Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2004: Voitto ennen satunnaisia eriä 20,6 milj. euroa

Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa 2004 oli 1 751 milj. euroa, mikä on 13,0 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (1 549 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 20,6 milj. euroa (20,0 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä tulos parani 11,5 milj. euroa. Tulos osaketta kohden oli 0,14 euroa (0,12 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 13,21 euroa (14,13 euroa).

Markkinakatsaus
Suomen tukkukaupan myynnin määrä kasvoi tammi-helmikuussa 2004 ennakkotietojen mukaan 2,0 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vähittäiskaupan kasvu oli 5,5 %. (Tilastokeskus)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa sekä tukku- että vähittäiskaupan myynnin määrän kasvavan Suomessa tänä vuonna noin 3 %.

Kotimainen kulutus pitää yllä Suomen talouskasvua vuonna 2004 yhdessä hiljalleen virkistyvän viennin kanssa. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,9 % ja yksityisen kulutuksen 2,7 %. Investointien arvioidaan piristyvän 1,7 % kasvuun. Kuluttajahintojen nousun ennustetaan vuositasolla olevan alle 1 %. (ETLA) Ruokakaupan hintakehitys voi olla lievästi negatiivinen alkoholin hinnanlaskun, Baltian EU-jäsenyyden ja hintakilpailun takia.

Tilastokeskuksen huhtikuun kuluttajabarometrin mukaan suomalaiset kuluttajat suhtautuvat luottavaisesti sekä oman taloutensa että Suomen talouden myönteiseen kehitykseen.

Viron talouden ennustetaan vuonna 2004 kasvavan noin 5 % ja Latvian sekä Liettuan talouksien noin 6-7 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kaikissa Baltian maissa kasvavan noin 5 %. Virossa ja Latviassa ennustetaan kuluttajahintojen nousevan noin 3 % ja Liettuassa hintojen pysyvän suunnilleen viime vuoden tasolla. (Nordea) Vähittäiskaupalle ennustetaan hyvän kasvun vuotta Baltiassa.

Ruotsissa maan talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2004 noin 2,5 %. Myös yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 2,5 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennakoidaan jäävän alle 1 %. (Konjunkturinstitutet). Rakennusinvestointien ennustetaan kaiken kaikkiaan pienenevän noin 4 % kuluvana vuonna. Asuinrakentamisen ennustetaan kuitenkin kasvavan noin 1 % tänä vuonna ja noin 2 % vauhtia vuonna 2005. (Byggindustrier)

Keskon kunkin toimialan markkinoita ja tulevaisuudennäkymiä käsitellään tämän osavuosikatsauksen toimialakatsauksissa.

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto
Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa 2004 oli 1 751 milj. euroa, mikä on 13,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (1 549 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti kotimaan rauta-, käyttötavara- ja autokaupan sekä Baltian kaupan ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 8,0 % ja ulkomailla 65,4 %.

*Vienti ja liikevaihto ulkomailla

** Muutos yli 100 %

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta katsauskaudella oli 12,9 % (8,8 %). Rautakeskon Liettuasta ostama tytäryhtiö UAB Senuku prekybos centras (Senukai) sisältyy lukuihin 13.3.2003 alkaen ja sen vaikutus Rautakeskon kasvuun oli 20,2 %-yksikköä.

Tulos
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 20,6 milj. euroa (20,0 milj. euroa). Se on 1,2 % liikevaihdosta (1,3 %). Liikevoitto oli 21,6 milj. euroa (20,0 milj. euroa). Tulostaan paransivat eniten Keswell, VV-Auto ja Rautakesko. Myös muut toimialat Ruokakeskoa lukuun ottamatta paransivat tulostaan viime vuoden vastaavaan kauteen verrattuna.

Liikevoittoa kasvattavat käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennuspoistot nettomääräisesti 1,0 milj. euroa (11,9 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 12,5 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,0 milj. euroa (-0,0 milj. euroa).

Tulos osaketta kohden oli 0,14 euroa (0,12 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 13,21 euroa (14,13 euroa).

