Kesko 80 vuotta: Juhlimme työn merkeissä

Nyt lokakuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta Keskon perustamisesta. Tarina on Euroopankin mittakaavassa merkittävä. K on aina ollut kiinni ajassa. Olemme osanneet nähdä ne muutokset, jotka on tehtävä, ja kyenneet uudistumaan.

K-kaupoissa ja Keskon rekoissa, päätoimitalossamme K-kampuksella ja Vantaan keskusvarastolla kuten myös banaanikypsyttämöllä juhlitaan tänä talvena 80-vuotisjuhlia työn merkeissä, mikä on osuvaa suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia työllistävälle konsernille.

Tavallaan Keskon perimään istuu myös se, että juhlaa vietetään poikkeuksellisena vuonna. Kesko syntyi kahdeksan vuosikymmentä sitten poikkeusoloihin. Talvisodan päättänyt Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta 1940. Sopimus piti sisällään kipeitä alueluovutuksia, mikä jätti kaiken muun ohella toista tuhatta suomalaista vähittäiskauppaa rajan toiselle puolelle. Myös Savo-Karjalan Tukkuliikkeen toimipisteet Viipurissa ja Sortavalassa jäivät luovutettuun Karjalaan. Tukkuliikkeen pääkonttori evakuoitiin ensin Kangasniemelle ja siitä muutettiin edelleen Helsinkiin.

Tämä oli lopulta riittävä sysäys neljän suomalaisen tukkuliikkeen yhdistymiselle, jota oli yritetty neuvotella erilaisilla malleilla jo kahden vuosikymmenen ajan. Keski-Suomen Tukkukauppa Oy, Savo-Karjalan Tukkuliike, Maakauppiaitten Oy ja Kauppiaitten Oy hyväksyivät yhdistymisen tahoillaan elo- ja syyskuun 1940 aikana. Uuden yhtiön perustava kokous pidettiin 14. lokakuuta. ”Kesko Osakeyhtiö, vähittäiskauppiaitten suuryhtiö, aloittanut toimintansa”, uutisoi Uusi Suomi tuolloin.

 Vaikka tukkuliikkeiden yhdistymisestä puhuttaessa viitataan usein ”talvisodan henkeen”, niin uuden kansallisen yhtenäisyyden rinnalla painoivat merkittävästi myös liiketaloudelliset seikat.

Vastuun kantaminen näkyy Keskon dna:ssa

 Olivat lopulliset sysääjät ”suurliikkeen” syntyyn mitkä vain, on selvää, että Kesko joutui historiansa alusta asti tekemään kauppaa ja palvelemaan kansalaisia kriisin keskellä. Välirauhaa kesti vain kesäkuuhun 1941. Seuraavat kolme vuotta Suomi kävi jälleen sotaa, ja Keskokin joutui mukautumaan sotatilan niukkuuteen ja syvenevään sääntelytalouteen. Kesko on siis syntynyt vastaamaan kriisiin – ja selviämään siitä.

 Kriiseistä selviäminen ja kriiseissä vastuun kantaminen näkyy vahvasti Keskon dna:ssa. Keskosta voi perustellusti puhua sinivalkoisena yhtiönä. K:lla on iso rooli yhteiskunnan toimivuudessa ja ihan perusturvallisuudessa.

Kauppiaille hatunnosto uskalluksesta

Jälleenrakennus sysäsi Suomen vuosikymmeniä kestäneelle kasvun tielle, mutta vielä 1950-luvun alkuvuosina kaupan kasvua hidastivat tavarasäännöstely ja tuontirajoitukset. Kun säännöstely vuosikymmenen loppupuolella vihdoin vapautui, ryhdyttiin sekatavarakauppojen sijaan rakentamaan esimerkiksi erillisiä ruoka-, rauta- ja erikoiskauppoja.

 Kesko oli myös vahva tuottaja eri tuoteryhmissä. Oli omaa mylly-, leipä-, liha-, margariini- ja vaateteollisuutta. Oma polkupyörätehdas ja tulitikkutehdas, sekä kahvipaahtimo.

