Miten K-ruokakauppojen hiilidioksidipäästöt saadaan lähes nolliin?

K-ryhmä on löytänyt ratkaisun ilmastonmuutoksen kannalta keskeiseen energiahaasteeseen. Erityisen hyvin ruokakauppoihin sopiva tehokas ja vaikuttava energiakierrätysjärjestelmä puuttuu ongelmaan, jonka ratkaisun luultiin siintävän paljon kauempana tulevaisuudessa. Ilmalämpöpumpun lailla toimiva energiakierrätysjärjestelmä kierrättää hukkaenergiaa ja K-ruokakaupat voivat olla pian lähes omavaraisia lämmöntuotannon suhteen. Samalla pystytään pudottamaan hiilidioksidipäästöt lähes nolliin. K-ryhmän uusi energiakierrätysjärjestelmä voidaan viedä kaikkiin Suomen 1200 K-ruokakauppaan.

Energiantuotanto on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä avainasemassa: millaisista lähteistä saamme sähköä, entäpä lämpöä? Sähköntuotannon suhteen Suomessa ollaan jo varsin mairittelevassa tilanteessa, sillä tällä hetkellä sen lähteet ovat 80-prosenttisesti hiilidioksidineutraaleja

Sen sijaan lämmön ja lämmityksen suhteen tilanne on haastava. Suuri osa lämmityksestä on kaukolämmön piirissä, mikä puolestaan tuotetaan pitkälti fossiilisilla polttoaineilla, kuten paljon päästöjä tuottavan kivihiilen avulla.

Kaukolämpöön on niin yrityksissä kuin kotitalouksissa suhtauduttu pitkään siten, että se on asia, jolle ei juurikaan voida tehdä mitään. Viime vuonna säädetyn lain mukaan kivihiilen käyttö loppuu Suomessa vuonna 2029, mutta energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavat investoinnit ovat vasta käynnistymässä.

K-ryhmässä on kuitenkin haluttu ryhtyä toimiin heti, eikä vasta kymmenen vuoden päästä. Kyse on tavallaan vanhasta tutusta asiasta, mutta jossa on viimein saatu asiat loksahtamaan juuri oikeille paikoilleen: energian kierrätyksestä.

“Kansankielisesti tämä tarkoittaa sitä, että kierrätämme kaikki kaupan hukkaenergiat. Otamme kaupan eri toiminnoista kertyvän hukkalämmön ja käytämme sen uudestaan talon lämmitykseen. Aiemmin tämä hukkalämpö on johdettu ulos katolle”, K-ryhmän talotekniikkapäällikkö Jari Pihlajamaa selittää.

Energiaa kierrättämällä merkittävät päästösäästöt

Viime vuonna energiaa alkoivat kierrättää kahdeksan K-Citymarketia, viisi K-Supermarketia ja yksi noutotukku. Uusi järjestelmä on lyönyt K-ryhmässä läpi, ja järjestelmää otetaan käyttöön kauppakiinteistöissä vuonna 2020 samaa vauhtia kuin viime vuonna. Vaikka investointi on iso, on sen hyöty vielä suurempi. Järjestelmä pienentää tai jopa poistaa hiilipäästöt, auttaa energiatehokkuudessa ja näiden myötä kustannuksissa.

K-ryhmän energiankierrätysjärjestelmä palkittiin viime vuonna Motivan Vuoden 2019 Energianerokas -tunnustuksella. Nerokkaita säästöjä sen avulla onkin pystytty saavuttamaan. Esimerkiksi Turun Runosmäen K-Supermarketissa uusi energiankierrätysjärjestelmä on laskenut kaukolämmön kulutusta jopa 98 prosenttia ja Hämeenlinnassa olevassa Tiiriön K-Citymarketissa 75 prosenttia.

“Kun kaupoissa käytettävä sähkö on lisäksi peräisin uusiutuvista energialähteistä, kaupasta tulee lähes täysin hiilineutraali. Kun kaikkiin K-Citymarketeihimme ja K-Supermarketeihimme suunnitellut järjestelmät on asennettu, niiden on laskettu vähentävän hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 20 000 tonnilla. Se vastaa määrältään kuudesosaa Keskon tämänhetkisistä kokonaispäästöistä tai noin 7000 asukkaan kokoisen kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä”, Pihlajamaa sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo, että K-ryhmän toiminta osoittaa, että omalle energiankulutukselle on mahdollista tehdä paljon ja myös energiatehokkuutta voidaan edistää. Tärkeää hänen mukaansa on myös se, että kaukolämmölle löytyy vaihtoehtoja.

“Jos Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen aiotaan päästä, tarvitaan hyvin kattavia toimia eri sektoreilla. Mielellään ne saisivat olla myös kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Tällainen järjestelmä on parhaasta päästä, sillä siinä toimija säästää samalla kun tekee uusia investointeja.”

Huttunen uskoo, että hukkalämmön hyödyntäminen kasvaa vauhdilla ylipäätään ja sitä vähähiiliseksi pyrkivä yhteiskuntamme myös edellyttää. K-ryhmän kauppojen lisäksi hukkalämpöä voidaan kerätä talteen myös esimerkiksi datakeskuksista ja öljyjalostamoilta ja hyödyntää lämpöverkoissa. Esimerkiksi Fortum ja Helen ovat avanneet verkkoansa muille lämpölähteille ja ostavat yrityksiltä vapautuvaa hukkalämpöä.

“Laajemmassa mielessä tässä on kyse energiajärjestelmien integroinnissa, mikä on erittäin fiksua. Sillä onhan se ollut järjetöntä, että yhdellä järjestelmällä jäähdytetään ja toisella lämmitetään”, Riku Huttunen toteaa.

Jotta energia kiertäisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin, olisi Huttusen mukaan järkevää kiinnittää huomiota sähköverotukseen.

“Sähköverotuksen keveneminen edesauttaisi tällaisia asioita ja sen myötä kilpailu paranisi. Tällä hetkellä verojärjestelmä ei riittävästi kannusta uudentyyppisiin, integroituihin energiaratkaisuihin.”

Huttunen sanoo, että sähköveron alentaminen parantaa muun muassa lämpöpumppujen kilpailukykyä suhteessa kiinteisiin polttoaineisiin.

”Tämä on tärkeätä, jotta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö ei korvaudu kohtuuttomassa määrin puunpoltolla.”

Hukkalämmön hyödyntäminen sopii hyvin ruokakauppoihin

Energian kierrättäminen sopii erityisen hyvin juuri ruokakauppoihin, joissa on paljon kylmäsäilytyslaitteita sekä lämmitystä vaativia paisto- ja ruoanvalmistuspisteitä. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta samalla myös synnyttävät hukkalämpöä. Kaupoissa on viime vuosina uusittu kylmälaitteita, ja Jari Pihlajamaan mukaan uudet laitteet soveltuvat erityisen hyvin lämmön talteenottoon.

“Tämä järjestelmä on räätälöity ennen kaikkea ruokakaupoille. Jos mennään rautakauppaan, voisi siellä kaukolämpöä korvata paremmin esimerkiksi maalämpö”, Pihlajamaa sanoo.

Grandlund Oy:n konseptoima järjestelmä on kaupoille myös helppokäyttöinen: valmis kone, joka voidaan kaupassa vain liittää verkkoon kiinni. Laitteen etuna on myös sama kuin kotitalouksien suosimassa ilmalämpöpumpussa: se toimii ympäri vuoden ja tasaa erilaisten säätilojen tuomia olosuhteita.

“Esimerkiksi kesähelteillä, kun kylmäjärjestelmät ovat kovilla ja sähkönkulutus kasvaa merkittävästi, voi lämpöpumppu tasata kauppakiinteistön lämpötiloja”, Pihlajamaa kertoo.

K-ryhmässä energian kierrättämisessä kirittää vahva sitoutuminen Science Based Targets -sitoumuksen koviin hiilidioksidipäästöjen säästötavoitteisiin: vuoteen 2023 mennessä tarkoitus on saada koko K-ryhmän energiankulutusta vähennettyä 10 % vuoden 2015 tasosta.

Se vaikuttaa tällä hetkellä hyvinkin saavutettavalta maalilta.

“Tahti on kova, ja ennemminkin se vain kiristyy kuin höllentyy. On tosi hienoa, että olemme lähteneet kehittämään ja viemään eteenpäin tällaista järjestelmää. Harva ymmärtää, miten isoista energiamääristä oikeasti puhutaan, ja näin isoista muutoksista ja investoinneista hyötyvät merkittävästi niin K-kaupat kuin ilmastokin. Käytännössä kaupoissa ei pian tarvita fossiilista energiaa lainkaan”, Jari Pihlajamaa iloitsee.

Takaisin ylös