Kun halutaan johtaa toimintaa, tarvitaan mittareita. Kun halutaan tehdä muutos, tarvitaan oikeaa tietoa.
 |
K-ryhmä lanseerasi vastikään hiilijalanjälkimittarin, jonka avulla jokainen Plussa-korttia käyttävä kaupassa kävijä voi tarkistaa oman ruokaostoskorinsa hiilijalanjäljen K-Ruoka-sovelluksesta löytyvässä K-Ostokset-palvelussa. K-ryhmän asiakastietojohtaja Minna Vakkilaisen mukaan mittarin tekemisen taustalla on ennen kaikkea vahva halu hillitä ilmastonmuutosta. |
“Olemme ilmastonmuutoksen suhteen siinä tilanteessa, että tarvitsemme tekoja kaikilla rintamilla, niin yhteiskunnan tasolla kuin yrityksissä ja asiakkaiden omassa elämässä. Asiakkaat ovat myös toivoneet tällaista jo pitkään. Ruokaostosten hiilijalanjälkimittarin avulla voimme tarjota heille tukea hyviin ja kestäviin valintoihin”, Vakkilainen sanoo.
K-ryhmän hiilijalanjälkimittarin suunnittelussa on ollut merkittävänä apuna Luonnonvarakeskus (Luke). Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan vastuullisuus on yrityksille jo elinehto ja paras yritysvastuutyö tehdään laaja-alaisesti niin yhteistyökumppaneiden kuin asiakkaiden kanssa.
 |
“Enää ei voida tuijottaa vain oman toiminnan energia- ja kasvihuonekaasupäästötasetta, vaan tämän päivän yritysvastuutyössä on katsottava koko toimitusketjua ja esimerkiksi sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Koko ruokaketjun hiilijalanjäljestä yksittäisen toimijan osuus on yleensä aika pieni”, Juha-Matti Katajajuuri sanoo. |
Hiilijalanjäljen laskeminen ja tietäminen alkaa myös olla elinehto kaikessa toiminnassa. Se on konkreettinen mittari, jolla ilmastoa kuormittava toiminta tehdään näkyväksi. Se on myös globaalisti vertailukelpoinen: Suomessa, Euroopassa ja kaukomailla vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat ilmakehäämme samalla tavalla riippumatta siitä, missä ne syntyvät.
Näin ollen hiilijalanjälki on selvästi vertailukelpoisin ympäristövaikutusmittari globaalisti. Koska lisäksi myös sen vaikutukset ovat suuret, hiilijalanjälki on ruokaketjulle olennainen mittari. Pitkien toimitusketjujen hiilijalanjälkilaskennoissa voi toki olla hyvinkin vaihtelua, vaikka esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjäljen laskentaa pyritään koko ajan harmonisoimaan esimerkiksi Euroopan komission ja ISO:n toimesta.
“Hiilijalanjälki on laskennallisesti helpoin ottaa haltuun. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tai vaikkapa myös alueellisesti ilmenevä rehevöityminen ovat huomattavasti haastavampia, kun halutaan toteuttaa globaalisti vertailukelpoista mittausta”, Katajajuuri sanoo.
Hiilijalanjälkimittarin lataaminen omaan kännykkäsovellukseen saattaa herättää yllättävän tunteen: vihdoin siitä on kunnolla hyötyä, että olen antanut Plussa-kortin kautta omia ostostietojani!
Minna Vakkilainen tunnistaa reaktion ja kertoo, että monilta asiakkailta on tullut juuri tästä positiivista palautetta.
“Aika on myös kypsä tällaisille palveluille. Asiakkaat ovat yhä halukkaampia käyttämään tietoon pohjautuvia datapalveluja omassa elämässään.”
Datan hyödyntäminen näkyy myös monien muiden mittalaitteiden suosiossa. Seuraamme sykemittareita ja älysormuksia, laskemme askelia ja unen eri vaiheita. Ruoasta olemme aiemmin oppineet myös laskemaan kaloreita ja muita ravintoaineita. Entistä monipuolisemman datan kerääminen on helpottunut jatkuvasti sitä mukaa, kun tekniikka ja tiedonkeruumenetelmät ovat kehittyneet.
“K-ryhmän hiilijalanjälkimittarissa on myös olennaista se, että emme pelkästään näytä dataa, vaan voimme antaa myös käytännön vinkkejä”, Minna Vakkilainen pohtii.
Myös Juha-Matti Katajajuuri uskoo, että K-ryhmän hiilijalanjälkimittari voi saavuttaa suurenkin suosion.
“Kiinnostus tällaisia palveluita kohtaan on tosi suurta. Niissä on myös jotain hyvin koukuttavaa. Aktiiviset ryhmät ovat totta kai tällaisissa edelläkävijöitä, mutta kun painetta tulee ja monet puhuvat asiasta, niin isotkin massat lähtevät seuraamaan”, Katajajuuri pohtii.
Hiilijalanjälkimittari kertoo K-ruokakauppojen 30 suositun tuoteryhmän hiilijalanjäljen. Myöhemmin tänä keväänä mittaria täydennetään vielä 10 uudella tuoteryhmällä. Eri tuoteryhmien ilmastovaikutuksien arvioinnista vastaa Luonnonvarakeskus.
