Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005: Voitto ennen veroja 135,4 milj. euroa (93,2 milj. euroa)

Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2005 oli 3 913 milj. euroa, mikä on 6,2 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (3 684 milj. euroa). Liikevoitto oli 141,9 milj. euroa (94,5 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto oli 89,3 milj. euroa (88,4 milj. euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli 135,4 milj. euroa (93,2 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä voitto ennen veroja oli 82,9 milj. euroa (87,1 milj. euroa). Tulos osaketta kohden oli 1,12 euroa (0,78 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,64 euroa (14,60 euroa).

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto tammi-kesäkuussa
Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2005 oli 3 913 milj. euroa, mikä on 6,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (3 684 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 3,7 % ja ulkomailla 21,7 %.

*Vienti ja liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 15,9 % (13,9 %). Keswell Oy:n ostaman Indoor Group Oy:n liikevaihto sisältyy lukuihin 22.1.2005 alkaen ja sen vaikutus Keswellin kasvuun oli 21,6 %-yksikköä.

Tulos tammi-kesäkuussa
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 135,4 milj. euroa (93,2 milj. euroa). Se on 3,5 % liikevaihdosta (2,5 %). Liikevoitto oli 141,9 milj. euroa (94,5 milj. euroa).

Liikevoittoa kasvattavat käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennuspoistot nettomääräisesti 52,5 milj. euroa (6,1 milj. euroa). Käyttöomaisuuden myyntivoittoihin sisältyy 45,5 milj. euron myyntivoitto tammikuussa tehdystä kaupasta, jolla Kesko myi kiinteistöjä Nordisk Renting Oy:lle. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 1,0 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi. Tulostaan ilman kertaluonteisia eriä paransivat VV-Auto, Keswell ja Maatalouskesko, kun taas erityisesti Ruokakeskon tulos oli edellisvuoden vastaavaa kautta heikompi. Katsauskauden tulosta rasitti Ruokakeskon toukokuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden yhteydessä tehtyjen eläkeratkaisujen kustannusvaikutus 4,7 milj. euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 7,3 milj. euroa (2,9 milj. euroa). Niihin sisältyy rahoitusleasing-korkoja nettomääräisesti -4,0 milj. euroa (-4,4 milj. euroa). Rahoituskulujen kasvu johtuu korollisen kiinteäkorkoisen velan kasvusta ja korkojohdannaisten arvon muutoksesta. Vertailukauden luvut eivät ole IAS 39 -standardin mukaisia, mutta tällä ei ole niihin olennaista vaikutusta.

Tulos osaketta kohden (optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna) oli 1,12 euroa (0,78 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,64 euroa (14,60 euroa).

IFRS-tilinpäätöksessä ensisijaisina segmentteinä esitetään Kesko-konsernin toimialat Ruokakesko, Rautakesko, Maatalouskesko, Keswell, VV-Auto ja Kaukomarkkinat. Vuoden 2004 aikana raportoiduista luvuista poiketen konsernin sisäisenä palveluyksikkönä toimivan kiinteistötoimintojen liikevoitto on kohdistettu toimialoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Raportointikäytännön muuttaminen on osa tulosvastuun siirtoa kiinteistöistä koko niiden elinkaaren osalta toimialayhtiöille. Muutoksen jälkeen yhteisissä toiminnoissa raportoidaan konsernijohdon ja keskitettyjen tukitoimintojen kustannukset.

Liikevaihto ja tulos huhti-kesäkuussa
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 2 118 milj. euroa, mikä on 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (1 936 milj. euroa). Ulkomaisten yksikköjen liikevaihdon kasvu jatkui nopeana, minkä lisäksi erityisesti VV-Auton, Rautakeskon ja Maatalouskeskon kotimaan myynti kehittyi hyvin.

Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja huhti-kesäkuussa oli 66,5 milj. euroa (65,3 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 69,9 milj. euroa (64,4 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja nettomääräisesti 2,8 milj. euroa (3,0 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 5,7 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi. Tulos osaketta kohden toisella vuosineljänneksellä oli 0,53 euroa (0,60 euroa). Muut tunnusluvut vuosineljänneksittäin on esitetty liitetaulukossa.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 211,5 milj. euroa (90,8 milj. euroa) eli 5,4 % (2,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 74,2 milj. euroa. Yritysostoihin investoitiin 113,1 milj. euroa, josta Rimi Baltic AB:n osakkeiden hankinnan osuus on 70,0 milj. euroa ja Indoor Group Oy:n osakkeiden hankinnan osuus 41,8 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 24,2 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 45,9 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 58,6 milj. euroa (53,4 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -37,3 milj. euroa (-63,7 milj. euroa). Siihen vaikutti positiivisesti tammikuussa toteutettu kiinteistökauppa, jolla Kesko myi Nordisk Renting Oy:lle kiinteistöjä yhteensä 95,7 milj. euron kauppahinnasta.

Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 41,9 % (42,7 %). Korollinen nettovelka oli 669,7 milj. euroa (566,6 milj. euroa). Likvidit varat olivat 90,2 milj. euroa (135,9 milj. euroa).

