Maaseudulla kaupan merkitys on usein kokoaan suurempi

Ihmiset tarvitsevat jatkossakin paikan, jossa kohdata. Näin uskoo Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston puheenjohtaja ja Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä (kuvassa alla, kuvaaja: Kerttu Komulainen).

– Digitalisaatio helpottaa monien palveluiden saavutettavuutta maaseudulla, mutta kylät tarvitsevat tulevaisuudessakin myös fyysistä keskusta. Kylän sielun voi muodostaa vaikka kahvila, leipomo tai kylätalo. Esimerkiksi meillä Kuhmossa Lentiiran kyläyhdistys pitää piirakkapuotia joka lauantai, ja puoti on aina täynnä porukkaa, Määttä kertoo.

Määttä on tullut tunnetuksi sosiaalisessa mediassa aktiivisena haja-asutusalueen puolestapuhujana ja hän on seurannut maaseudun muutosta läheltä.

Maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa toimivaa Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkostoa hän on luotsannut jo lähes vuosikymmenen.

Uskoa maaseudun mahdollisuuksiin Määtällä riittää. Vaikka kaupungistuminen johtaa haja-asutusalueella tietynlaiseen näivettymiseen, ja esimerkiksi työvoimapula muodostaa maaseudulla suuren ongelman, Määttä uskoo monien vastakkaistenkin trendien tukevan maaseudun mahdollisuuksia.

– Ilmastonmuutokseen varautuminen ja kiertotalousajattelu nojaavat vahvasti maaseutuun, ja kaupungistuminen lisää tarvetta puhtaalle ruoalle. Trendit luovat mahdollisuuksia jo nyt: vapaa-ajanasukkaiden määrä ja matkailu ovat kasvussa, ja yleistyvä monipaikkainen etätyö helpottaa asettumista maaseudulle. Nettikauppa mahdollistaa myös maaseudun yrittäjien ja tuotteiden laajat markkinat.

Yksi keskeinen ongelma maaseudulla on silti palveluiden saavutettavuus. Asian merkitystä ei voi vähätellä: K-ryhmän Kyläkauppatutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat palveluiden häviämisen lähialueeltaan lähes yhtä merkittäväksi ongelmaksi kuin ympäristön saastumisen – ja jopa merkittävämmäksi kuin ilmastonmuutoksen.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan perinteisistä kyläkaupoista on kymmenessä vuodessa kuihtunut pois reilusti yli puolet. Tytti Määttä uskoo, että uusi kyläkauppatuki on hyvä keino lisätä pienten kyläkauppojen toimintaedellytyksiä. Yhtenä tuen saamisen edellytyksenä on se, että kyläkauppa sitoutuu tarjoamaan ruokakauppatoiminnan ohella kahden vuoden ajan vähintään kahta muuta kaupallista palvelukokonaisuutta, joita ovat posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelu.

Määttä näkee paljon mahdollisuuksia etenkin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä.

– Kyläkauppatuki on hyvä asia. Toivoisin, että myös liikkuvat palvelut ja monipalveluautot lisääntyisivät haja-asutusseudulla. Voisiko esimerkiksi kirjastoauton yhteyteen tuoda pientä kahvila- tai myyntitoimintaa tai voisiko auton mukana kulkea välillä terveydenhoitaja tai nuorisotyöntekijä?

Määtän mielestä kylien sielu voisi jatkossa löytyä myös palveluita yhteen kokoavista kyläkaupoista, mutta se vaatii yrittäjiltä aloitteellisuutta.

 – Se edellyttää, että kaupan yhteydessä on jonkinlainen kokoontumistila, johon kaikki ikäryhmät ovat tervetulleita. Jo muutama pöytä ja jokin tila kohtaamisille auttavat. Onhan yksi iso haaste Suomen maaseudulla myös yksinäisyys, Määttä muistuttaa.

Lähipalvelut mahdollistavat elinvoimaiset kyläkaupat

Kyläkauppojen vähentyessä K-ryhmä on kulkenut vastavirtaan panostaessaan strategiassaan vahvasti lähikauppaverkostoon. K-Market-ketjun johtajan Jesper Åbergin (kuvassa alla) mukaan kyseessä on asia, josta pidetään tiukasti kiinni.

– Suomen laajimman lähikauppaverkoston myötä olemme vahvasti sitoutuneet pitämään yllä ja kehittämään suomalaisten tarvitsemia lähipalveluita. Kaupan kyljessä myös muita palveluita säilyy, Åberg muistuttaa.

