K-kauppias-blogi
Blogi K-kauppiasvalmennuksesta, kauppiaaksi kasvamisesta ja kaupan arjen iloista. Aitoja tarinoita ja elämänmakuisia kokemuksia kauppiasuran alusta.
Lue lisää: kesko.fi/kauppiasura
Kauppiasvalmennus - matkalla kohti unelmaa
Aloitin kauppiasvalmennukseni helmikuun lopulla 2018 ja nyt on hyvä hetki jakaa ajatuksia aloituksesta.
Alkuun hieman taustastani. Olen syntynyt kauppiasperheeseen, äitini toimi k-kauppiaana. Hyllyjen välissä kasvaneena, minulla on hyvä käsitys tulevasta yrittäjyydestä, mutta toisaalta vähäinen kokemusta aidosta tekemisestä. Yrittämiseen liittyvät asiat ja ennen kaikkea asenteet ovat olleet peruskasvatuksessa jo lapsuudesta.
Nuorempana tein myyjän töitä kaupassa ja myöhemmin avustavia hallinnollisia tehtäviä opiskelujen ohella, mutta varsinainen aikuisiän työkokemus on hankittu aivan muualta. Olin aluksi kuusi vuotta pankissa sijoitus- ja rahoitusneuvojana, jonka jälkeen pari vuotta kului ison rakennusliikkeen HR -tehtävissä työhyvinvoinnin parissa. Olen aina viihtynyt töissäni, mutta sisällä oli tunne että jotain tästä vielä puuttuu.. Ajatukset ja palaset alkoivat loksahdella paikoilleen; lapset ovat riittävän vanhoja, uudelle paikkakunnalle muuttohaaveet sekä koko perheen tuki ajatukselle – minä haluan ryhtyä kauppiaaksi!
Otin yhteyttä rekrytointipäällikköön ja halusin kuulla lisää valintaprosessista ja minun mahdollisuuksista, oma taustani huomioiden. Puhelun jälkeen tuntui, etteivät jalat koskettaneet enää maata, olin täysin myyty ja innoissani. Laitoin hakemuksen kauppiasvalmennukseen ja sitten se oli menoa! Haastattelut, testit ja valmennuspaikka tulivat vauhdilla. Onneksi minulla oli lyhyt irtisanomisaika vanhasta toimesta ja kun kerran kyyti oli tarjolla niin minähän hyppäsin mukaan.
Sain mielestäni erinomaisen harjoittelupaikan. Kauppias on sitoutunut valmennukseen. Keskustelu on avointa ja olemme käyneet läpi hallinnollisia perusperiaatteita, uuden lanseerausta sekä tietysti käytännön tehtäviä. Saan olla mukana suunnittelussa, ideoida ja kehittää toimintaa yhdessä kauppiaan kanssa. Henkilöstö on opettanut talon tavoille; fileoidaan kalaa, paistetaan pullaa, palvellaan asiakkaita ja nauretaan. Ensimmäisillä viikoilla olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa, mutta nyt on sisäänajo takana ja olen päässyt hyvään vauhtiin.
Valmennusta on nyt pari kuukautta takana ja hyvän pätkää edessä. Kauppias tukee ajatusta. On parempi harjoitella huolella, kun tuki ja neuvot ovat helposti saatavilla. Näin ollen kokemattomuutta ei tarvitse maksaa omasta pussista. Itsellä tunteet menevät vuoristorataa, toisinaan tuntuu, että olisin jo täysin valmis kauppiaaksi ja taas toisaalta huomaa, että vielä on paljon opittavaa. Vertaisin tätä ratsastamiseen aloittamiseen pitkän tauon jälkeen – ensimmäisen tunnin päätyttyä on voittajafiilis, kun laukannostoista lähtien kaikki sujui hienosti. Kuitenkin muutaman ratsastustunnin jälkeen huomaa, että tässä lajissa ei tule ikinä valmiiksi, sillä alla oleva lihakimpale voi päättää toisin milloin tahansa. Sama ajatus toimii muuttuvassa toimintaympäristössä ja markkinatilanteessa. Yhtä kaikki, jokaisen työpäivän jälkeen lähden hymyhuulilla kotiin ja tiedän tehneeni oikean valinnan, matka kohti omaa unelmaa on alkanut!