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä yhteisyrityksineen oli katsauskaudella keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 20 881 (16 684) henkeä. Määrä lisääntyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 4 197 hengellä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän lisäys oli 1 236 henkeä ja Suomen ulkopuolella 2 961 henkeä. Ruokakesko Oy:n yhteisyritysten Pikoil Oy:n ja Rimi Baltic AB:n osuus oli 4 655 henkeä.

Kesäkuun 2005 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 25 608 henkeä (20 739), josta Suomessa työskenteli 14 923 (13 106) ja Suomen ulkopuolella 10 685 (7 633) henkeä. Henkilömäärän lisäys vuoden 2004 kesäkuun loppuun verrattuna oli Suomessa 1 817 ja Suomen ulkopuolella 3 052 henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Ruokakeskon ja ruotsalaisen ICA AB:n yhteisyritys Rimi Baltic AB aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Rimi Baltic AB:n ja Pikoil Oy:n henkilökunnasta 50%, eli keskimäärin 4 655 on mukana Kesko-konsernin luvuissa. Rautakesko ja Maatalouskesko laajensivat edelleen toimintaansa Baltiassa. Suurin henkilömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Rautakeskon Senukain keskimääräinen henkilöstö kasvoi edellisestä vuodesta 937 henkilöllä.

Suomessa Keswellin henkilömäärän kasvu johtuu pääasiassa Indoor Group Oy:n ostosta. Sen vaikutus on keskimäärin 667 henkeä. VV-Auton henkilömäärä kasvoi Helsingin VV-Auto Oy:n myötä yli sadalla.

Ruokakeskossa aloitettiin 12.4.2005 toiminnan tehostamiseen liittyvät yt-neuvottelut. Neuvottelujen tuloksena toteutetaan lähes 80 henkilön vähennys eläkeratkaisuilla ja muilla järjestelyillä. Lisäksi jouduttiin irtisanomaan 73 henkilöä. Ruokakesko ja K-Plus tukevat irtisanottavia uudelleensijoittumiseen tähtäävällä valmennuksella sekä kartoittavat edelleen aktiivisesti työllistämismahdollisuuksia Kesko-konsernin sisällä.

Markkinakatsaus
Suomen kuluvan vuoden talouskasvussa näkyy paperiteollisuuden pitkä työselkkaus. Suomen talouskasvuksi arvioidaan vuonna 2005 noin 2 %. Yksityisten kulutusmenojen ennustetaan kasvavan 2,8 % ja investointien kasvuksi arvioidaan 3,8 %. Kuluvan vuoden kuluttajahintojen nousun ennustetaan olevan vuositasolla 1,1 %. (ETLA)

Suomen vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi tammi-toukokuussa 2005 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tukkukaupan kasvu oli 4,7 %.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Suomen vähittäis- ja tukkukaupan myynnin määrän kasvavan vuonna 2005 noin 3-4 %.

Tilastokeskuksen heinäkuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien näkemykset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyskehityksestä ovat pessimistisiä. Kuluttajat uskovat kuitenkin vahvasti omaan talouteensa.

Baltian maiden talouskasvu jatkuu vahvana myös vuonna 2005. Viron talouden ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 5,8 %, Latvian talouden 7,4 % ja Liettuan 6,2 %. Yksityisen kulutuksen kasvuksi arvioidaan Virossa noin 6 %, Latviassa noin 9 % ja Liettuassa noin 7 %. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan Virossa 3,2 %, Latviassa 5,3 % ja Liettuassa 2,3 %. (Nordea)

Ruotsissa maan talouden ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3,2 % ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 2,8 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennakoidaan jäävän alle 0,5 % (Nordea). Rakennusinvestointien ennustetaan kokonaisuudessaan jatkavan noin 3 % kasvua (Sveriges Byggindustrier).

Norjan talouden arvioidaan kasvavan 3,6 % ja yksityisen kulutuksen 4,0 % vuonna 2005. Maan kuluttajahintainflaatioksi ennustetaan 1,4 %. Asuinrakentamisen ennakoidaan olevan vilkasta kuluvana vuonna ja ylläpitävän rakennustarvikkeiden markkinoiden hyvää kasvua (Nordea).

Venäjän talouskasvun, kuluttajahintainflaation sekä poliittisen tilanteen tasapainottuminen luovat hyvän perustan maan vähittäiskaupan ripeälle kasvulle ja rakennemuutokselle erityisesti Pietarissa ja Moskovassa.

Keskon kunkin toimialan markkinoita ja tulevaisuudennäkymiä käsitellään tämän osavuosikatsauksen toimialakatsauksissa.

Toimialojen kehitys

Ruokakesko

Ruokakesko-konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 1 861 milj. euroa ja se kasvoi 0,5 %. Keskon osuus yhteisyritys Rimi Baltic AB:n liikevaihdosta oli 191 milj. euroa, mikä oli 10,3 % Ruokakeskon liikevaihdosta.