K-ryhmän liiketoimintamalli ja jokaisen kaupan oma liikeidea antavat kauppiaille varsin vapaat kädet vastata paikalliseen kysyntään, mikä mahdollistaa kaupan kukoistamisen myös yllättävän pienellä alueella.

Paikallisen tuotevalikoiman lisäksi palveluiden rooli on yhä merkittävämpi: K-ruokakaupoissa voi yhä useammin hoitaa kauppareissun yhteydessä posti- ja pakettiasiat, nostaa käteistä, viedä muovijätteen kierrätykseen, ladata sähköautoa ja pysähtyä lopuksi vielä kahville jutustelemaan tuttavien kanssa. Kaupoista on tullut eräänlaisia sijaiskivijalkoja yhä useammille toimijoille ja palveluille.

Åberg pysähtyy pohtimaan, vastaako sana ”kauppa” enää edes todellisuutta.

– Olemme jo alkaneet puhua monipalvelukeskuksista. Kauppa on yhä useammin kylän keskipiste ja paljon muutakin kuin se perinteinen ruokakauppa, Åberg kertoo.

– Muutos on ollut valtava ja nopea. Esimerkiksi verkkokaupan logistiikassa Suomessa kaupoilla on jo avainrooli: samalla kun Postin verkosto on siirtynyt lähes täysin päivittäistavarakauppojen hoidettavaksi, on verkkokauppa kasvanut valtavasti. Ei pidä unohtaa sitäkään, että palveluiden lisääntyminen on tuonut moninaisuutta ja vaativuutta kaupan alan työhön, ja sillä on ollut työllistävä vaikutus.

Muutoksella on ollut myös yksi yllättävä seuraus: lisääntyvien lähipalveluiden avulla moni pieni kyläkauppa säilyy elinvoimaisena.

– Löytyy kauppoja, joille pelkkä ruokakauppabisnes olisi miinusmerkkistä, mutta näiden lähipalveluiden avulla taloudellinen yhtälö mahdollistaa yritystoiminnan jatkamisen. Ilman näitä palveluita moni kauppa joutuisi ehkä sulkemaan ovensa, ja kylä menettäisi monet kaupan tarjoamat lähipalvelut ja jäisi myös kokonaan ilman ruokakauppaa.

Åberg uskoo, että murros, jossa palveluita siirtyy kauppojen hoidettaviksi, on kaikkea muuta kuin ohi. Esimerkiksi apteekkilainsäädännön uudistaminen olisi Åbergin mukaan yksi keino lisätä pienten kauppojen elinvoimaisuutta ja turvata syrjäseutujen palveluita.

– Verkkokauppa ja verkkokaupan lähetysten määrä kasvaa edelleen valtavan nopeasti, ja verkkokaupan logistiikassa lähikauppaverkoston rooli tulee edelleen vahvistumaan. Mahdollisuuksia voisi olla myös yhteistyössä kuntien kanssa esimerkiksi vanhuspalveluissa ja ruoan jakelussa.

”On luontevaa, että kauppa on paljon muutakin kuin ruokaa”

Suljetun tehtaan tarina on tuttu monelta paikkakunnalta Suomessa. Ruukkitoiminnan ympärille rakentunut Taalintehdas koki oman kolauksensa vuonna 2012, kun FNsteelin valssilaitos meni konkurssiin. Laitos oli viimeinen merkittävä osa Taalintehtaan pitkää raskaan teollisuuden historiaa.

Taalintehtaan tarina kuitenkin eroaa monesta muusta siinä, mitä seuraavaksi tapahtui.

– Tehtaan kaatuminen vaikutti negatiivisesti, mutta samalla se toi esiin jotakin hienoa. Paikkakunnalle syntyi paljon yrittäjiä, ja me asukkaat ja yrittäjät olemme sittemmin yhdessä nostaneet tätä kylää jaloilleen, sanoo Axel Eriksson, Taalintehtaan kyläkaupan K-Market Kompiksen kauppias (kuvassa).

Nyt seitsemää vuotta myöhemmin Taalintehdas kukoistaa. Vaikka palveluita on kylältä vuosien varrella jonkin verran kadonnut, Taalintehtaan palvelutarjonta on Erikssonin mukaan säilynyt varsin hyvänä.