“Olemme työstäneet ja koonneet hiilijalanjäljen arviot aiempien tutkimusten, uusimman tieteellisen kirjallisuuden ja tietopankkien avulla. Hiilijalanjälkeen on laskettu koko tuotteen matka kaupan ovelle saakka”, Katajajuuri kertoo.
Työn taustalla ovat elintarvikkeiden hiilijalanjälkien vaihteluvälit. Palvelun näyttämät luvut perustuvat enemmän tuoteryhmien keskimääräistetylle laskennalle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikkapa jugurteilla on yksi yhteinen hiilijalanjälki, eikä mittari erota esimerkiksi erityyppisten jugurttien hiilijalanjälkiä. Jatkossa yksittäisten tuotteiden erot saman tuoteryhmän sisällä voivat tulla entistä paremmin esille sekä se, miten käytetyt raaka-aineet kunkin tuotteen hiilijalanjälkeen tarkemmin vaikuttavat.
“Hiilijalanjäljen mittaaminen tarkentuu jatkuvasti, kun saamme tuotettua yhä tarkempaa ja parempaa tietoa esimerkiksi yhteistyössä yritysten ja heidän toimitusketjujensa kanssa. Tärkeää on, että brändit satsaavat tuotantoketjuunsa: sen hiilijalanjäljen mittaamiseen ja vähentämiseen. Jokaisen ketjun osan, kuten maatilojen, elintarviketeollisuuden ja kaupan alan, kannattaa kehittää laskentaansa ja alkaa kerätä omia tietoja yhteisen työn pohjaksi”, Katajajuuri toteaa.
Nykyisellä mittaustarkkuudellakin K-ryhmän hiilijalanjälkimittari tuo kuluttajalle jo nyt erinomaista tietoa – ja varmasti myös monia yllätyksiä. Katajajuuri sanoo, että vaikka lihan kulutuksesta on ollut paljon puhetta, saattaa suurelle osalle maitotuotteiden ja etenkin juuston osuus hiilijalanjäljestä tulla monelle isona yllätyksenä. Joillekin taas esimerkiksi juomat voivat nousta korkealle niiden volyymin kautta.
“Tämä on hyvin yleistä. Monet saattavat ajatella vaikkapa salaattijuustosta, että sehän on vain pieni lisuke, mutta loppupeleissä juusto voi muodostaa ostoskorissa jopa suurimman hiilijalanjäljen. On kuitenkin kiinnostavaa, miten esimerkiksi meijerit ovat lähteneet mukaan ilmastotoimiin todella intensiivisesti ja tavoitteellisesti. Jos kunnianhimoiset tavoitteet toteutuvat, ja esimerkiksi alkutuotannossa sekä tuotantoketjussa syntyvät päästöt saadaan vähennettyä tai sidottua maaperään, voivat käsityksemme kääntyä vielä päälaelleen.”
Tämän vuoksi hiilijalanjälkilaskentaa ja -mittareita pitää myös kehittää ja päivittää koko ajan sen mukaan, miten ketjut kehittyvät ja hiilijalanjäljet pienentyvät.
Aika näyttää, miten paljon oman ostoskorin hiilijalanjäljen tiedostaminen vaikuttaa lopulta kulutusvalintoihin.
“Uskon kyllä, että muutokset voivat tulla melko nopeastikin, sillä muutosherkkyys on tänä päivänä nopeampaa kuin ennen”, K-ryhmän asiakastietojohtaja Minna Vakkilainen pohtii.
Muutosnopeudessa tulee testiin myös palvelun toimivuus. Jos se on helppo käyttää ja vinkit ovat hyviä ja inspiroivia, ostoskorin sisältö voi tulla ilmastoystävällisemmäksi varsin ketterästi. Vakkilainen kertoo, että palvelun kehittämisessä on alusta asti kuunneltu hyvin tarkasti asiakkaiden toiveita – ja heidän kokemuksiaan ja ideoitaan kerätään esimerkiksi K-Kylä-asiakasyhteisön kautta aktiivisesti edelleen.
Kuluttajien lisäksi hiilijalanjälkimittarilla on totta kai myös kuluttajien ostoskoria laajempi vaikutus. Tiedot ruoan ympäristövaikutuksista kiinnostavat erittäin paljon myös niin K-kauppiaita kuin ruoan tuottajia.
“Tämä tulee totta kai vaikuttamaan myös kaupan toimintaan voimakkaasti. Olemme K-ryhmän strategiassa linjanneet, että haluamme rakentaa tulevaisuuden kauppaa asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhä tarkempien tietojen avulla voidaan auttaa myös kaupan valikoiman rakentamisessa. Tärkeintä on muistaa, että tätä tehdään myös hyvin paikallisesti, kunkin kaupan ja alueen oman asiakaskunnan ehdoilla”, Vakkilainen kertoo.
Myös Luken Juha-Matti Katajajuuri uskoo, että hiilijalanjälkimittarin tarjoama muuttaa hiljalleen ruoan toimitusketjuja ja valikoimiakin.
“Kyllä tämä varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen, että pienen hiilijalanjäljen omaavien tuotteiden on ennen pitkää entistä helpompi päästä kaupan valikoimiin.”
Iso datapyörä on siis nytkähtänyt liikkeelle, tulevaisuus näyttää miten hurjaan vauhtiin se vielä pääseekään.
KYLLÄ
EI
