TILINPÄÄTÖS 2002: VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 110 MILJ. EUROA JA SE KASVOI 28,0 %

Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 6 466 milj. euroa, mikä on 4,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (6 214 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 109,7 milj. euroa (85,7 milj. euroa). Tulos osaketta kohden oli 0,75 euroa (0,60 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,02 euroa (14,78 euroa). Tiedot ovat tilintarkastamattomia. Hallituksen esitys yhtiökokoukselle vuoden 2002 osingoksi on 1,00 euroa/osake.

Markkinakatsaus

Suomen tukkukaupan myynnin kauppapäiväkorjattu määrä kasvoi tammi-marraskuussa 2002 ennakkotietojen mukaan 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vähittäiskaupan kasvu oli 2,3 %. (Tilastokeskus)

Vuonna 2002 vähittäiskauppa kasvoi lähes odotusten mukaisesti. Tukkukaupan kasvu jäi jonkin verran ennustetusta vauhdista. Kuluvana vuonna sekä tukku- että vähittäiskaupan ennakoidaan kasvavan noin 3 %. (Etla)

Etla arvioi Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvuksi 1,7 % vuonna 2002 ja ennustaa talouskasvun vahvistuvan 2,7 prosenttiin vuoden 2003 aikana. Vuonna 2002 kuluttajahinnat nousivat 1,6 % ja nousun arvioidaan kiihtyvän noin 2 %:iin vuoden 2003 aikana. Yksityinen kulutus kasvoi vuonna 2002 odotusten mukaisesti noin 2,5 %. Kuluvana vuonna ei kasvuvauhtiin odoteta suuria muutoksia. Yksityiset investoinnit supistuivat vuonna 2002, mutta niiden ennustetaan kuluvana vuonna piristyvän lähes 3 %:n kasvuun.

Tilastokeskuksen tammikuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen vahvistui hieman tammikuussa. Kuluttajat olivat optimistisia etenkin oman taloudellisen tilanteensa suhteen. Sen sijaan Suomen talouden ja työttömyystilanteen kehitykseen suhtauduttiin edelleen pessimistisesti.

Viron, Latvian ja Liettuan taloudet jatkoivat noin 6 % kasvuaan vuonna 2002. Ennusteet vuodelle 2003 ennakoivat kasvun jatkuvan lähes saman suuruisena myös kuluvana vuonna (BOFIT). Vahvasta kasvusta huolimatta Baltian maissa tulotaso ja ostovoima ovat vielä pitkään EU:n keskiarvon alapuolella. Viron BKT henkeä kohti vuonna 2001 oli 40 % EU:n keskiarvosta, Latvian 33 % ja Liettuan 38 % (Suomi 104 %). Maiden talouskasvun myötä myös kauppa jatkaa kasvuaan. Kaupan rakennemuutos etenee ja ketjuuntuneen vähittäiskaupan osuus kokonaismyynnistä kasvaa edelleen.

Ruotsin bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 2 %, yksityisen kulutuksen noin 1,2 % ja kuluttajahintojen noin 2 %. Teollisuus ja rakennusala näkevät lähitulevaisuuden vielä synkkänä. Asuinrakennusinvestoinnit ovat kuitenkin omalta osaltaan tuoneet talouskasvua. Kokonaisinvestointien odotetaan kääntyvän varovaiseen nousuun vuoden 2003 aikana. (Konjunkturinstitutet)

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto
Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 6 466 milj. euroa, mikä on 4,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (6 214 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti Ruokakeskon kotimaan ja ulkomaiden toiminnan myönteisen kehityksen ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaan liiketoiminnoissa 1,8 % ja ulkomailla 37,6 %.

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta vuonna 2002 oli 8,3 % (6,3 %). Konsernin ulkomaisen toiminnan kasvu johtuu pääosin Ruokakeskon toiminnan kasvusta Virossa ja Latviassa, Ruotsin K-rautojen myynnin hyvästä kehityksestä sekä Maatalouskeskon kasvusta Baltiassa.

