K-Supermarketin omat mehiläispesät tuottavat hunajaa kaupan valikoimiin

K-ryhmä osallistuu luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki pölyttäjien eteen tehtävästä työstä löytyy Akaasta, jossa paikallisen K-Supermarketin mehiläispesät tuottavat hunajaa kaupan valikoimiin.

Kuvassa vasemmalta K-Supermarket Akaan katolla mehiläistarhaaja Risto Niilimäki, kauppias Satu Kettunen ja Maritta Martikainen Suomen Mehiläishoitajain liitosta.

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt uhkaavasti maailmassa. Syitä pölyttäjäkatoon ovat hyönteisten elinympäristön katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Pölyttäjäkadon vaikutukset ovat laajat, sillä valtaosa käyttämästämme ravinnosta on yhteydessä pölyttäjiin. 

"Pölyttäjien väheneminen on uhka luonnolle, mutta myös ihmisille. Suurin osa viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. On hienoa nähdä, että kauppiaamme ovat lähteneet mukaan edistämään luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi tuomalla mehiläispesiä kauppansa katolle", sanoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Mehiläispesät kaupan katolle Akaassa

Elämää K-Supermarket Akaan katolle asennetuissa mehiläispesissä on päässyt seuraamaan kotisohvalta käsin Akaan kaupungin ja K-kauppias Satu Kettusen toteuttamassa Mehiläislive-verkkolähetyksessä.

Akaa tunnetaan Suomen hunajapääkaupunkina. Paikallisen K-Supermarketin kauppias Satu Kettunen sai ajatuksen kauppansa katolle tuotavista pesistä miettiessään, miten hunajapääkaupungin teemaa voisi tuoda enemmän esille. Hän oli kuullut, että parissa muussakin K-kaupassa oli laitettu katolle mehiläispesät. Lähiruokaa tarjonnassaan suosivan kaupan valikoimat kasvavat pian omalla kattohunajalla. Jos kesä on mehiläisille suotuisa, hunajaa voi kertyä jopa 80 kiloa.

– Halusin omalta osaltani antaa hyödyllisille mehiläisille työtä ja lisätä hunajapääkaupunkiteeman näkyvyyttä. Minusta on hienoa, että mehiläiset huolehtivat samalla ympäristön kukista ja marjoista, kauppias Kettunen kertoo.

– Hunaja on terveellistä ja lisäaineetonta herkkua. Mehiläiset osaavat puhdistaa medestä ja hunajasta pois mahdollisia epäpuhtauksia ja saasteita, joten hunaja on puhdasta, vaikka se olisi tehty kaupunkialueella olevassa mehiläispesässä.

Akaassa on jo vuosia harjoitettu suunnitelmallista kaupunkimehiläistarhausta. Nyt kaupungissa on lähes 40 tarhaa, joissa elää noin 20 miljoonaa mehiläistä. Pörriäiset ovat italialaisia, lauhkeaksi jalostettuja rotuja eikä niistä ole vaaraa ihmisille. Mehiläisten pölytysalueet kattavat koko kaupungin, mikä on ainutlaatuista. Vastaavassa mittakaavassa ei ole toteutettu suunnitelmallista tarhausta tiettävästi koko Euroopassa.

K-Supermarket Akaa on hyvä esimerkki siitä, miten yritys voi hyödyntää Akaan paikallista ja Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuista ominaispiirrettä omassa liiketoiminnassaan, Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola sanoo.

Mehiläisliven kamera taltioi tapahtumia pesän suuaukolla, jonne odotetaan kovaa kuhinaa kevään edetessä ja pölyttäjien herätessä. Tavoitteena on lisäksi välittää kuvaa pesän painoa havainnollistavasta vaa’asta, jonka lukema nousee vähitellen, kun hunajamäärä pesässä lisääntyy. Vaakaa ylläpitää Suomen Mehiläishoitajain liitto, joka seuraa valtakunnallista hunajasadon kertymää eri puolilla Suomea. Tuotannossa huomioidaan pölyttäjien tarvitsema työrauha, joten kamerat eivät häiritse niiden elämää millään tavalla.

Takaisin ylös