Ensimmäiset viikot korona-arkea takana: ”Kauppa eturintamassa kohtaamassa poikkeustilanteen”

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on K-ryhmän kaupoissa ja logistiikkaketjussa hallinnassa, osin kiitos kotimaisen ruuantuotannon. ”Kriisitilanteessa ei voida lähteä siitä, että elintarvikekuljetukset tulevat isossa mittakaavassa meille Itämeren yli. Tästäkin syystä olemme jo pitkään puhuneet kotimaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkityksestä.”

Ensin alkoivat loppua vessapaperit, kuivaelintarvikkeet ja jauheliha. Koronaepidemia näkyi K-ryhmän arjessa ensimmäisenä tiettyjen tuoteryhmien hamstraamisena.

”Tilanne alkoi saman tien näkyä meillä kaupoissa. Aloimme heti tehdä erikoisjärjestelyjä logistiikan osalta tavaroiden saatavuuden varmistamiseksi.”, toteaa Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Vessapaperi- ja säilykehamstrauksen ensimmäiset piikit nähtiin helmikuussa.

”Siitä tilanne hyvin nopeasti eskaloitui. Aika nopeasti tuli muutoksia liiketoimintaan Baltian osalta: esimerkiksi Liettua teki muista toimintamaistamme selkeästi poikkeavan päätöksen, että kaikki kaupat ruokakauppoja lukuun ottamatta pitää sulkea.”

K-ryhmä toimii Baltiassa rautakaupassa. Eri markkinoilla valtiolliset rajoitustoimet etenivät hieman eri tahtiin. Suomen valtioneuvosto totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot 16. maaliskuuta. Kansalaisten ja yritysten arjessa eri asteista poikkeustilaa oli tuolloin jo eletty viikkoja.

”Hyvin nopeasti meilläkin käännettiin koko K-ryhmä kriisimoodiin”, Helander kertoo.

Osin kriisimoodiin kääntyminen tarkoittaa valmiiden suunnitelmien esiin kaivamista, osin sopeuttamistoimia, osin aivan uusien ratkaisujen improvisointia. Poikkeustilanne on näkynyt liiketoiminnoissa eri tavoin. Päivittäistavarakaupassa myynti on ainakin hetkellisesti kasvanut, foodservice -liiketoiminnassa ravintoloiden, koulujen ja työpaikkojen sulkemisen seurauksena puolestaan selvästi laskenut. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan sekä autokaupan osalta myynnin ja kannattavuuden arviointi on vielä tässä vaiheessa vaikeaa.

”Meillä on paljon erilaisia riskiskenaarioita. Riskivaihtoehtojen läpikäynti ja niihin valmistautuminen on osa normaalia työtä. Juuri koronaepidemian kaltaista eksaktia skenaariota ei varmasti kukaan osannut tarkasti ennustaa, mutta voi sanoa, että kyllä K-ryhmä on erittäin hyvin valmistautunut kohtaamaan erilaisia kriisejä. Varmaan se on yksi syy siihen, että tilanne on nyt niin hyvin hallinnassa.”

Kaupan työntekijöiden arvostus on noussut

Ensimmäisenä asiana kriisitilanteessa turvataan K-ryhmän asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus.

”Meidän tapauksessa se on valtavan laaja joukko ihmisiä. Normaalisti K-ryhmän 1 800 kaupassa asioi noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Ja kun trafiikki kaupoissa on kova, nousee esiin myös meidän henkilökunnan ja yhteistyökumppaneidemme henkilökunnan turvallisuus. Näihin kaikkiin on kiinnitetty valtavasti huomiota. On lisätty siivousta ja desinfiointia kaupoissa, asennettu suojapleksejä, lisätty suojamaskien käyttöä sekä panostettu asiakkaiden infoamiseen. Koko ajan käydään läpi uusia keinoja.”

Mikko Helander muistuttaa, että K-ryhmän verkoston selkärangan muodostavat 1 100 kauppiasyrittäjää.

”He ovat omien porukoidensa kanssa olleet vastuullisia ja innovatiivisia. Ihailen kyllä, miten nopeassa aikataulussa on pystytty tekemään asioita, ja miten hyvällä tsemppihengellä. On ollut myös hienoa nähdä, miten kaupan työntekijöiden arvostus on noussut ihan eri tasolle. He tekevät todella arvokasta työtä.”

Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden jälkeen oli tärkeää turvata tavarantoimitusketjut. Vaikka kansalaiset hamstraisivat, ruoka ja vessapaperit eivät saa kaupoista loppua.

”Ihmisten lisäksi pitää nostaa hattua meidän tietojärjestelmille. Kun kysyntähuiput alkoivat olla valtavia, meidän tietojärjestelmät, robotit, laskivat ja ennustivat kauppakohtaisesti eri tuotteiden tarpeita. Kaupoille voitiin ilmoittaa, että teille on tulossa näitä ja näitä tuotteita, vaikka ette ole ennättäneet edes tilaamaan. Tästä on kauppiailta tullut kiitosta.”

Helander uskoo, että jos kriisi olisi iskenyt päälle vanhojen toimintatapojen ja tietojärjestelmien aikana, hyllyt olisivat olleet tyhjinä monista tuotteista.