* Muutos yli 100 %

Kiinteistötoimintojen liikevoitto sisältyy yhteisten toimintojen liikevoittoon. Siihen sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 37,8 milj. euroa (69,7 milj. euroa) eli 2,2 % (4,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkoihin ja yritysostoihin investoitiin 29,8 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 8,0 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 33,5 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli -46,7 milj. euroa (-50,5 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -22,7 milj. euroa (-43,0 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 43,4 % (47,5 %). Korollinen nettovelka oli 282,8 milj. euroa (297,9 milj. euroa). Likvidit varat olivat 143,8 milj. euroa (150,8 milj. euroa).

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli katsauskaudella keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 16 096 (13 144) henkeä. Määrä lisääntyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2 952 hengellä. Kotimaassa keskimääräinen henkilömäärän lisäys oli 138 henkeä ja Suomen ulkopuolella 2 814 henkeä.

Maaliskuun 2004 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 18 999 henkeä (17 148), joista kotimaassa työskenteli 11 966 (11 633) ja Suomen ulkopuolella 7 033 (5 515) henkeä. Henkilömäärän lisäys vuoden 2003 maaliskuun loppuun verrattuna oli Suomessa 333 ja Suomen ulkopuolella 1 518 henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Keskon henkilöstömäärä lisääntyi eniten Baltiassa, jossa Ruokakesko, Rautakesko ja Maatalouskesko laajensivat toimintaansa. Suurin henkilömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Rautakesko osti vuoden 2003 maaliskuussa enemmistön Senukai-rautakauppaketjusta. Senukai työllistää yhteensä 2 829 henkilöä. Tämä vaikuttaa kolmen kuukauden keskimääräisissä henkilöluvuissa 1 914 henkeä.

Suomessa Ruokakeskon henkilömäärä väheni, kun Citymarket Oy:n käyttötavaraliiketoiminta organisointiin kolmeen tuotelinjaan entisten viiden sijasta. Keswell Oy:n henkilömäärän kasvu johtuu pääasiassa Interwellin ja Jättipörssin myymälämäärien kasvusta. VV-Auton henkilömäärä kasvoi Airiston Auton yritysoston myötä.

Toimialojen kehitys

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 865 milj. euroa ja se kasvoi 3,4 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 66,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 7,7 %. Ruokakeskon liiketappio oli 0,8 milj. euroa. Edellisvuonna vastaavan kauden liikevoitto oli 7,9 milj. euroa, joka sisälsi Viking Coffee Oy:n liiketoimintakauppavoiton. Katsauskauden tulosta alensivat toiminnanohjausjärjestelmien rakentamis- ja käyttöönottokulut sekä Cassa-halpahintamyymäläkonseptin testauskustannukset. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 8,4 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 6,7 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan noin 29 %.

Suomessa Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan sen jäsenyritysten vähittäismyynti kasvoi tammi-maaliskuussa 1,3 %. Kireän hintakilpailun, alkoholituotteiden hinnanlaskun ja kaupan omien merkkituotteiden myyntiosuuden kasvun johdosta hintojen nousu on ollut alkuvuonna vähäistä. Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,9 % ja oli 1 057 milj. euroa (sis. alv). Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksessä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Euromääräisesti eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti, noin 27 milj. euroa, mikä merkitsee 8,1 % kasvua. Siitä päivittäistavaroiden myynnin kasvu oli 10,4 %. Lähikauppaketjujen myyntilukuihin vaikuttavat mm. tehdyt ketjumuutokset. Katsauskauden lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 118.

Ruokakesko Oy:n ja Fortumin tytäryhtiön Neste Markkinointi Oy:n lähi- ja liikennekauppamarkkinoilla toimivan yhteisyritys Pikoil Oy:n toiminta on kehittynyt suunnitellusti. K-pikkolo-lähikauppoja ja K-pikkolo-liikennekauppoja oli katsauskauden lopussa 59. Kauppapaikkoja yhtiöllä oli yhteensä 137. Jatkossa kaikki ketjun ruokakaupat toimivat K-pikkolo-tunnuksen alla ja liikenneasemat jatkavat öljytuotteiden osalta Neste-tunnuksen alla.

Ruokakesko aloitti helmikuussa halpahintamyymälöiden testaamisen Suomessa. Tällä hetkellä toiminnassa on 10 Cassa-kauppaa. Tavoitteena on parantaa K-ryhmän kilpailukyvyn edellytyksiä testaamalla uutta konseptia eri puolilla maata.