Ruokakeskon liikevoitto oli 79,7 milj. euroa (47,3 milj. euroa). Liikevoittoa kasvattivat käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot nettomääräisesti 41,7 milj. euroa (1,2 milj. euroa), jotka liittyvät pääosin tammikuussa toteutettuun keskusvarastokiinteistön ja eräiden kauppapaikkojen myyntiin. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 8,1 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta heikompi. Katsauskauden tulosta rasittivat toukokuussa päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena tehtävien eläkeratkaisujen kustannusvaikutus sekä Citymarket Oy:n käyttötavarakaupan vaihto-omaisuuden täsmennetty arvostuskäytäntö. Toisaalta tulosta paransivat toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen myötä aikaansaadut tietohallinnon säästöt. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 115,6 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit ja yritysostot 113,0 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 64,6 %.

Ruokakeskossa saatiin toukokuussa päätökseen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän toiminnan tehostamissuunnitelman pohjalta toteutetut yt-neuvottelut. Toiminnan tehostamisella ja säästötoimenpiteillä haetaan Ruokakeskossa vuositasolla noin 20 miljoonan euron säästöä. Neuvottelujen tuloksena toteutetaan lähes 80 henkilön vähennys eläkeratkaisuilla ja muilla järjestelyillä. Lisäksi jouduttiin irtisanomaan 73 henkilöä.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan sen jäsenyritysten vähittäismyynti laski tammi-toukokuussa 0,8 %. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen alkuvuonna noin 1,4 %. Maalis-toukokuussa, jolloin alkoholiveron lasku on mukana vertailuluvuissa, on päivittäistavaroiden hintakehitys ollut maltillista ja oli keskimäärin +0,6 % (Tilastokeskus).

Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti laski katsauskauden aikana yhteensä 2,0 % ja oli 2 141 milj. euroa (sis. alv). K-citymarket-ketjun vähittäismyynti laski 1,0 % 755 milj. euroon (sis. alv) ja K-supermarket-ketjun 0,8 % 657 milj. euroon (sis. alv). Muiden K-ruokakauppojen vähittäismyynti laski 4,1 % 729 milj. euroon (sis. alv). Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksessä on suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Katsauskauden lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 062.

Ruokakesko Oy:n ja Neste Oil Oyj:n tytäryhtiön Neste Markkinointi Oy:n lähi- ja liikennekauppamarkkinoilla toimivalla yhteisyrityksellä Pikoil Oy:llä oli katsauskauden lopussa ketjuohjauksessa yhteensä 135 kauppapaikkaa. Näistä oli K-pikkolo-lähikauppoja ja K-pikkolo-liikennekauppoja 67. Vuoden 2005 alussa Pikoil Oy:n omien kauppapaikkojen määrä kasvoi 21:llä, kun Neste Markkinointi Oy siirsi Eurostrada Oy:ltä ostamiensa liikenneasemien hoidon Pikoil Oy:lle.

Ruokakesko jatkoi helmikuussa 2004 aloitettua halpahintamyymälöiden testaamista Suomessa. Kesäkuun alussa avattiin ensimmäinen kauppiasvetoinen Cassa-halpahintamyymälä. Katsauskauden päättyessä Cassa-kauppoja oli 26.

Ruokakesko Oy:n ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluvan ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys, Rimi Baltic AB, aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaan. Omistajaosapuolet siirsivät yhteisyritykseen päivittäistavaratoimintonsa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Rimi Baltic toimii hypermarket-, supermarket- ja halpahintamyymäläkonsepteilla. Tällä hetkellä yhtiöllä on 165 kauppaa, mutta tarkoituksena on kehittää ja laajentaa myymäläverkostoa kaikissa toimintamaissa. Tavoitteena on saavuttaa ruokamarkkinoiden markkinajohtajuus Baltian maissa.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 347 milj. euroa (369 milj. euroa) ja se laski 6,1 %. Kespro Oy:n toimialalla Suomen

kokonaismarkkinoiden arvioidaan säilyneen alkuvuonna ennallaan.

Suomen ruokakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuonna 2005 noin 1,5 %. Baltiassa kokonaismarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 5 %. Ruokakeskon liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuodesta 2004 lähinnä Rimi Balticin liikevaihdon kasvun myötä ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä heikentyvän jonkin verran.

Rautakesko
Rautakesko-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 629 milj. euroa ja se kasvoi 11,5 %. Suomessa liikevaihto oli 404,8 milj. euroa ja se kasvoi 7,0 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 223,2 milj. euroa, missä on kasvua 20,4 %. Rautakesko-konsernin liikevaihdosta noin 35,6 % tuli ulkomaisista tytäryhtiöistä. Rautakesko-konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 360 milj. euroa ja se kasvoi 13,6 %.

Rautakesko-konsernin liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 20,2 milj. euroa (24,3 milj. euroa). Tulosta heikensi ulkomaisten kauppapaikkojen käynnistäminen. Rautakeskon investoinnit olivat 26,1 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 80,8 %.