 Kesko oli kauppiaiden perustama ja omistama, mutta vuonna 1960 tehtiin historiallinen päätös viedä Kesko pörssiin. Kauppiaat näkivät, että pääoman tarve Keskon ja koko K-ryhmän kehittämiseen, muun muassa kauppapaikkojen hankkimiseen ja tehokkaan logistiikan rakentamiseen on niin suuri, että sen toteuttamiseen tarvitaan uusia pääomia.

 Sama on ajankohtaista myös tässä ajassa. K-ryhmä kasvaa kovaa vauhtia. Olemme Pohjois-Euroopan suurimpia vähittäiskauppiaita. Kesko on ollut huikea menestystarina, ja se on edellyttänyt ja edellyttää tänäkin päivänä, että kehittämiseen on käytettävissä pääomia. Että riskejä voidaan ottaa ja hallita.

 Kauppiaiden ääni on Keskossa edelleen vahva. Tänä päivänä Keskolla on yhteensä yli 52 000 osakkeenomistajaa, joista suurin on K-kauppiasliitto. Lisäksi monilla kauppiailla on myös suoraan merkittäviä omistuksia.

Viemme viestikapulaa tässä ajassa eteenpäin

 Yksi terveen talouden mahdollistama menestystekijä on ollut Keskon kyky uudistua ajan vaatimusten mukaan. 1960-luvulla se tarkoitti ennennäkemättömän logistiikkakeskuksen rakentamista Vantaan Hakkilaan. Keskusvarastolla otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön ATK-järjestelmät logistiikan ja tavaramäärien seuraamiseksi.

 1970-luvulla Kesko toi Suomeen hypermarketit – ensimmäinen Citymarket-tavaratalo perustettiin Lahteen 1971 – ja 1980-luvulla Kesko toi Suomeen private label -ajattelun Pirkka-tuotesarjana.

 1980- ja 1990-luvuilla uudistuminen tarkoitti omista tuotantolaitoksista luopumista. Yksi kerrallaan vaate-, polkupyörä- ja margariinitehtaille löydettiin uudet omistajat. Vuonna 2003 myytiin kahvipaahtimo Gustav Paulig ab:lle, ja vuonna 2017 luovuttiin viimeisestä teollisesta tuotantolaitoksesta – sohvatehtaasta Lahdessa – osana Indoor Groupin myyntiä.

 1990-luvulla lanseerattiin Suomessa ennennäkemätön kanta-asiakasohjelma. 2000-luvulla Keskon uudistumista ovat leimanneet ketjujen rakentaminen, kansainvälistyminen, digitalisaatio ja vastuullisuus.

 Keskeinen syys Keskon ja K:n menestykseen on ollut se, että olemme olleet aina kiinni ajassa. Olemme osanneet nähdä ne muutokset, jotka on tehtävä. Ja kyenneet uudistumaan.

 Juhlavuonna toimintaympäristöämme ravistelee poikkeuksellinen kriisi, koronapandemia. Tässäkin tilanteessa korostuu K-ryhmän vastuu koko yhteiskunnan toimintakyvystä.

Aihetta ylpeyteen

K-ryhmän tarina on myös suomalaisen työn riemuvoitto. Juhlii työn merkeissä -kampanja kertoo loppuvuoden aikana Keskon ja K-ryhmän suhtautumisesta työhön ja sen arvoon suurimpien sanomalehtien sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Tärkeässä roolissa kampanjassa ovat Keskon 80-vuotisen taipaleen mahdollistaneet K:laiset, joiden kautta kerrotaan tarinaa meidän työmme arvosta asiakkaille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. 

K-ryhmä tekee vuosittain yli 7 miljardin arvosta hankintoja Suomesta ja työllistää yli 30 000 kaupan alan osaajaa Suomessa. Kohtaamme päivittäin 1,9 miljoonaa asiakasta kivijalassa ja verkossa. Olemme ylpeitä roolistamme yhteiskunnassa ja asiakkaidemme arjessa.

K:laisilla ja kumppaneillamme on aihetta tyytyväisyyteen ja myös ylpeyteen, että tässä ajassa Kesko ja K-ryhmä ovat pystyneet uudistumaan. Haluan kiittää K:laisia sekä kumppaneitamme siitä, että K on tällä hetkellä niin hyvässä tilanteessa kuin se on.

Mikko Helander
Keskon pääjohtaja

Takaisin ylös