Ruokakeskon Baltian päivittäistavarakauppa kasvoi selvästi kotimaata paremmin, yhteensä 29,1 %. Virossa liikevaihto kasvoi 11,2 % ja Latviassa liikevaihdon kasvu oli 184,0 %. Kasvua ovat vauhdittaneet molemmissa maissa loppuvuonna 2003 tapahtuneet Citymarketien avaukset sekä Latviassa SuperNetto-halpahintamyymäläketjun laajentuminen alkuvuonna yhteensä neljällä uudella kaupalla. Viron Säästumarket-ketjuun kuului katsauskauden lopussa yhteensä 45 halpahintamyymälää ja Latvian SuperNettoja oli 15.

Ruokakesko Oy ja ruotsalainen ICA AB tekivät 19.12.2003 aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Baltian ruokamarkkinoille. Tavoitteena on yhdistää yhtiöiden nykyiset toiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ruokakesko Oy ja ICA AB omistaisivat kumpikin yhteisyrityksestä 50 %. Osapuolten on tarkoitus allekirjoittaa lopulliset sopimukset ja hankkia tarvittavat luvat sen jälkeen kun due diligence -menettely on saatu loppuun, jotta yhteisyrityksen toiminta voisi alkaa kesällä 2004.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 174 milj. euroa (169 milj. euroa) ja se kasvoi 3,0 %. Kespro Oy:n toimialalla Suomen kokonaismarkkinat ovat laskeneet alkuvuoden aikana mm. alkoholituotteiden hintojen laskun seurauksena.

Ruokakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa vuonna 2004 edellisvuotta hitaammin. Baltiassa kokonaismarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 5 %. Ruokakeskon liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2004 kasvavan kotimaassa markkinoiden kasvun mukaisesti ja Baltiassa markkinoiden kasvua nopeammin.

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 247,3 milj. euroa ja se kasvoi 36,5 %. Kotimaassa liikevaihto oli 171,3 milj. euroa ja se kasvoi 16,1 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 75,8 milj. euroa, missä on kasvua 127,5 %. Rautakeskon liikevaihdosta noin 30 % tuli ulkomailta. Rautakeskon liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 3,1 milj. euroa (0,4 milj. euroa), vaikka tulosta rasittivat uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät kustannukset. Rautakeskon investoinnit olivat 1,8 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 52 %.

Suomessa yksityisen uudisrakentamisen ennakoidaan kääntyvän hitaaseen kasvuun matalan korkotason ja kuluttajien hyvänä säilyneen tulevaisuudenuskon ansiosta. Sen sijaan teollisuus- ja toimistorakentaminen on vähäistä (VM).

Maaliskuun lopussa Suomen K-rautaketjuun kuului 43 kauppaa ja Rautia-ketjuun 102 kauppaa. K-rautojen myynti kasvoi 13,2 % ja Rautioiden 10,2 %. Parhaiten kehittyivät rakennustarvike- ja talokauppa. Rautakeskon Yrityspalvelun myynti kasvoi 17,2 %. Rautakeskon kotimaan ketjujen myynninkehitys ylitti selvästi kilpailijoiden kehityksen.

Ruotsissa avattiin uusi K-rauta maaliskuussa Sundsvallissa. Tukholman Sicklan myymälän toiminta siirretään vuokrasopimuksen päätyttyä Tukholman Täby’yn. Ruotsissa on nyt 11 K-rautaa, Virossa 4 ja Latviassa 1.

Rautakeskolla on ollut maaliskuusta 2003 lähtien enemmistö Liettuan suurimmasta rautakauppayrityksestä UAB Senuku Prekybos Centrasista, jolla on 10 Senukai-superstore-myymälää sekä 50 partner-myymälää. Oston myötä Rautakeskosta on tullut Baltian markkinajohtaja. Yhtiön kehitys on ollut tavoitteita parempi. Senukain liikevaihto on mukana Rautakeskon luvuissa 13.3.2003 alkaen.

Rautakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2004 noin 3-4 % ja Baltiassa noin 6-7 %. Rautakeskon liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2004 kasvavan markkinoiden kasvua nopeammin.