Kesäkuun lopussa Suomen K-rauta-ketjuun kuului 40 kauppaa ja Rautia-ketjuun 105 kauppaa. K-rautojen myynti kasvoi 5,9 % ja oli 262 milj. euroa (sis. alv) sekä Rautioiden 9,3 % ja oli 210 milj. euroa (sis. alv). Parhaiten kehittyivät pienkoneiden sekä puutavara- ja sisustustuotteiden kauppa. K-rauta- ja Rautia-ketjujen Suomen kokonaismyynnin kehityksen arvioidaan ylittäneen kilpailijoiden kehityksen (RaSi ry, Tilastokeskus). Rautakeskon Yrityspalvelun myynti kasvoi 5,0 %.

Toisella vuosineljänneksellä avattiin Ruotsissa 2 uutta K-rautaa (Malmö, Gävle) sekä Latvian Riiassa 2 K-rautaa. Rautakeskolla on yhteensä Ruotsissa 14 K-rautaa, Virossa on 4 myymälää ja Latviassa 3. Liettuassa UAB Senuku Prekybos Centrasilla (Senukai), josta Rautakesko omistaa enemmistön, on 13 Senukai-myymälää ja 82 partnershop-myymälää.

Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi 17.3.2005 sopimuksen, jolla Rautakesko Oy sopi pietarilaisen Stroymaster-rautakauppaketjun omistavan yhtiön koko osakekannan ostamisesta. Kauppa vaatii voimaan tullakseen sen ehtojen täyttymisen. Kaupasta on annettu pörssitiedotteet 30.7.2004 ja 17.3.2005.

Rautakesko Oy sai katsauskauden jälkeen 7.7.2005 Norjan kilpailuviranomaisilta hyväksynnän norjalaisen Byggmakker-rautakauppaketjun omistavan Norgros AS:n ostamiselle. Myös muut kaupan voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Tehdyn ostotarjouksen myötä Rautakeskon omistusosuudeksi tuli 98 %. Rautakesko sopi 15.6.2005 osake-enemmistön ostamisesta norjalaisen Byggmakker-ketjun omistavasta Norgros AS:sta ("Norgros") ja tarjoutui samalla ostamaan tuolloin sovitun kaupan ulkopuolelle jääneet osakkeet sovitulla kauppahinnalla. Kauppahinta on enintään 952 miljoonaa Norjan kruunua (120 milj. euroa), josta Norgrosin liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2005-2008 riippuva osa on enintään 236 miljoonaa kruunua (30 milj. euroa).

Rakentamisen kokonaismarkkinoiden arvioidaan vuonna 2005 kasvavan Suomessa ja Ruotsissa noin 3 % sekä Baltiassa noin 6-8 %. Rautakaupan kasvu Suomessa ja Ruotsissa on loppuvuonna 5-6 %, Norjassa 3 % ja Baltiassa kasvu vaihtelee maittain 5-15 % välillä. Rautakeskon liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan kasvavan vuodesta 2004.

Maatalouskesko

Maatalouskesko-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 468 milj. euroa ja se kasvoi 6,6 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 102,4 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 22,1 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 14,3 milj. euroa (13,0 milj. euroa). Suomen liiketoiminnan kannattavuus on kehittynyt positiivisesti.Baltian toimintojen liikevoitto oli edellisvuoden vastaavaa kautta heikompi, mikä on seurausta edellisvuonna poikkeuksellisen hyväkatteisena toteutuneesta viljakaupasta. Investoinnit olivat 3,4 milj. euroa, joista noin 36 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 252 milj. euroa eli edellisen vuoden tasolla viljan ja rehun edellisvuotta alhaisemmasta hintatasosta huolimatta. Viljakaupan volyymi on edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla. Traktoreiden myynti on kehittynyt positiivisesti ja markkinaosuus on vahvistunut. K-maatalouskauppojen vähittäismyynti kasvoi 0,8 % ja oli 292 milj. euroa (sis. alv).

Maatalouskesko-konserniin kuuluvan Konekesko Oy:n liikevaihto oli 111,0 milj. euroa, jossa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan kauteen 12,5 %. Kokonaismarkkinat ovat kehittyneet suotuisasti. Konekesko aloitti New Holland -maarakennuskoneiden markkinoinnin Suomessa ja Baltiassa. Yhtiön kannattavuus on säilynyt edelleen hyvällä tasolla.

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti alkuvuonna ylittää edellisen vuoden tason noin 16 %. Baltian maiden liittyminen EU:iin on kasvattanut maatalous- ja konekaupan markkinoita. EU:n investointitukien maksatuksen viivästyminen Liettuassa hidastaa myynnin kehitystä.

Suomen maatalouskaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan säilyvän viime vuoden tasolla. Baltiassa kokonaismarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 5-10 %. Maatalouskeskon liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuodesta 2004 ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä säilyvän edellisvuoden tasolla.