Erikssonin kauppojen palveluvalikoima kulkee samaan suuntaan kuin monella muulla pienellä paikkakunnalla: yhä useampia palveluita on siirtynyt ruokakaupan yhteyteen. Toisessa kaupassaan K-Market Dragsfjärdissä Erikson pyörittää Postin ja Matkahuollon palvelupisteitä, ja käteistä voi nostaa ostosten yhteydessä Erikssonin molemmista kaupoista.

– Mielestäni on luontevaa, että kauppa on nykyään paljon muutakin kuin ruokaa, ja pienissä kylissä ruokakauppojen merkitys tulee varmasti kasvamaan. Jos sellainen tilanne tulisi eteen, niin olisin omalta osaltani heti valmis ottamaan pyöritettäväkseni muitakin palveluita, mikäli se auttaisi turvaamaan alueen elinvoimaisuutta, Eriksson sanoo.

Palveluiden turvaamisen lisäksi yrittäjät ovat Taalintehtaalla tiiviisti mukana kehittämässä koko kylää ja sen yhteisiä asioita. Eriksson on mukana paikallisten yrittäjien Dalsbruk 2020 -projektissa, joka on viime aikoina kehittänyt Taalintehtaan torialuetta, satamaa ja kylän imagoa. Samaa yhteisöllistä ajattelua Eriksson heijastaa myös omaan K-Marketiinsa.

– Haluaisin nähdä, että K-Market Kompis olisi eräänlainen kyläläisten kohtaamispaikka, ja uskaltaisin väittää, että sitä se jo onkin, kauppias toteaa.

Kasvaako paikallisuuden merkitys?

Jesper Åberg uskoo kyläkauppojen nousevan uuteen kukoistukseen Suomen väestön ikääntyessä ja pienten talouksien lukumäärän edelleen kasvaessa. Myös vastuullisuusajattelun nousu voi kasvattaa lähikauppojen suosiota, kun asiointi niissä onnistuu usein kävellen tai pyörällä.

Tytti Määtän mielestä yhä useampien palveluiden siirtyminen kauppojen hoidettaviksi on kehityksenä positiivista, ja uusi kyläkauppatuki tekee lisäpalveluiden pyörittämisestä kyläkauppiaille entistä houkuttelevampaa.

– On todella hyvä asia, että palveluita on saatavilla samasta paikasta. Kyläkaupan roolin on oltava laaja, jotta se voi säilyttää asemansa, ja kyllä joka kylällä vain pitäisi olla se kauppa.

Maaseudun ja kyläkauppojen tulevaisuus riippuu Määtän mielestä pitkälti siitä, mitä me ihmiset haluamme. Jos paikallisuuden arvostaminen nousee, maaseudulle koittavat hyvät ajat.

-Esimerkiksi Reko-lähiruokarenkaiden suosio osoittaa, että ruoan alkuperä kiinnostaa. Uskon, että kauppakin haluaa osaltaan vastata huutoon ja tarjota lähellä tuotettua ruokaa, Määttä sanoo.

Yksi keskeinen syy Taalintehtaan kukoistukseen on kauppias Axel Erikssonin mukaan juuri tässä: paikallisuuden ja lähipalveluiden merkitys on ymmärretty.

– Suomessa nähdään paljon sitä, että kylät näivettyvät, kun asukkaat lähtevät palveluiden perässä kaupunkeihin ja hoitavat ostoksensa siellä. Täällä Taalintehtaalla on ymmärretty, että jos emme panosta paikallisiin palveluihin, tämä kaikki voi jonain päivänä hävitä.

(*) Lähde: Harvaan asuttu maaseutu numeroina / faktoina. Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus, 27.2.2019.

Tiesitkö?

K-Market-ketjussa on lähes 800 kauppaa. Vielä vuonna 2015 K-Marketeja oli 476.

Postin palvelupiste löytyy jo 317 K-ruokakaupan yhteydestä. Vuonna 2015 postipalveluita sai 112 K-ruokakaupasta.

Jopa 671 K-ruokakaupan yhteydestä löytyy pakettipalvelupiste. Vielä vuonna 2015 K-ruokakauppojen yhteydessä oli vain noin 10 pakettipalvelupistettä.

Käteisen rahan nosto ostosten yhteydessä onnistuu 1 180 K-ruokakaupassa. Vuonna 2015 käteistä rahaa pystyi nostamaan 800 K-ruokakaupasta.

Jopa 940 K-ruokakaupan yhteydessä on joko Postin palvelupiste, muu pakettipalvelupiste tai pakettiautomaatti. Vielä vuonna 2015 vastaavia palveluita löytyi vain noin 200 K-ruokakaupan yhteydestä.