Maatalouskesko
Maatalouskesko-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 192 milj. euroa ja se kasvoi 13,5 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 36,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 19,0 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 2,4 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Tulosta rasittivat tietojärjestelmien kehityskulut.Investoinnit olivat 2,5 milj. euroa, joista noin 43 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 115,5 milj. euroa. EU:n investointitukien viivästyminen on hidastanut viljelijöiden tuotantorakennusinvestointeja Suomessa. Vientirahtien kallistuminen ja vientihintojen alhainen taso on heikentänyt alkuvuonna viljakaupan kannattavuutta. K-maatalousyhtiöt Oy sulautuu tytäryhtiöfuusiossa emoyhtiöönsä Maatalouskesko Oy:öön suunnitelman mukaisesti heinäkuun 2004 alussa.

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 40,2 milj. euroa, jossa on laskua edellisen vuoden vastaavaan kauteen 5,7 %. Yhtiön kannattavuus on säilynyt edelleen hyvällä tasolla. Teollisuuden investointien matala taso on vaikuttanut raskaskoneiden myyntiin. Lisäksi myyntiä on laskenut puutarhakoneiden myynnin siirtyminen Rautakeskoon syyskuussa 2003. Uusi MAN-kuorma-autokeskus avataan kesäkuussa 2004 Espooseen.

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti on kehittynyt ennakoitua paremmin. Etenkin Liettuan liiketoiminta on kasvanut selvästi. Baltian liiketoimintojen tuloskehitys on ollut myös ennakoitua parempi. Liikevaihdon kehitys on ollut voimakkainta viljakaupassa.

Baltian maiden ostovoiman odotetaan edelleen kasvavan maiden liittyessä toukokuun 2004 alussa EU:n jäseniksi. Liettuassa Kaunasin uusi maatalous- ja konekaupan keskus on harjakorkeudessa ja avataan kesäkuussa.

Maatalouskaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa noin 1 % vuonna 2004. Baltiassa markkinoiden ennakoidaan kasvavan 5-10 %. Maatalouskeskon liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuonna 2004 kotimaassa markkinoiden kasvun vauhdissa ja Baltiassa markkinoiden kasvua nopeammin.

Keswell
Keswellin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 177 milj. euroa ja se kasvoi 16,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 6,9 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 3,9 %. Keswellin liiketappio oli 2,7 milj. euroa. Tappio oli 7,6 milj. euroa pienempi kuin edellisvuonna vastaavalla kaudella. Käyttötavarakaupan luonteesta johtuen Keswellin tuloskertymä painottuu voimakkaasti viimeiselle vuosineljännekselle. Kokonaisinvestoinnit olivat 0,8 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 108,3 milj. euroa ja se kasvoi 16,6 %. Anttila-tavaratalojen myynti kasvoi 17,9 % ja Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen 14,0 %. Kaikkien tuotealueiden myynti kehittyi hyvin. Anttilan etäkauppa (postimyynti ja NetAnttila) kasvoi 18,3 % erityisesti NetAnttilan hyvän kehityksen ansiosta. Anttila-konsernin liiketappio oli 3,1 milj. euroa. Liiketappio pieneni 6,6 milj. euroa edellisen vuoden vastaavasta kaudesta.

Urheilukeskon liikevaihto oli 33,4 milj. euroa ja se kasvoi 23,0 %. Intersport-ketjun vähittäismyynti kasvoi 23,0 % hyvin sujuneen talvisesongin ansiosta. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 21,8 %.

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 27,0 milj. euroa ja se kasvoi 7,7 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 16,4 %. Kasvu johtui osin kauppojen lukumäärän kasvusta ja osin hyvin kehittyneestä digitaali- ja tietotekniikkatuotteiden sekä kodinkoneiden myynnistä.

Kenkäkeskon liikevaihto laski 2,8 % ja oli 6,4 milj. euroa. K-kenkä-ketjun vähittäismyynti laski 2,9 % ja Andiamo-ketjun 8,6 %. Kenkäexpertti-liikkeiden myynti laski 1,5 %. Koko kenkäkauppa-ala on ollut alkuvuonna laskussa.

Käyttötavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan vuonna 2004 kasvavan Suomessa 2-3 %. Keswellin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2004 markkinoiden kasvua nopeammin.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 193 milj. euroa, ja se kasvoi 33,2 %. Liikevoitto oli 8,7 milj. euroa (5,8 milj. euroa). Investoinnit olivat 2,2 milj. euroa.

Suomen uusien henkilöautojen kokonaismarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan myös alkuvuonna 2004. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat tammi-maaliskuussa 43 041 autoon, missä on kasvua 16,2 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pakettiautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 21,0 % 4 037 autoon.