Keswell

Keswell-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 418,9 milj. euroa ja se kasvoi 23,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 20,0 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 4,8 %. Merkittävin syy liikevaihdon kasvuun oli Indoor Group Oy:n osto 21.1.2005. Sen vaikutus Keswellin liikevaihdon kasvuun oli 21,6 %-yksikköä. Keswellin liikevoitto oli 7,8 milj. euroa (0,7 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyi käyttöomaisuuden myyntivoittoja 5,6 milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaeriä parani 2,0 milj. euroa edellisvuoden vastaavasta kaudesta. Tavaratalokaupan luonteesta johtuen Keswellin tuloskertymä painottuu voimakkaasti loppuvuoteen. Kokonaisinvestoinnit olivat 47,5 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 217 milj. euroa ja se kasvoi 2,4 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 6,1 % ja Anttila-tavaratalojen kehittyi 0,3 %. Tuotealueista parhaiten kehittyivät sisustamisen ja viihteen myynnit. Anttilan etäkauppa kasvoi 5,3 % NetAnttilan hyvän kehityksen ansiosta.

Indoor Group Oy:n liikevaihto 22.1.2005 lähtien oli 74 milj. euroa. Asko-huonekaluketjun myynti Suomessa oli 40 milj. euroa (sis. alv) ja Sotka-huonekaluketjun 44,8 milj. euroa (sis. alv). Huonekalukaupan liikevaihto Baltiassa ja Ruotsissa oli yhteensä 11,4 milj. euroa.

Urheilukeskon liikevaihto oli 57 milj. euroa ja se laski 3,5 %. Intersport-ketjun vähittäismyynti oli 111 milj. euroa (sis. alv). Se pieneni 0,7 % viime vuotta huonomman talvikauden johdosta. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 2,2 % ja oli 13 milj. euroa (sis. alv).

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 56 milj. euroa ja se kasvoi 0,6 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 5,0 % ja oli 75 milj. euroa (sis. alv).

Kenkäkeskon liikevaihto kasvoi 3,5 % ja oli 12,0 milj. euroa. Andiamo- ja K-kenkä-ketjujen vähittäismyynti nousi 2,0 % ja oli 23 milj. euroa (sis. alv). Kenkäexperttien myynti laski 2,5 % ja oli 7 milj. euroa (sis. alv).

Suomen käyttötavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan 2-3 % vuonna 2005. Baltiassa huonekalukaupan ennakoidaan kasvavan noin 5 %. Keswellin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan selvästi ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä paranevan lähinnä Indoor Group Oy:n hankinnan myötä.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 391,7 milj. euroa, ja se kasvoi 13,0 %. Liikevoitto oli 25,2 milj. euroa (16,0 milj. euroa). Liikevoitto parani 9,2 milj. euroa edellisvuoden vastaavasta kaudesta, mikä on seurausta lähinnä myyntikatteen paranemisesta ja oman vähittäismyynnin laajenemisesta. Investoinnit olivat 13,1 milj. euroa.

Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin Suomessa tammi-kesäkuussa 86 286, mikä on 3,2 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2004. Pakettiautojen ensirekisteröinnit laskivat 6,9 % viime vuodesta 7 749 autoon. Pakettiautojen ensirekisteröintimäärän lasku johtuu osaksi siitä, että viime vuonna osa henkilöautoista rekisteröitiin pakettiautoiksi ns. kaksikäyttöautoina merkittävän verotusedun vuoksi.

Volkswagen-henkilöautoja rekisteröitiin tammi-kesäkuussa 8 229 ja markkinaosuus oli 9,5 %. Markkinaosuuden odotetaan nousevan loppuvuonna malliston uudistuessa. Volkswagen-pakettiautoja rekisteröitiin 1 257 ja markkinaosuus oli 16,2 %. Audi-rekisteröinnit kasvoivat 25,3 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 2 958 autoon ja markkinaosuudeksi kirjattiin 3,4 %. Uusia Seat-henkilöautoja rekisteröitiin 776 ja markkinaosuus oli 0,9 %.

Suomen henkilöautomarkkinoiden arvioidaan tänä vuonna säilyvän viime vuoden tasolla. Pakettiautojen kokonaismarkkinoiden odotetaan sen sijaan hieman supistuvan. VV-Auto-konsernin liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan kasvavan lähinnä myynnin rakenteen muutoksen ja omien Audi- ja Volkswagen-vähittäismyyntipisteiden ansiosta vuonna 2005.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin kokonaismyynti, johon sisältyy liikevaihdon lisäksi agenttikauppojen arvo, oli 219,6 milj. euroa (209,7 milj. euroa). Liikevaihto oli 150,0 milj. euroa (142,6 milj. euroa). Eniten kasvoi muoviraaka-aineiden kauppa Pohjoismaissa. Liikevaihto laski Venäjän ja Kiinan välisessä trading-kaupassa.

Konsernin liikevoitto oli 5,9 milj. euroa (5,0 milj. euroa). Liikevoittoa kasvatti Espoon päätoimitalon tammikuussa tapahtuneesta myynnistä syntynyt myyntivoitto, 4,2 milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaeriä oli 1,5 milj. euroa (4,8 milj. euroa) ja sitä heikensivät eniten Kiinan trading-toiminnan tappiot ja elektroniikan alentunut tuottotaso sekä Pioneer-edustuksen lopettamisesta aiheutuneet kustannukset.