Tulos
Konsernin kaikki toimialat paransivat tulostaan vuonna 2002. Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 109,7 milj. euroa (85,7 milj. euroa). Se on 1,7 % liikevaihdosta (1,4 %). Liikevoitto oli 98,8 milj. euroa (76,8 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja yhteensä 8,1 milj. euroa (13,2 milj. euroa). Tietyistä kiinteistötoimintaan liittyvistä tappiollisista vuokrasopimuksista on tehty 9,2 milj. euron pakollinen varaus. Liikevoiton kasvun keskeisiä syitä ovat Ruokakeskon myynnin parantunut kehitys, ketjutoiminnan eteneminen sekä toteutetut kustannussäästöt.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat 10,9 milj. euroa (8,9 milj. euroa).

Tulos osaketta kohden oli 0,75 euroa (0,60 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,02 euroa (14,78 euroa).

Kiinteistötoimintojen liikevoitto sisältyy yhteisten toimintojen liikevoittoon. Siihen sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja.

Liikevaihto ja tulos loka-joulukuussa

Konsernin neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 1 695 milj. euroa, mikä on 2,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna (1 661 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä loka-joulukuussa oli 24,9 milj. euro. (29,7 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 23,7 milj. euroa (27,8 milj. euroa). Viimeisellä vuosineljänneksellä kirjattiin runsaasti kauppa-paikkojen ja -konseptien kehittämiskuluja ja panostuskuluja Baltian liiketoiminnan laajentamiseen. Vertailuvuoden tulokseen sisältyy arvonlisäveron palautusta 7,7 milj. euroa. Tulos osaketta kohden oli 0,11 euroa (0,14 euroa). Muut tunnusluvut vuosineljänneksittäin on esitetty liitetaulukossa.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 185,1 milj. euroa (206,4 milj. euroa) eli 2,9 % (3,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkojen rakennuksiin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 137,2 milj. euroa. Yritysostoihin sijoitettiin 10,7 milj. euroa. Keskon ja tytäryhtiöiden tukkutoiminnan kiinteistöihin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 37,2 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 36,9 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 145,8 milj. euroa (209,0 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -110,4 milj. euroa (-118,7 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 53,3 % (53,6 %). Korollinen nettovelka oli 192,8 milj. euroa (172,8 milj. euroa). Likvidit varat olivat 173,2 milj. euroa (126,9 milj. euroa).

Henkilökunta
Konsernin henkilökunta oli keskimäärin 12 217 (11 544) henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

(Vertailuluvut on muutettu organisaatiota vastaaviksi. Keskimääräistä henkilölukua laskettaessa osa-aikaiset on muunnettu kokoaikaisiksi työtuntien suhteessa.)

Toiminnan laajeneminen Baltiassa lisäsi Ruokakeskon, Rautakeskon ja Maatalouskeskon henkilökunnan määrää. Rautakeskon henkilömäärä kasvoi myös Ruotsissa. Uusien K-citymarket-tavaratalojen perustaminen lisäsi Ruokakeskon henkilömäärää kotimaassa.

Konsernin henkilöstöä viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähentänyt palvelu- ja tukitoimintojen ulkoistaminen. Rautakeskon henkilökuntamäärää kotimaassa vähensi logistiikkayhteisyrityksen perustaminen Suomen Posti Oyj:n kanssa vuoden alussa. Carrols-hampurilaisketjun myynti maaliskuun alussa vähensi Ruokakeskon keskimääräistä työntekijämäärää 223 hengellä.

Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli vuoden 2002 lopussa yhteensä 3 060 henkilöä (2 193).