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli katsauskaudella yhteensä 15,1 %. Volkswagenin rekisteröinnit kasvoivat 11,3 %, Audin 25,3 % ja Seatin 10,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pakettiautojen kaupassa Volkswagenin markkinaosuus nousi 16,8 %:iin.

Positiivisen vireen odotetaan jatkuvan Suomen autokaupassa vuonna 2004. VV-Auton liikevaihdon ennakoidaan kasvavan voimakkaan markkinakasvun mukaisesti.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin kokonaismyynti, johon sisältyy liikevaihdon lisäksi agenttikauppojen arvo, oli tammi-maaliskuussa 101,9 milj. euroa. Se kasvoi 16,7 %. Liikevaihto oli 76,8 milj. euroa, ja se kasvoi 9,6 %. Konsernin liikevoitto oli 2,5 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Investoinnit olivat 0,4 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi eniten Kiinan kaupassa, jota onnistuttiin myös laajentamaan uusille tuoteryhmäalueille. Tytäryhtiö Telkon myynti kasvoi muissa Pohjoismaissa, osin viime vuonna ostetun ASM Sweden AB:n ansiosta.

Liikevoitto parani useissa tulosyksiköissä kasvaneiden myyntituottojen ja kustannusten tehokkaan valvonnan ansiosta. Eniten liikevoitto kasvoi Kiinan ja Venäjän kaupassa sekä Kauko Elektroniikassa. Vuonna 2004 Kaukomarkkinoiden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan selvästi.

Yhtiökokouksen päätökset
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 29.3.2004 vahvisti vuoden 2003 tuloslaskelman ja taseen, konsernituloslaskelman ja -taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaisesti 2,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 182 429 600,00 euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 1.4.2004 ja osingon maksupäivä 8.4.2004.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Lisäksi yhtiökokous päätti, että mahdollisesti perustettavien hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan valiokunnan kokouksista samansuuruinen kokouspalkkio kuin hallituksen kokouksesta. Palkkiota ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa olevalle jäsenelle eli pääjohtaja Matti Honkalalle. Yhtiön nykyisen hallituksen kaikkien kahdeksan jäsenen yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkoi 31.3.2003 ja päättyy vuoden 2006 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous valitsi yhtiölle yhden tilintarkastajan, joka on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhteisön päävastuullisena tilintarkastajana toimii ekonomi, KHT Pekka Nikula.

Yhtiökokoukseen osallistui noin 600 osakkeenomistajaa.

Keskon toimialayhtiöiden hallitukset
Kesko-konsernin täysin omistamien merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden Ruokakesko Oy:n, Rautakesko Oy:n, Maatalouskesko Oy:n, Keswell Oy:n, VV-Auto Oy:n ja Kaukomarkkinat Oy:n hallitukset valittiin 26.3.2004 yhtiöiden yhtiökokouksissa. Kesko-konsernin hallintoperiaatteiden mukaisesti Ruokakesko Oy:n, Rautakesko Oy:n, Maatalouskesko Oy:n ja Keswell Oy:n hallitusten puheenjohtajana toimii Kesko Oyj:n pääjohtaja. Hallitusten jäseninä toimii Kesko-konsernin johtoon kuuluvia henkilöitä. Hallitusten kokoonpanot julkaistiin pörssitiedotteella 26.3.2004.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n vuoden 2000 optio-ohjelman C-optio-oikeuksilla merkittiin 11.12.-31.12.2003 24 300 uutta Kesko Oyj:n B-osaketta. Osakemerkintöjä vastaava osakepääoman korotus 48 600 euroa merkittiin kaupparekisteriin 6.2.2004. Uudet B-osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 9.2.2004. Kesko Oyj:n osakepääoma nousi 182 429 600 euroon. Kaikista osakkeista 34,8 % on A-osakkeita ja 65,2 % B-osakkeita.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2003 lopussa 18,20 euroa ja katsauskauden lopussa 17,50 euroa, missä oli laskua 3,8 %. B-osakkeen kurssi oli vuoden 2003 lopussa 13,88 euroa ja vastaavasti katsauskauden lopussa 14,30 euroa. Siinä oli nousua 3,0 %.