Vuonna 2005 kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 1 %, Venäjällä ja Kiinassa 6 %. Kaukomarkkinoiden liikevaihdon ennakoidaan säilyvän vuoden 2004 tasolla ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä laskevan.

Muutokset konsernin rakenteessa
Ruokakesko Oy:n ja ICA Baltic AB:n perustama yhteisyritys Rimi Baltic AB aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Asiasta on kerrottu enemmän 3 kuukauden osavuosikatsauksessa. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta konsernin katsauskauden tulokseen.

Keswell Oy osti 21.1.2005 Indoor Group Oy:n koko osakekannan. Indoor Group -konserni harjoittaa huonekalukauppaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Indoor Group-konsernin osuus Kesko-konsernin liikevaihdosta oli katsauskaudella 73,6 milj. euroa. Indoor Group ei katsauskaudella kerryttänyt oleellisesti tulosta Keswell-alakonsernille, mikä johtui hankintamenon osittaisesta kohdistamisesta tilauskannalle ja vaihto-omaisuudelle (IFRS 3).

Yhtiökokous
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2005 vahvisti vuoden 2004 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden, päätti jakaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta ja hyväksyä hallituksen ehdotuksen vuoden 2000 optio-ohjelman ehtojen muutokseksi. Lisäksi kokous valitsi Kari Salmisen uudeksi yhtiön hallituksen jäseneksi Matti Honkalan ja Jukka Toivakan erottua hallituksesta. Yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin saman päivän pörssitiedotteessa sekä 3 kuukauden osavuosikatsauksessa.

Osakkeenomistajille maksettiin 11.4.2005 osinkoa yhteensä 95 168 792,00 euroa.

Konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
KTM, VT Matti Halmesmäki aloitti Kesko Oyj:n toimitusjohtajana ja Kesko-konsernin pääjohtajana 1.3.2005.

Kesko-konsernin täysin omistamien merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden hallitukset valittiin 24.3.2005 yhtiöiden varsinaisissa yhtiökokouksissa. Jo ennen sitä yhtiöiden hallitusten puheenjohtajaksi oli 1.3.2005 alkaen nimitetty Kesko Oyj:n toimitusjohtaja ja Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki. Muutoksista hallitusten kokoonpanoihin on tiedotettu 28.2.2005 ja 24.3.2005 pörssitiedotteella.

Kesko Oyj:n hallitus perusti 17.3.2005 palkitsemisvaliokunnan jo 29.4.2004 perustetun tarkastusvaliokunnan lisäksi. Palkitsemisvaliokunnan perustamisesta tiedotettiin 17.3.2005 pörssitiedotteella. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Matti Kavetvuo ja jäseninä Eero Kasanen ja Maarit Näkyvä. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Heikki Takamäki ja jäseninä Pentti Kalliala ja Keijo Suila. Näistä hallituksen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässä järjestäytymiskokouksessa valitsemista valiokuntien jäsenistä tiedotettiin 30.3.2005 pörssitiedotteella.

Kesko-konsernin ja sen merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden johdossa alkuvuonna tapahtuneiden muutosten myötä Kesko-konsernin johtoryhmään kuuluvat 17.3.2005 alkaen puheenjohtajana Kesko Oyj:n toimitusjohtaja ja Kesko-konsernin pääjohtaja Matti Halmesmäki ja muina jäseninä pääjohtajan sijainen, Kesko Oyj:n varatoimitusjohtaja Juhani Järvi, Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja Terho Kalliokoski, Keswell Oy:n toimitusjohtaja Matti Laamanen, Rautakesko Oy:n toimitusjohtaja Jari Lind, Maatalouskesko Oy:n ja Konekesko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti sekä Kesko Oyj:n henkilöstöjohtaja Riitta Laitasalo ja talous- ja rahoitusjohtaja, CFO Arja Talma. Johdon muutoksista on tiedotettu 9.2.2005 ja 17.3.2005 pörssitiedotteilla.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 191 786 574 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 33,1 % on A-osakkeita ja 64 156 280 eli 66,9 % B-osakkeita.

Osakepääomaa on korotettu katsauskauden aikana kolme kertaa vuoden 2000 optio-ohjelmaan perustuvilla B- ja C-optio-oikeuksilla sekä vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla tunnuksella 2003D merkityillä optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on tehty 15.2.2005 (2 656 500 euroa), 4.5.2005 (912 390 euroa) ja 8.6.2005 (536 600 euroa) ja niistä on kerrottu samojen päivien pörssi-ilmoituksissa. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 16.2.2005, 6.5.2005 ja 9.6.2005.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2004 lopussa 18,90 euroa ja katsauskauden lopussa 21,18 euroa, missä oli nousua 12,1 %. B-osakkeen kurssi oli vuoden 2004 lopussa 17,95 euroa ja vastaavasti katsauskauden lopussa 20,74 euroa. Siinä oli nousua 15,5 %. Helsingin Pörssin yleisindeksi nousi katsauskaudella 16,3 % ja portfolioindeksi 14,6 %. Kaupan toimialaindeksi nousi katsauskaudella 23,1 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 672,2 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 330,6 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 2 002,8 milj. euroa, jossa oli kasvua vuoden alusta 288,2 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 0,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 13,9 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 34,8 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 676,2 milj. euroa.