Toimialojen kehitys

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto oli 3 628 milj. euroa ja se kasvoi 5,7 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 177 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 4,9 %. Ruokakeskon liikevoitto oli 60,5 milj. euroa. Edellisvuonna liikevoitto oli 40,0 milj. euroa. Keskeisimmät syyt liikevoiton parantumiseen ovat ketjutoiminnan vahvistuminen ja kustannussäästöt. Toisaalta panostukset liiketoiminnan laajentamiseen Baltiassa, uusien kauppakonseptien kehittämiskulut sekä toiminnanohjausjärjestelmien rakentaminen alensivat liikevoittoa. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 71,2 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 65,0 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan noin 41 %.

Suomessa K-ruokakauppojen ketjutoiminta on vakiintunut ja sen myönteiset vaikutukset näkyvät ketjujen myynnin kasvussa, kustannussäästöissä ja niiden myötä tuloksissa. Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksissä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti, 10,4 %.

Yhteensä Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi vajaat 4 %. Kokonaismarkkinoiden ennakoidaan vuonna 2002 kasvaneen 4,2 %, mikä on hieman K-ruokakauppojen myynnin kasvua nopeampaa. K-ruokakauppoja oli Suomessa vuoden lopussa 1 124 kappaletta (1 157). Vuonna 2002 avattiin poikkeuksellisen monta uutta K-citymarketia: Lohjalle, Vaasaan, Helsingin Ruoholahteen, Vihdin Nummelaan, Keminmaalle ja Kaarinan Ravattulaan.

Ruokakesko panosti voimakkaasti Baltian ruokakauppaan, mistä johtuen toiminta oli vielä tappiollista. Virossa Säästumarket-ketjuun kuului vuoden lopussa 44 kauppaa. Virossa avattiin vuoden aikana kolme Citymarketia, joista Tallinnan Haaberstiin ennen joulua avattu suurmyymälä on Baltian ensimmäinen hypermarket-luokan Citymarket. Latvian Riiassa on kaksi Citymarketia. Yksi kannattamaton kauppapaikka suljettiin. Kesäkuussa Riiassa avattiin ensimmäinen Supernetto-halpahintamyymälä.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 756 milj. euroa ja se kasvoi 2,8 %. Erityisen hyvin kauppa on kasvanut ruokaa valmistaville asiakkaille. Hotelli-, ravintola- ja catering (horeca) -markkinat laskivat loppuvuonna. Kespron myynnin kasvu oli kuitenkin alan kehitystä parempi.

Ruokakaupan kokonaismarkkinoiden kasvun arvioidaan hidastuvan Suomessa vuonna 2003. Baltiassa markkinoiden ennakoidaan kehittyvän vuoden 2002 tapaan.

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto vuonna 2002 oli 735 milj. euroa ja se aleni edellisestä vuodesta 1,5 %. Kotimaassa uudisrakentamisen volyymi laski 5,3 % edellisvuodesta (Tilastokeskus), mikä vähensi myös Rautakeskon myyntiä. Lisäksi liikevaihtoa laski arviolta noin 5 % joidenkin rautakauppojen jääminen ketjutoiminnan ulkopuolelle. Eniten kasvoi piha- ja puutarhatuotteiden sekä rakennustarvikkeiden kauppa samoin kuin talo- ja loma-asuntokauppa. Korjausrakentamisen merkitys alan volyymista on kasvanut jo kolmannekseen.

Vuoden 2002 lopussa K-rautaketjuun kuului 44 ja Rautia-ketjuun 102 kauppaa. Helsingin Ruoholahdessa avattiin uusi K-rauta. Uudet Rautiat avattiin Helsingin Malmilla, Kaarinan Ravattulassa ja Kaustisella. Kumpaakin kauppakonseptia kehitettiin etenkin piha- ja puutarhatuotteiden sekä yritysasiakasmyynnin osalta. K-ryhmän Suomen rautakauppojen vähittäismyynti kasvoi 2,7 %, K-rautojen kehitys oli 3,8 % ja Rautioiden 1,4 %. Kokonaisuudessaan rautakauppa-ala kasvoi 1,3 %, mutta kehitys oli epäyhtenäistä (RaSi ry).

