomaisten ja yritysten välillä. Eli kun kaupan hyllyt alkavat tyhjentyä, K-ryhmä muiden ruokakauppaketjujen tavoin välittää siitä tiedon myös Kauppa- ja jakelupoolin kautta Huoltovarmuuskeskukselle ja sieltä edelleen valtion viranomaisille ministeriöihin.
”Toiminta perustuu siihen, että meillä on korkea luottamus eri toimijoiden välillä. Kaupan alan yrityksethän luovuttavat meille myös liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa tietoa. Vastineeksi meidän pitää tuottaa poolitoiminnassa puolestaan heille lisäarvoa”, Lauri Kulonen sanoo.
Lisäarvo on esimerkiksi Kauppa- ja jakelupoolin koulutustoiminta, joka pidetään korkeatasoisena ja sisällöltään sellaisena, että se auttaa yrityksiä jatkuvuuden hallinnassa. Myös kriisitilanteita varten harjoitellaan yhdessä. Esimerkiksi pandemian varalta ruoka-alan yritykset harjoittelivat viimeksi vuonna 2018. Harjoituksissa opitaan tunnistamaan esimerkiksi kriittisiä toimintoja.
Kauppa- ja jakelupoolin toiminta on yrityksille vapaaehtoista. K-ryhmällä on hyviä kokemuksia osallistumisesta Kauppa- ja jakelupoolin toimintaan. Se on yksi osa yrityksen varautumisstrategiaa. Lauri Kulosen mukaan poolin vapaaehtoisuus toimii, koska yritykset kokevat saavansa yhteistyöstä hyötyä.
”Pyrimmekin toiminnassa siihen, ettei viranomaisten tarvitsisi säädellä, vaan asiat järjestyisivät muutoinkin hyvällä tavalla. Koronakriisissä on ollut käsin kosketeltavaa, miten hyvässä yhteistyössä yritykset ovat toimineet”, Lauri Kulonen sanoo.
Myös K-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akselin mukaan koronakriisissä on tullut hienosti esille, miten eri toimijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen – ja täysin vapaaehtoisesti.
”Olemme noudattaneet sekä viranomaisohjeita että lähteneet itse proaktiivisesti tekemään muita turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä kaupoissamme. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi suojapleksien asentaminen kassoille, käsidesin saatavuuden lisääminen ja riskiryhmien omat asiointiajat. Vastuullinen kauppias toimii ennen kaikkea hyvin ja mieluummin etukenossa”, Akseli sanoo.
Kauppoja kaikkialla ja kaikkia lähellä
Suomi on pitkä maa, jossa asuu ihmisiä myös harvaan asutuilla seuduilla. Jotta heillekin riittää ruokaa hyvin, ovat kyläkaupat tärkeässä asemassa. K-ryhmän huoltovarmuudessa olennainen asia onkin myös se, että kauppoja on tasaisesti pitkin maata.
“Jokaisella suomalaisella on itse asiassa hämmästyttävän lyhyt matka kauppaan, keskimäärin vain noin 1,5 kilometriä. K-ryhmälle on aina ollut ylpeydenaihe se, että meillä on maan laajin kauppaverkosto”, Ari Akseli sanoo.
Koronakriisin aikaan lähikauppakin on voinut monille olla kuitenkin liian riskialtis paikka mennä. Ruoan verkkokaupan suosio onkin noussut valtavasti. Lisäksi ruokakauppiaat ovat tehneet nyt pikaisia uudistuksia, ja alkaneet tarjota nopeasti erilaisia nouto- ja kuljetuspalveluita. Digiloikka on ollut Suomessa huomattava. Ruoan verkkokauppa on kasvanut Suomessa toki jo useita vuosia, mutta nyt kriisin aikana kasvu on ollut räjähdysmäistä, jopa 900 %. K-ruokakaupat ovat avanneet uusia ruoan verkkokauppoja noin 15 kaupan viikkotahdilla.
“Kasvua on ripeyttänyt myös se, että suomalaisilla on ollut hyvä valmius ottaa haltuun uusia digitaalisia palveluita”, Akseli sanoo.
Uusien toimintamallien käynnistämisessä on K-ryhmässä ollut etuna kauppiasmalli. Ari Akselin mukaan sen avulla K-kaupat ovat voineet tehdä uudistuksia ja kokeiluja ketterästi. Kriisin aikana tämä on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi uusien toimintamallien kehittämisessä.
“Monissa kaupoissa on esimerkiksi alettu hyvin nopeasti tekemään yhteistyötä vaikkapa läheisten ravintoloiden kanssa. Kauppiaat pystyvät myös tekemään nopeita muutoksia omaan valikoimaan ja ottamaan myyntiin esimerkiksi pientuottajien tuotteita.”
Kauppojen lisäksi toki myös koko K-ryhmän logistiikkaketju on ollut koronakriisin myötä poikkeustilassa. Varastoihin on hankittu lisätilaa ja kuormien kokoa on kasvatettu sekä toimitusten määrää lisätty. Ari Akselin mukaan kaikki on kuitenkin saatu toimimaan sujuvasti, mutta oppeja vastaisuuden varalle kerätään samalla jatkuvasti.
”Kriisin jälkeen nähdään sitten, mitkä ovat keskeiset opit ja mitä pitää jatkossa muuttaa.”
KYLLÄ
EI