Listattuja vuoden 2000 B-optio-oikeuksia vaihdettiin kauden aikana 0,6 milj. kappaletta 7,0 milj. euron arvosta, vuoden 2000 C-optio-oikeuksia 0,3 milj. kappaletta 3,9 milj. euron arvosta ja vuoden 2003 optio-ohjelman tunnuksella 2003D merkittyjä optio-oikeuksia

87 000 kappaletta 1,2 milj. euron arvosta. Tunnuksella 2003D merkityt optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 1.4.2005.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut katsauskaudella liputusilmoituksia.

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto
Kesko Oyj siirtyi 1.1.2005 taloudellisessa raportoinnissaan kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisiin laskenta- ja tilinpäätösperiaatteisiin. Kesko laatii ensimmäisen täydellisen IFRS-tilinpäätöksensä vuodelta 2005. Kesko julkaisi 6.4.2005 pörssitiedotteen, joka sisälsi IFRS-standardien mukaiset vertailutiedot vuodelta 2004. Osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja laskentaperiaatteita noudattaen.

IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen paransi Keskon tilikauden 2004 voittoa suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön verrattuna yhteensä 58 milj. eurolla. Liikevoitto parani 75 milj. euroa, mihin sisältyy eläkejärjestelyihin liittyvä tulosta parantava 41 milj. euron kertaluonteinen erä, joka on kirjattu vuoden 2004 neljännen vuosineljänneksen tulokseen. Yhteensä IFRS:n mukaiset kertaluonteiset erät vuonna 2004 olivat 44,4 milj. euroa suomalaisen laskentakäytännön mukaisia suuremmat. Konsernin tasetta IFRS-laskentaperiaatteiden käyttöönotto kasvatti 342 milj. eurolla.

Kesko Oyj:n taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka
IFRS-standardien käyttöönoton myötä myös Kesko Oyj:n taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka uudistettiin vastaamaan uusien periaatteiden aiheuttamia muutoksia taloudellisissa tunnusluvuissa. Tavoitteet julkistettiin erillisellä pörssitiedotteella 6.4.2005.

Keskeisiä tapahtumia
Ruokakesko Oy:n ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluvan ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys, Rimi Baltic AB, aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa. Asiasta kerrotaan tarkemmin Ruokakeskon toimialakatsauksessa.

Keswell Oy osti Indoor Group Oy:n 21.1.2005. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 21.1.2005.

Kesko myi 25.1.2005 Vantaan Hakkilassa sijaitsevan ruokakaupan keskusvarastokiinteistön, Kaukomarkkinoiden päätoimitalon Espoon Kilosta sekä 16 ruokakauppakiinteistöä eri puolilta Suomea Nordisk Renting Oy:lle. Kokonaiskauppahinta oli 95,7 milj. euroa ja Kesko-konsernin myyntivoitto 45,5 milj. euroa. Tilat vuokrattiin takaisin pitkillä vuokrasopimuksilla. Vuokravastuuta, joka on yhteensä 95,8 milj. euroa, ei luokitella rahoitusleasingiksi.

Ruokakesko päätti laajentaa Cassa-halpahintaketjun testausta uusilla kaupoilla. Uutta liiketyyppiä on testattu viime vuonna avatuissa Cassoissa. Saatuja kokemuksia on hyödynnetty myös muissa K-ryhmän ruokakauppaketjuissa.

Suomen Kilpailuvirasto esitti 9.2.2005 markkinaoikeudelle, että Kesko Oyj:n maksettavaksi määrättäisiin 100 000 euron seuraamusmaksu. Kilpailuviraston esitys liittyy päivittäistavaroiden enimmäishinnoitteluun K-päivittäistavarakauppiasyhdistykseen kuuluneissa horisontaalisissa K-market- ja K-lähikauppa-ketjuissa vuosina 1997-2000 ja K-extra-ketjussa vuosina 1999-2000. Asian käsittely jatkuu markkinaoikeudessa. K-ryhmän toiminta perustui vuoden 2000 loppuun saakka vähittäiskauppiaiden keskinäiseen horisontaaliseen yhteistyöhön. Vuoden 2001 alusta ruokakauppaketjuissa siirryttiin Kesko Oyj:n tytäryhtiön Ruokakesko Oy:n ja vähittäiskauppiaiden väliseen vertikaalisesti ohjattuun järjestelmään. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 9.2.2005.

Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi 17.3.2005 sopimuksen, jolla Kesko Oyj:n tytäryhtiö Rautakesko Oy on sopinut pietarilaisen Stroymaster-rautakauppaketjun omistavan yhtiön koko osakekannan ostamisesta. Myyjänä on pietarilainen Teks-ryhmä. Kauppahinta on enintään 19,6 milj. euroa, josta ensimmäisten 12 kuukauden tulokseen sidotun kauppahinnan osuus on enintään 6,9 milj. euroa. Kauppa vaatii voimaan tullakseen sen ehtojen täyttymisen. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 17.3.2005.

Ruokakesko Oy päätti tehostaa toimintaansa tavoitteena K-ruokakauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Järjestelyjen vuoksi käytiin yt-neuvottelut, joista on kerrottu Henkilöstö-osiossa. Toimenpiteillä tavoitellaan vuositasolla yli 20 miljoonan euron säästöjä. Osana muutosprosessia Ruokakesko tarjoaa tämän vuoden aikana kauppiaille uusia, ketjuyhteistyötä tehostavia sopimuksia. Ketjujen yhteistä valikoimaa kasvatetaan ja yhteishinnoittelua lisätään. Myös kauppiailta perittävien maksujen määräämistapaa muutetaan siirtymällä liikevaihtopohjaisista maksuista myyntikatepohjaisiin maksuihin.

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Rautakesko Oy sai 7.7.2005 Norjan kilpailuviranomaisilta hyväksynnän norjalaisen Byggmakker-rautakauppaketjun omistavan Norgros AS:n ostamiselle. Myös muut kaupan voimaantuloehdot ovat täyttyneet. Kauppa toteutettiin 7.7.2005. Tehdyn ostotarjouksen myötä Rautakeskon omistusosuudeksi tuli 98 %. Kauppahinta on enintään 952 miljoonaa Norjan kruunua (120 milj. euroa), josta Norgrosin liiketoiminnan kehittymisestä vuosina 2005-2008 riippuva osa on enintään 236 miljoonaa kruunua (30 milj. euroa). Norgros johtaa Byggmakker-rautakauppaketjua, joka on Norjan tunnetuin rautakauppaketju ja markkinajohtaja noin 18 %:n markkinaosuudellaan. Byggmakker-ketjuun kuuluu yhteensä 133 kauppaa, joista 20 on Norgrosin omia kauppoja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2004 oli 3,9 miljardia Norjan kruunua (noin 496 milj. euroa) ja liikevoitto ennen liikearvopoistoja 106 miljoonaa kruunua (13,5 milj. euroa). Vuoden 2004 lopussa Norgrosilla oli 585 työntekijää.

Kesko sai 20.7.2005 ilmoituksen, että lahtelainen Kiinteistö Oy Lahden Lyhytkatu 1 vaatii välimiesmenettelyssä Kesko Oyj:ltä kiinteistöyhtiönja Keskon välillä vuonna 1991 allekirjoitetun velkasopimuksen 13 % vuotuisen koron sovittelua vastaamaan 3 kuukauden Euribor-keskikorkoa. Sovittelua vaaditaan 10 edelliseltä vuodelta ja jäljellä olevalta laina-ajalta. Kesko kiistää kiinteistöyhtiön vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Asiasta on annettu pörssitiedote 20.7.2005.

Tulevaisuuden näkymät
Keskon vuoden 2005 näkymät ovat säilyneet muuttumattomina ensimmäisestä vuosineljänneksestä.

Kesko-konsernin liikevaihdon vuonna 2005 ennakoidaan ylittävän edellisen vuoden tason, vaikka aktiivinen hintakilpailu hidastaa Ruokakeskon vähittäiskaupan euromääräistä myyntiä kotimaassa. Toiminnan laajentamisesta ja yritysjärjestelyistä johtuen konsernin myynti kasvaa edelleen muissa maissa Suomea voimakkaammin.

Konsernin kannattavuus säilyy hyvänä. Kesko-konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuonna 2005 olevan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Helsingissä 28. heinäkuuta 2005
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja varatoimitusjohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209. Suomenkielinen webcasting osavuosikatsauksen tulosinfosta on nähtävissä klo 13.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon Internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Jarkko Karjalainen
yhtiölakimies

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti

Kesko Oyj:n vuoden 2005 9 kk:n osavuosikatsaus julkaistaan 27.10.2005. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

Konsernin liikevaihto toimialoittain

* Muutos yli 100 %

* Muutos yli 100 %

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

* Muutos yli 100 %

*Vertailuvuoden 2003 liikevaihto FAS mukainen

K-ryhmän vähittäismyynti euroina (sis. alv) kesäkuussa 2005 (ennakkotieto):

* Muutos yli 100 %

**Rimi Baltic AB on Ruokakesko Oy:n ja ICA Baltic AB:n puoliksi omistama yhteisyritys.
***Sisältää myynnin ajalta 22.1.-30.6.2005.

K-raudoista 1 ja Rautioista 44 on samalla K-maatalouskauppoja. Niiden osalta myynti on jaettu osin rauta- ja osin maatalouskauppojen myyntiin.