Rautakeskon ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto vuonna 2002 kasvoi 25,0 % yhteensä 129,1 milj. euroon. Ruotsissa avattiin kaksi uutta K-rautaa ja Latviassa sekä Virossa kummassakin yksi. Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto oli 67,7 milj. euroa ja se kasvoi 39,4 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus Rautakeskon liikevaihdosta oli yli 17 %. Loka-joulukuussa ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 32,3 milj. euroa ja se kasvoi 21,7 %.

Rautakeskon liikevoitto oli vuonna 2002 yhteensä 9,0 milj. euroa (vuonna 2001 4,3 milj. euroa). Kotimaassa liikevoittoa paransivat ketjutoiminnan tehostuminen ja logistiikan uudelleenjärjestelyillä saavutetut säästöt. Puutavarakaupassa Rautakesko sopi yhteistyöstä Puukeskus Oy:n kanssa vuoden 2002 lopulla. Rautakesko Oy:n tulosta rasittavat tietojärjestelmämuutoksiin liittyvät kustannukset. Tytäryhtiöissä tulokseen vaikuttavat neljän uuden K-raudan käynnistyskustannukset. Ruotsissa tulos parani merkittävästi, vaikka oli edelleen tappiollinen. Rautakeskon liikevoittoon sisältyy kauppapaikkakiinteistöjen myyntivoittoja 2,8 milj. euroa.

Rautakeskon kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 14,2 milj. euroa, josta investoinnit kauppapaikkaverkostoon olivat 11,8 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli 48,2%.

Rautakesko teki kesäkuussa 2002 aiesopimuksen Liettuan suurimman rautakauppayrityksen UAB Senuku Prekybos Centrasin (liikevaihto 2001: 100 milj. euroa) osake-enemmistön hankkimisesta. Yhtiössä on suoritettu due diligence -tarkastus ja osapuolten tavoitteena on toteuttaa kauppa vuoden 2003 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Maatalouskesko
Maatalouskesko-konsernin liikevaihto oli 715 milj. euroa ja se kasvoi 2,3 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 69,8 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 9,8 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 7,4 milj. euroa (6,2 milj. euroa). Tulosta rasittivat tietojärjestelmien kehityskulut ja toiminnan laajentamis- ja käynnistyskustannukset Latviassa ja Liettuassa. Konekesko Oy:n liikevoitto oli selvästi edellisvuotta ja ennakoitua parempi. Investoinnit olivat 4,4 milj. euroa, joista noin 52 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 464,8 milj. euroa. Maatalouskesko aloitti Massey Ferguson -traktorien myynnin ja jälkimarkkinoinnin elokuussa. Syksyllä aloitettiin lisäksi tanskalaisten He-Va-maataloustyökoneiden maahantuonti ja markkinointi. Viljasato oli vuonna 2002 edellisvuoden tasolla, mutta viljaa tuli kauppaan syksyllä 10 % edellisvuotta vähemmän.

K-maatalouskauppoja oli vuoden lopussa 102 kpl. Näistä 21 on Maatalouskeskon tytäryhtiön K-Maatalousyhtiöt Oy:n kauppoja. Ensimmäinen uuden K-maatalous-konseptin mukainen kauppa avataan Oulussa helmikuussa 2003.

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 159,3 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,7 % huolimatta alan osittain laskevista kokonaismarkkinoista. Konekesko aloitti kesäkuussa Hyster-trukkien ja heinäkuussa Fiat Kobelco -maarakennuskoneiden markkinoinnin Suomessa ja Baltiassa. Konekesko solmi Selva S.p.A:n kanssa sopimuksen Selva marine-tuotteiden maahantuonnista, myynnistä ja jälkimarkkinoinnista sekä Suomessa että Virossa 1.1.2003 alkaen. Oy Arwidson Ab:n Yamaha liiketoiminta siirtyy Konekeskolle 1.7.2003 alkaen.

