Taloudenpuolustuskurssilla vaadittiin avoimuutta yhteistyöhön ja rohkeutta päätöksentekoon

Tänä vuonna päättäjäfoorumi Taloudenpuolustuskurssi järjestetään virtuaalisena Talouden ensiapukurssina. Yhteistyökumppanina keskustelua Suomen tulevaisuudesta on käymässä myös K-ryhmä.

Poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän ja akateemisen maailman yhteinen yhteiskunnallinen foorumi Taloudenpuolustuskurssi on järjestetty Aalto University Executive Educationin ja Helsingin Sanomien toimesta jo vuodesta 2015 alkaen. Tänä vuonna foorumi järjestetään koronavirustilanteen takia kahtena virtuaalisena Talouden ensiapukurssina. Tilaisuuksien yhteistyökumppanina on K-ryhmä.

Ensimmäinen Talouden ensiapukurssi lähetettiin suorana Helsingin Valkoisesta salista keskiviikkona 19. elokuuta, ja paikoin kiivaaksikin yltyneihin keskusteluihin osallistuivat elinkeinoelämän ja yliopiston asiantuntijoiden ohella mm. ministerit Li Andersson (vas) ja Timo Harakka (sd). Oman näkökulmansa debattiin toi myös K-ryhmän pääjohtaja Mikko Helander.

Useassa puheenvuorossa toistui päättäväisten toimien ja ripeyden vaatimus. Sekä Aalto-yliopiston professori Teemu Malmi että pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersin toimitusjohtaja Juho Peltola esittivät huolensa siitä, että Suomessa osataan kyllä suunnitella ja perustaa työryhmiä, mutta nyt koronatilanteen hallinnassa ja kansantalouden tervehdyttämisessä vaadittaisiin komiteoiden sijaan päätöksiä.

“Hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä”, muistutti Teemu Malmi. “Suomeen tarvitaan päätöksenteko- ja toimeenpanomuskeli”, sanoi Juho Peltola.

K-ryhmän Mikko Helander peräänkuuluttaa poliittisilta päättäjiltä avoimuutta yhteistyöhön eri yhteiskunnan sektoreiden kanssa. “Tämä on yhteinen taistelu, jota ei voiteta pelkästään sillä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja hallitus yksin tätä ratkoo. Pitää ottaa mukaan laajemmat piirit: ministeriöt, elinkeinoelämä, palkansaajat, tiedemaailma.”

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi muistutti foorumin avajaispuheessaan, että vaikka voi olla poliittisesti houkuttelevaa ottaa käyttöön dramaattisia toimenpiteitä epidemian hallintaan, kevään kaltaiset voimakkaat lock-downit voivat olla yhteiskunnalle haitallisia.

“Taloudenpuolustuskurssia tarvitaan näissä erikoisissa oloissa”, Niemi totesi. “On tarpeen katsoa yksittäistä viikkoa tai kuukautta pidemmälle.”

Tulevaisuusinvestointeja vai rakenteellisia uudistuksia?

Kiivain yhteenotto Talouden ensiapukurssilla kuultiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) ja kansanedustaja Elina Lepomäen (kok) väitellessä talouspolitiikasta. Opposition Lepomäki arvosteli hallitusta siitä, että kansantalouden ja työllisyyden kannalta keskeisiä rakenteellisia uudistuksia ei ole saatu liikkeelle. Ministeri Harakka muistutti, että koko maailma elää nyt aivan toisessa todellisuudessa kuin vain vuosi sitten.

“Oppositio on tukenut teitä. Olemme kansakuntana olleet täysin yhteisessä veneessä tässä tilanteessa”, Lepomäki totesi, mutta sanoi, että nyt on vastuullisen talouspolitiikan ja tekojen aika. Pelkät tulevaisuusinvestoinnit eivät riitä.

“Raiteilla ja hyvällä infrastruktuurilla ei tehdä mitään, jos tässä maassa ei kannata asua kymmenen vuoden päästä. Komission ennusteen mukaan Suomi tulee olemaan huonoimmin kasvavia maita lähivuosina. Meillä ei ole varaa tähän.”

Harakka vastasi, että Lepomäen kritiikki tuntuu peruutuspeiliin tuijottamiselta. ”Mikään maa ei tule nyt kiinnittämään huomiota kansantalouden alijäämään. Miksi alijäämä on ongelma Suomelle, jos se ei ole ongelma muille maille? Kaikki maat satsaavat nyt kasvuun.”

Tilaisuuden toisessa “kaksintaistelussa” opetusministeri Li Andersson (vas) ja kansanedustaja Paula Risikko (kok) ottivat yhteen oppivelvollisuuden pidentämisestä ja koulutuspolitiikasta laajemmin. Kolmantena taisteluparina nähtiin kansanedustajat Atte Harjanne (vihr) ja Riikka Purra (ps), aiheena vihreä elvytys.

Kriisi on myös mahdollisuus uudistumiseen

Omassa puheenvuorossaan K-ryhmän pääjohtaja Mikko Helander totesi, että on vielä ennenaikaista arvioida, kuinka hyvin Suomi tai mikään muu maa on kriisistä selvinnyt. “Korona jyllää, ja arvioinnin aika tulee myöhemmin. Suomessa on tilanne nyt aika hyvin hallinnassa, mutta miten se on huomenna, ylihuomenna - se jää nähtäväksi.”

Helander yhtyi päätoimittaja Niemen näkemykseen, että tärkeintä on pyrkiä pitämään yhteiskunnan rattaat pyörimässä. “Meillä ei ole varaa yhteiskuntaa uudestaan pysäyttää ja taloutta seisauttaa. Siksi ensiarvoisen tärkeitä ovat toimenpiteet, joilla varmistetaan turvallisen arjen jatkuminen.”

K-ryhmällä ja k-ryhmäläisillä on ollut tässä keskeinen rooli läpi kriisivuoden. “On ollut todella upea nähdä, miten meidän ihmiset ovat onnistuneet nopeasti reagoimaan ja vastaamaan esimerkiksi verkkokaupan räjähdysmäiseen kysynnän kasvuun. Olen ollut liikuttunutkin siitä, miten uhrautuvaisesti ihmiset kaupan alalla ovat työskennelleet, niin K-ryhmässä kuin muissakin kaupan alan yrityksissä. Tämä on auttanut tuomaan perusturvallisuutta koko yhteiskuntaan.”

Helander kommentoi myös poliitikkojen debattia valtiontalouden tasapainottamisesta. “Velanotto on ihan järkevää politiikkaa tässä tilanteessa, mutta se, että otetaan velkaa ja koronan varjolla pumpataan rahaa kohteisiin, joilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä elvytyksen kanssa, ei ole. Massiivinen velkaantuminen on meille pitkässä juoksussa vaarallista, ja siitä pitää epidemian keskelläkin pystyä käymään kriittistä keskustelua.”

Helsingin Sanomien toimittajien Marko Junkkarin ja Jaakko Lyytisen haastattelussa Helander oli lopulta kuitenkin optimistinen.

“Kun tarkastellaan maailmanhistoriaa ja Suomen historiaa, hyvin selvästi voi nähdä, että lähes aina kriisi- ja poikkeustilanteet ovat olleet myös alku jollekin uudelle. Niin se on varmasti nytkin. Kriisi tulee nähdä myös mahdollisuutena uudistumiseen.”

Toinen poikkeusvuoden Talouden ensiapukurssi järjestetään 24. syyskuuta.

Takaisin ylös