”Mutta onneksi toimintatapoja ja järjestelmiä on viime vuosina voimakkaasti kehitetty ja niitä myös osataan tänä päivänä laajalti hyödyntää.”

K-ryhmän kaupoilla on keskeinen rooli koko Suomen huoltovarmuuden varmistamisessa. K-ryhmän kautta kulkee noin 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutetusta ruuasta.

”Näitä asioitahan on vuosikymmenten mittaan jatkuvasti harjoiteltukin Huoltovarmuuskeskuksen johdolla. Perinteet tulevat ihan sotavuosilta – silloinkin Kesko ja K-ryhmä olivat tärkeässä roolissa elintarvikehuollossa.”

Kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta Helander muistuttaa kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä. Suomessa kotimaisen tuotannon osuus ruuan kulutuksesta on edelleen 80 prosentin tasolla, kun esimerkiksi Ruotsissa ruuan kotimaisuusaste on enää noin 50 prosenttia.

”Kriisitilanteessa ei voida lähteä siitä, että elintarvikekuljetukset tulevat isossa mittakaavassa meille Itämeren yli. Tästäkin syystä olemme jo pitkään puhuneet kotimaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkityksestä”, Helander toteaa.

”Se on iso etu ja asia, jota kannattaa jatkossakin vaalia.”

”Ei sellaista kriisiä ole ollut, josta ei olisi selvitty”

Huolta K-ryhmän uudella päätoimitalolla Helsingin Kalasatamassa aiheuttaa epidemian ja poikkeustilan vaikutus kansantaloudelle. Kuinka kauan rajoitustoimia yhteiskunnassa joudutaan pitämään yllä, ja mikä on niiden pitkäaikainen vaikutus?

”Kuinka isoa hallaa tämä tekee Suomen taloudelle, maailmantaloudelle? Millainen työttömyys seuraa, paljonko tämä kasvattaa meidän velkaantumista?” Helander pohtii.

”Tässä akuutissa vaiheessa pitää keskittyä ihmishenkien pelastamiseen, mutta emme me voi taloutta tässä sivuuttaa. Jos miettii, millaista tuhoa ja inhimillistä kärsimystä jo 1990-luvun lama aiheutti meillä sekä yksilöille että yhteiskunnalle, käy selväksi, että myös pitkittyvillä ja syventyvillä taloudellisilla vaikutuksilla on vakavia seurauksia. Uskon ja luotan kyllä, että meidän poliitikot tämän asian ymmärtävät.”

Päätöksentekoa vaikeuttaa kriisitilanteen ennustamattomuus. Tässä vaiheessa epidemian kestosta ja aalloista voidaan esittää vain arvioita.

”Rohkaisevaa on, että niissä Aasian maissa, joissa on jo rajuilla rajoitustoimenpiteillä saatu epidemia hallintaan, sen kesto on ollut sellainen kolme kuukautta. Jos laskee, että meillä ollaan nyt vajaa kuukausi poikkeustilaa eletty, niin ehkä uskaltaisi toivoa, että touko-kesäkuun vaihteessa pahin vaihe olisi ohi, ja päästäisiin vaiheittain palaamaan normaaliin”, Mikko Helander pohtii.

”Mutta meneekö se näin – siitähän ei kenelläkään ole varmuutta. Ja talouden kannalta epävarmuus on aina huono asia.”

Toisaalta Helander uskoo markkinoiden kykyyn nousta kriiseistä.

”Kun asioihin tartutaan ja tehdään oikeita toimenpiteitä, kyllä talous lopulta aina elpyy. Markkinatalouden kyky toipua erilaisista kriiseistä on hämmästyttävän hyvä. Ei sellaista kriisiä maailmassa ole ollut, mistä ihmiskunta ei olisi selvinnyt. Nythän jo nähdään paljon positiivisia merkkejä siitä, että siellä, missä tilanteeseen on puututtu, tilannetta pystytään hallitsemaan.”

Kriisi muuttaa yhteiskuntaa monessa mielessä pysyvästikin, ja osa muutoksista saattaa olla positiivisiakin. Kaupan alalla poikkeustila on saanut monet tarttumaan uusiin verkkokaupan palveluihin.

”Meillä verkkokaupan kasvu on tällä hetkellä nelinkertaista. K-ryhmän verkkokauppakokonaisuuteen lisätään 15 kauppaa per viikko. Olen ihan varma, että kun kriisistä on selvitty, hyvin moni uusi asiakas on tullut verkkokaupan käyttäjäksi. Ylipäätään kaupan digitaalisia palveluita opitaan käyttämään ihan uusissa asiakasryhmissä. Uskon, että kriisi kiihdyttää digitaalisten palveluiden käyttöönottoa”, Helander pohtii.

Pääjohtaja vakuuttaa, että K-ryhmässä kriisi kohdataan rauhallisin mielin. Tärkeää on ennustamisen vaikeudesta huolimatta säilyttää kyky nähdä kriisin yli tulevaisuuteen.

”Kesko ja K-ryhmä on hyvin valmistautunut kohtaamaan myös erilaisia kriisejä.  Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen, kun jatkossakin toimimme ja tartumme asioihin ripeästi aivan kuten olemme tähänkin saakka tehneet.”

Takaisin ylös