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti on kehittynyt suunnitellusti. Uudet Maatalous-kone-keskukset avattiin vuonna 2002 Tallinnaan ja Vilnaan sekä uusi aluekeskus Viron Paideen. Maatalouskesko nousi vuonna 2002 Baltian suurimmaksi maatalouskauppaa harjoittavaksi yritykseksi. Nopean kasvun edellyttämät panostukset, joiden vaikutukset korostuivat viimeisellä vuosineljänneksellä, pitivät tuloksen kuitenkin tappiollisena. Vuonna 2003 avataan uudet myymälät Viron Tartossa ja Liettuan Kaunasissa.

Keswell
Keswellin liikevaihto vuonna 2002 oli 687 milj. euroa ja se laski 1,3 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 21,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 3,1 %. Liiketappio oli 2,9 milj. euroa. Tappio oli 3,0 milj. euroa pienempi kuin edellisvuonna. Loka-joulukuun liikevoitto oli 12,3 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 7,5 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 437,3 milj. euroa ja se laski 5,8 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 2,7 %. Anttila-tavaratalojen myynti laski 9,6 %. Suurimpana syynä myynnin laskuun oli Raision tavaratalon lopettaminen sekä Lohjan ja Ravattulan tavaratalojen siirtyminen K-citymarket-ketjuun. NetAnttilan myynti kasvoi 86,8 %. Postimyynti laski erityisesti alkuvuoden heikon kehityksen takia 5,7 %. Anttila-konsernin liikevoitto oli 0,6 milj. euroa, johon sisältyi 1,6 milj. euroa arvonlisäveropalautusta. Liikevoitto parani 2,0 milj. euroa edellisestä vuodesta. Sekä tavaratalojen että Kodin Ykkösten liikevoitto oli positiivinen.

Urheilukeskon liikevaihto nousi 2,1 % 109,0 milj. euroon. Intersport-ketjun vähittäismyynti kuitenkin laski 1,0 % erityisesti alkuvuonna vaisusti sujuneen vaatekaupan takia. Loppuvuonna ketjun myynti kehittyi hyvin. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 13,4 %.

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 101,7 milj. euroa ja se kasvoi 21,5 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 4,9 % erinomaisesti sujuneen loppuvuoden ansiosta, vaikka ketjun kauppojen lukumäärä onkin vähentynyt.

Kenkäkeskon liikevaihto laski 1,9 % ja oli 26,9 milj. euroa. K-kenkä-ketjun vähittäismyynti laski 0,6 % heikon marras-joulukuun myynnin takia. Andiamo-ketjun myynti laski 8,1 %. Merkittävimpänä syynä myynnin laskuun oli edellisen vuoden aikana tapahtunut kauppojen määrän väheneminen. Kenkäexperttien myynti kasvoi 9,7 %.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 450 milj. euroa, ja se kasvoi 15,1 %. Liikevoitto oli 14,4 milj. euroa (14,2 milj. euroa). Investoinnit olivat 7,6 milj. euroa.

Suomen automarkkinoilla oli positiivinen vire vuonna 2002. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 7,0 % ja pakettiautoja 0,2 % edellisvuotta enemmän.

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli vuonna 2002 yhteensä 14,1 %. Nousua edellisvuoteen oli 0,8 %-yksikköä. Volkswagenin ja Audin markkinaosuudet kasvoivat, mutta Seatin puolestaan laski hieman. Pakettiautojen kaupassa Volkswagenin markkinaosuus oli 17,7 %.

Hallituksen eduskunnalle antaman lakiesityksen uudesta autoverosta odotetaan vilkastuttavan henkilöautokauppaa vuonna 2003.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 285 milj. euroa, mikä oli 1,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin liikevoitto oli 7,7 milj. euroa (6,8 milj. euroa). Kasvu edellisvuodesta oli 12,7 %. Investoinnit olivat 9,6 milj. euroa.