HEX-yleisindeksi nousi katsauskaudella 11,7 % ja HEX-portfolioindeksi 4,3 %. Kaupan toimialaindeksi laski katsauskaudella 0,7 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 555 milj. euroa ja B-osakkeiden 850 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 406 milj. euroa.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 0,6 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 12,0 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 30,8 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 481,6 milj. euroa.

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Jättipörssi Oy myi 11.2.2004 pörssikaupalla omistuksessaan olleet 34 400 Kesko Oyj:n A-osaketta Keskon Eläkekassalle. Kaupan jälkeen Kesko Oyj:llä tai sen tytäryhtiöillä ei ole hallussaan yhtiön osakkeita. Kauppahinta oli 19,90 euroa osakkeelta eli yhteensä 684 560 euroa.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj sai 16.2.2004 ilmoituksen, jonka mukaan K-kauppiasliitto ry:n, sen toimialayhdistysten sekä Vähittäiskaupan ammattikasvatussäätiön osuus Kesko Oyj:n äänimäärästä nousi 13.2.2004 yhteensä 10,08 %:iin. Vuoden 2003 lopussa näiden tahojen yhteenlaskettu osuus Kesko Oyj:n äänimäärästä oli 9,76 %.

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto
Kesko laatii ensimmäisen täydellisen IFRS-tilinpäätöksensä vuodelta 2005. Avaava IFRS-tase siirtymähetkelle 1.1.2004 on laadittu huhtikuussa 2004 voimassa olleita säännöksiä noudattaen.

IFRS:n vaikutukset Keskon taseeseen 1.1.2004.

Yhteenveto IFRS-standardien vaikutuksista omaan pääomaan 1.1.2004.

Vähemmistöosuus esitetään IFRS-taseessa IAS 1:n mukaisesti omassa pääomassa. Kaikista veronalaisista omaan pääomaan vaikuttavista IFRS-eroista on kirjattu IAS 12:n perusteella laskennalliset verot. Avaavan IFRS-taseen vieraaseen pääomaan sisältyy IFRS-eroihin liittyen 40 milj. euroa laskennallista verovelkaa IAS 12:n mukaisesti netotettuna.

Vuokrasopimukset ja myynti- ja takaisinvuokraussopimukset, jotka täyttävät IAS 17:n asettamat kriteerit, on kirjattu standardin edellyttämällä tavalla. Avaavaan IFRS-taseeseen sisältyy 88 milj. euroa vuokrasopimuksin rahoitettuja rakennuksia ja rakennelmia ja 34 milj. euroa muuta vuokrasopimuksin rahoitettua aineellista käyttöomaisuutta. Lisäksi avaavaan IFRS-taseeseen sisältyy 22 milj. euroa saamisia sopimuksista, joissa Kesko on vuokralle antajana.

Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu IAS 19:n mukaisesti ja kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu siirtymähetken taseeseen. Avaavaan IFRS-taseen sijoituksiin on kirjattu 167 milj. euroa, mikä vastaa määrää, jolla Keskon Eläkekassan varojen käypä arvo ylittää järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi avaavan IFRS-taseen pitkäaikaisiin velkoihin on kirjattu 25 milj. euroa velvoitetta tulevista työkyvyttömyyseläkkeistä niiden henkilöiden osalta, joitten eläketurva on hoidettu työeläkevakuutusyhtiössä.

IAS 36:n mukaan omaisuuserien kirjanpitoarvoa arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Mikäli on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aineellisesta käyttöomaisuudesta on tämän tuloksena kirjattu avaavaan IFRS-taseeseen 6 milj. euron arvonalentumistappio.

Kesko julkaisee ennen vuoden 2005 ensimmäistä osavuosikatsausta erillisen pörssitiedotteen, joka sisältää IFRS:n mukaiset tilinpäätösperiaatteet sekä vertailuluvut ja täsmäytyslaskelmat suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön vuodelta 2004.

Keskeisiä tapahtumia alkuvuonna
Ruokakesko keskitti Citymarket Oy:n kirjanpidon talouden palvelukeskukseensa Tampereelle ja Lahden yksikköön. Uudelleenjärjestelyllä tehostetaan Citymarketin kirjanpidon hoitoa ja saavutetaan kustannussäästöjä. Järjestelyn vuoksi Ruokakesko käynnisti 16.1.2004 yt-neuvottelut Lahden ja Turun yksiköissä. Yt-neuvottelut päättyivät 8.3.2004. Lahden yksiköstä jouduttiin irtisanomaan 11 ja Turusta 9 henkilöä. Turun yksikön toiminta loppui kokonaan, ja Lahteen jäi tavaratalokirjanpitoa hoitamaan 18 työntekijää.

Ruokakesko testaa halpahintamyymälöitä eri puolilla Suomea. Ensimmäiset Cassa-kaupat avautuivat 19.2.2004 Anjalankoskella, Haukiputaalla, Jämsänkoskella ja Ylivieskassa. Sen lisäksi on avattu myymälät Kajaanissa, Kotkassa, Mäntässä, Vantaalla, Viitasaarella ja Virroilla. Päätökset testin pituudesta ja jatkotoimista tehdään myöhemmin tänä vuonna.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 26.3.2004 antamillaan päätöksillä kokonaisuudessaan kahdeksan entisen K-citymarket-kauppiaan kanteet Kesko Oyj:tä vastaan. Vuonna 2001 vireille tulleissa ja nyt hylätyissä kanteissa vaadittiin Keskolta korvauksia ensisijaisesti noin 13,8 milj. euroa sopimusten vastaisiksi väitettyjen irtisanomisten perusteella. Käräjäoikeus velvoitti kantajat suorittamaan Keskon oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen.

Suomen Kilpailuvirasto myönsi katsauskauden jälkeen 16.4.2004 Kesko Oyj:n tytäryhtiölle Ruokakesko Oy:lle poikkeusluvan, jonka perusteella se voi päättää ylimmät myyntihinnat Pirkka-tuotteille ja osalle K-ruokakauppaketjuissa myytävistä muista tuotteista. Lupa on voimassa vuoden 2004 loppuun saakka. Enimmäishinnat voidaan määrätä kunkin K-ruokakauppaketjun ketjuvalikoimaan kuuluville tuotteille, joiden osuus ketjun kunkin kokoluokan kauppojen keskimääräisestä, vuosittain jälkikäteen lasketusta myynnistä ei ylitä 35 % sekä kaikille Pirkka-tuotteille. Nyt myönnetty lupa on jatkoa niille K-ruokakauppaketjuja koskeville poikkeusluville, jotka Kilpailuvirasto myönsi vuonna 2001 ja joiden voimassaoloa se joulukuussa 2003 jatkoi 30.4.2004 saakka. Kilpailuviraston vuonna 2001 myöntämät Rautakesko Oy:n, Maatalouskesko Oy:n ja Keswell Oy:n ketjuja koskevat poikkeusluvat ovat voimassa 31.12.2005 saakka.

Tulevaisuuden näkymät
Kansainvälinen kauppakilpailu jatkuu Suomessa voimakkaana useimmilla tavara-aloilla. Keskon ja K-kauppiaiden ketjutoimintaa kehitetään erityisesti hankintatoimessa, tiedonhallinnassa ja markkinoinnissa.

Konsernin toimialoista rauta- ja käyttötavarakaupan ennakoidaan kasvavan kotimaassa markkinoiden kasvua nopeammin ja muiden toimialojen vähintään markkinoiden kehitystä vastaavasti markkinakatsauksessa esitetyllä tasolla. Toiminnan laajentamisesta johtuen kansainvälinen myynti kasvaa edelleen voimakkaasti Baltiassa. Konsernin liikevaihdon ennakoidaan saavuttavan 7,5 miljardin euron tason vuonna 2004.

Konsernin tuloskehitys jatkuu vakaana. Kesko-konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan seuraavan puolen vuoden aikana ylittävän edellisen vuoden vastaavan kauden tason.

Helsingissä 29. huhtikuuta 2004
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon Internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ
Konserniviestintä

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti

Kesko Oyj:n 6 kuukauden osavuosikatsaus julkistetaan 30.7.2004 ja 9 kuukauden 29.10.2004. Lisäksi Kesko-konsernin myynti ja K-ryhmän vähittäismyynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

* Muutos yli 100 %, ** Vertailukelpoinen muutos 40,0 %

K-ryhmän vähittäismyynti 1-3/2004 (sis. alv) (ennakkotieto):

* Muutos yli 100 %

K-raudoista 2 ja Rautioista 43 on samalla K-maatalouskauppoja. Niiden osalta myynti on jaettu osin rauta- ja osin maatalouskauppojen myyntiin.