Liikevaihdon laskuun vaikutti eniten vaatteiden tukkukaupassa toimineen Leitokin liiketoiminnan lopettaminen vuoden 2001 lopulla. Sen vaikutus oli -4,5 %. Liikevaihto laski myös kulutuselektroniikan kaupassa. Liikevaihtoaan kasvatti eniten Leipurien Tukku. Myös vuoden aikana ostetut yritykset lisäsivät konsernin liikevaihtoa.

Liikevoiton paranemiseen vaikuttivat eniten yritysostot, Venäjän kaupan kasvu ja kustannusten karsinta.

Kaukomarkkinat kasvatti teknistä kauppaansa ostamalla Suomessa, Baltiassa, Ukrainassa ja Venäjällä toimivan Glastech Oy:n ja Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa toimivan Nordica AS:n. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu vuosimyynti on noin 20 milj. euroa.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma on 182 240 800 euroa. Osakekannasta 34,8 % on A-osakkeita ja 65,2 % B-osakkeita.

Yhtiön A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2001 lopussa 15,00 euroa ja vuoden 2002 lopussa 16,40 euroa, missä oli nousua 9,3 %. B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2001 lopussa 10,30 euroa ja vastaavasti vuoden 2002 lopussa 12,10 euroa. Nousua oli 17,5 %.

HEX-yleisindeksi laski vuoden 2002 aikana 34,4 % ja HEX-portfolioindeksi 16,7 %. Kaupan toimialaindeksi sen sijaan nousi 8,4 %.

Vuoden 2002 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 520 milj. euroa ja B-osakkeiden 718 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 239 milj. euroa.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2002 aikana 0,9 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 15,4 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 22,8 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 248,8 milj. euroa.

Kesko Oyj:n tytäryhtiön omistuksessa oli vuoden 2002 lopussa 33 400 Kesko Oyj:n A-osaketta. Näiden osakkeiden vasta-arvo on yhteensä 66 800 euroa ja ne edustavat alle 0,04 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,09 prosenttia kaikista äänistä.

Keskeisiä tapahtumia
Ruokakeskon tytäryhtiö Carrols Oy myi 1.3.2002 voimaantulleella kaupalla Carrols-hampurilaisketjun liiketoiminnot Burger-In-konsernin omistamalle tytäryhtiölle.

Kesko Oyj sai huhtikuussa 2002 tiedoksi haasteet neljältä edellisvuoden maaliskuussa irtisanomaltaan Musta Pörssi -kauppiaalta ja yhdeltä irtisanomaltaan K-market-kauppiaalta. Haasteissaan entiset Musta Pörssi -kauppiaat vaativat ensisijaisesti Keskon velvoittamista korvaamaan väittämistään sopimuksenvastaisista irtisanomisista yhteensä noin 1,66 milj. euroa ja entinen K-market-kauppias noin 0,2 milj. euroa. Haasteet liittyvät vuoden 2001 alusta käyttöön otettuun K-ryhmän ketjutoiminnan uudistukseen. Kaikkien Keskolle jätettyjen alioikeudessa käsiteltävinä olevien ketjutoiminnan uudistamiseen liittyvien korvausvaatimusten yhteissumma on noin 18 miljoonaa euroa. Kesko kiistää kaikki sitä vastaan esitetyt vaateet perusteettomina ja katsoo, että sillä on ollut laillinen peruste irtisanoa sopimukset.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 22.4.2002 vahvisti vuoden 2001 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja päätti jakaa osinkoa 0,60 euroa osakkeelta hallituksen esityksen mukaisesti.

Kesko Oyj:n vuoden 1996 optiolainan optio-oikeuksilla 1.12.1999-30.4.2002 välisenä aikana merkityt 907 000 uutta Kesko Oyj:n B-osaketta rekisteröitiin 21.5.2002 kaupparekisteriin. B-osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,00 euroa ja merkintähinta optio-oikeudella merkittäessä oli 10,01 euroa. Osakemerkinnän seurauksena Kesko Oyj:n rekisteröity osakepääoma nousi 1 814 000 eurolla yhteensä 182 240 800 euroon.

B-optio-oikeudet, joilla merkintäaika on 1.11.2002-31.3.2006, otettiin kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 1.11.2002. B-optioita on yhteensä 3 825 000. Kukin B-optio oikeuttaa merkitsemään yhden Keskon B-osakkeen.

Kesko palkittiin lokakuussa toisen kerran peräkkäin Suomen parhaana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoijana. Lisäksi Keskon ympäristötyö sai huipputason tunnustuksen, kun YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja Kansainvälinen kauppakamari ICC valitsivat K-ympäristökauppadiplomin maailman kymmenen parhaan kumppanuusohjelman joukkoon.

Konserniverokeskus toimitti Kesko-konserniin kuuluvan K-Plus Oy:n verotuksen vuodelta 1999 ja 2000 uudelleen syyskuussa ja lokakuussa 2002, minkä seurauksena yhtiölle on maksuunpantu noin 4,9 miljoonan euron tuloverot. Lisäksi K-Plus Oy:lle määrättiin toukokuussa tuloveroa vuodelta 1999 viivästysseuraamuksineen noin 1,9 miljoonaa euroa. Citymarket Oy:lle ja Anttila Oy:lle on puolestaan palautettu arvonlisäveroa noin 3,9 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden näkymät
Johtavat kotimaiset tutkimuslaitokset arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna keskimäärin lähes kolme prosenttia. Kansainvälinen epävarmuus lisää talousennustamisen vaikeutta erityisesti loppuvuoden osalta.

Ennakoitu talouskehitys Suomessa luo kotimaisille tukkuasiakkaillemme hyvät toimintaedellytykset erityisesti valmistavassa teollisuudessa ja rakennusalalla. Kuluttajien käsitykset oman taloutensa kehityksestä ovat säilyneet myönteisinä. Kulutuskysynnän ennakoidaan pysyvän vähintään viimevuotisella tasolla.

Kansainvälinen kauppakilpailu Suomessa on vakiinnuttamassa asemansa jo kaikilla tavara-aloilla. Keskon ja K-kauppiaiden ketjutoiminta on käynnistynyt suunnitellulla tavalla ja sen myönteiset vaikutukset näkyvät jo ketjujen myynnissä sekä kustannussäästöissä. Ketjutoimintaa kehitetäänedelleen kaikilla tavara-aloilla erityisesti hankintatoimessa ja markkinoinnissa.

Investoinnit vähittäiskauppaverkon ajanmukaistamiseen ja tietojärjestelmiin jatkuvat mittavina Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla konsernin toimialojen ja Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan kotimaassa markkinoiden kehitystä vastaavasti, kansainvälisen myynnin ennakoidaan kasvavan kotimaata nopeammin. Kesko-konsernin tuloskehitys jatkuu vakaana, vaikka ensimmäisen vuosipuoliskon tuloskehitystä rasittavat voimakkaat panostukset markkinointiin ja kauppapaikkoihin.

Voitonjakoesitys
Konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat        861 100 416,09 euroa
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat       763 071 738,02 euroa,
joista tilikauden voitto on                                74 715 724,35 euroa

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Osakkaille jaetaan osinkoa
1,00 euroa osakkeelta                                                         91 120 400,00 euroa

Hallituksen käyttöön varataan yleishyödyllisiin
tarkoituksiin lahjoituksina jaettavaksi                                         250 000,00 euroa

Omaan pääomaan jätetään                          671 701 338,02 euroa

Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2003 klo 13.00 alkaen Helsingin messukeskukseen käsittelemään sille yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat asiat.

Helsingissä 5. helmikuuta 2003
Kesko Oyj
Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat johtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki, puhelin 01053 22113. Englanninkielinen webkonferenssi vuoden 2002 tuloksesta pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ
Konserniviestintä

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin

Kesko Oyj:n 3 kuukauden osavuosikatsaus vuodelta 2003 julkistetaan 7.5.2003, 6 kuukauden 6.8.2003 ja 9 kuukauden 5.11.2003. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET: