OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2003 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 20 MILJ. EUROA

Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa 2003 oli 1 549 milj. euroa, mikä on 6,9 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (1 450 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 20,0 milj. euroa (12,4 milj. euroa) ja se kasvoi 61,5 %. Tulos osaketta kohden oli 0,12 euroa (0,10 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,13 euroa (14,88 euroa). Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Markkinakatsaus

Sekä vähittäis- että tukkukaupan myynnin määrän ennustetaan vuonna 2003 kasvavan noin 2 %. (ETLA)

Vuodesta 2003 on tulossa jo kolmas peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi Suomessa. Kuluttajahintojen arvioidaan kuluvana vuonna nousevan noin 1,6 %, yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan noin 2,7 % ja yksityisten investointien laskevan hieman (ETLA). Tilastokeskuksen huhtikuun kuluttajabarometrin mukaan Suomen kuluttajien luottamus omaan talouteensa oli edelleen hyvä. Myös luottamus Suomen talouden tilanteeseen parani hieman, mutta työttömyystilanteen kehitykseen suhtauduttiin pessimistisesti.

Viron, Latvian ja Liettuan talouskasvun arvioidaan jatkuvan 5-6 % tuntumassa vuonna 2003 (Suomen Pankki, Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT). Vähittäiskaupan kasvu jatkuu, kaupan rakenne muuttuu ja ketjuuntuneen vähittäiskaupan osuus kokonaismyynnistä kasvaa edelleen.

Ruotsissa yksityisen kulutuksen arvioidaan vuonna 2003 kasvavan hieman yli 2 % ja kuluttajahintojen nousuvauhdiksi ennakoidaan noin 2,3 % (Konjukturinstitutet). Vuonna 2002 kaikki rakennusinvestoinnit vähenivät lukuun ottamatta asuinrakennusinvestointeja. Tälle ja ensi vuodelle ennustetaan rakennusinvestoinneille vaatimatonta kehitystä. (Sveriges Byggindustrier)

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto
Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa 2003 oli 1 549 milj. euroa, mikä on 6,9 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (1 450 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti ulkomaan toimintojen sekä Rautakeskon ja VV-Auton kotimaan toimintojen ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 5,2 % ja ulkomailla 27,6 %.

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta katsauskaudella oli 8,8 % (7,4 %). Rautakeskon Liettuasta ostama tytäryhtiö UAB Senuku Prekybos centras (Senukai) sisältyy lukuihin 13.3.2003 alkaen ja sen vaikutus Rautakeskon kasvuun oli 4,7 %-yksikköä.

Tulos
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 20,0 milj. euroa (12,4 milj. euroa). Se on 1,3 % liikevaihdosta (0,9 %). Liikevoitto oli 20,0 milj. euroa (12,2 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja yhteensä 11,9 milj. euroa (3,5 milj. euroa). Nämä kertaluonteiset erät huomioiden konsernin tulos säilyi edellisvuoden tasolla.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,0 milj. euroa (0,2 milj. euroa).

Tulos osaketta kohden oli 0,12 euroa (0,10 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,13 euroa (14,88 euroa).

Kiinteistötoimintojen liikevoitto sisältyy yhteisten toimintojen liikevoittoon. Siihen sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 69,7 milj. euroa (33,3 milj. euroa) eli 4,5 % (2,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkoihin ja yritysostoihin investoitiin 59,6 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 10,1 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat noin 45 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli -50,5 milj. euroa (-61,8 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -43,0 milj. euroa (-1,0 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 47,5 % (52,8 %). Korollinen nettovelka oli 297,9 milj. euroa (243,5 milj. euroa). Likvidit varat olivat 150,8 milj. euroa (91,7 milj. euroa).

Henkilökunta
Konsernin henkilökunta oli 1-3/2003 keskimäärin 13 144 (11 761) henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

Keskon henkilöstömäärä lisääntyi toiminnan laajenemisen myötä Baltiassa. Ruokakeskon, Rautakeskon ja Maatalouskeskon henkilökunnan määrä näissä maissa kasvoi. Rautakeskon suurin henkilömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Senukain mukaantulo lisäsi henkilömäärää yhteensä 2 324. Tämä vaikuttaa kolmen kuukauden keskimääräisissä henkilöluvuissa 763 henkeä. Uusien K-citymarket-tavaratalojen perustaminen ja kahden Anttila-tavaratalon muuttuminen K-citymarketiksi lisäsi Ruokakeskon henkilömäärää kotimaassa.

Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli 31.3.2003 yhteensä 5 515 henkilöä (2 466).

Toimialojen kehitys

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto oli 837 milj. euroa ja se kasvoi 3,3 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 52 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 6,2 %. Liikevoitto oli 7,9 milj. euroa (9,3 milj.). Katsauskauden liikevoittoa alensivat lisääntyneet markkinointipanostukset kotimaassa. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 11,3 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 10,3 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan noin 30 %.

Suomessa päivittäistavarakaupan kasvu on hidastunut alkuvuoden aikana. Keskeisimmät syyt tähän ovat yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, hintojen laskeminen sekä kaupan omien merkkituotteiden myyntiosuuden kasvu. Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 % ja oli 1 039 milj. euroa. Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksissä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti, 14,6 %, josta päivittäistavaramyynnin kasvu oli 9,9 %.

Ruokakesko jatkoi panostamista K-ruokakauppaverkoston kehittämiseen. Liiketyyppimuutoksia tehtiin 29 kappaletta.

Ruokakeskon Baltian päivittäistavarakauppa kasvoi selvästi kotimaata paremmin. Voimakkainta kasvu oli Virossa, 46,8 %. Kasvua vauhdittivat erityisesti vuoden 2002 loppupuolelle ajoittuneet Citymarketien avaukset Tallinnassa. Vuoden 2003 aikana Baltiassa avataan neljä uutta Citymarketia sekä Latviassa lukuisia Supernetto-halpahintamyymälöitä.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 169 milj. euroa ja se laski 3,1 %. Alan kokonaismarkkinat ovat alkuvuonna laskeneet. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kilpailun kiristymisen vuoksi erityisesti huoltoasemien, kioskien ym. jälleenmyyvien asiakkaiden myynti on vähentynyt.

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto oli 181 miljoonaa euroa ja se kasvoi 18,0 %. Rautakeskon liikevoitto oli 0,4 milj. euroa (-1,7 milj.). Kotimaassa liikevoitto parani erittäin hyvän myynninkehityksen sekä tehostuneen toiminnan ansiosta.

Suomessa K-rautojen myynnin kasvu oli 6,3 % ja Rautioiden 17,5 %. Parhaiten kehittyivät rakennustarvike- ja talokauppa. Rovaniemellä avattiin uudistettu ja laajennettu K-rauta. Rautakeskon Yrityspalvelun myynti oli 34 miljoonaa euroa, missä on kasvua 6,9 %. Alan kehitys oli 5,8 % (RaSi ry).

Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 33,3 miljoonaa euroa, missä on kasvua 45,3 %. Rautakesko osti 13.3.2003 Liettuasta UAB Senuku Prekybos centrasin (Senukai) enemmistön ja on sen myötä Baltian markkinajohtaja. Virossa avattiin helmikuussa Pärnuun uusi K-rauta. Latviassa myynnin kehitys on ollut hyvä. Ruotsissa alkuvuoden myynti ei ollut tavoitellulla tasolla, mikä johtuu markkinoiden kasvun yleisestä hidastumisesta.

Maatalouskesko
Maatalouskeskon liikevaihto oli 169 milj. euroa ja se kasvoi 9,8 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 17,1 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 10,1 %. Maatalouskeskon liikevoitto oli 0,6 milj. euroa (1,6 milj. euroa). Tulosta rasittivat tietojärjestelmien kehityskulut sekä kustannukset toiminnan laajentamisesta Latviassa ja Liettuassa sekä uusien tai uudistettujen liikkeiden avaukset. Investoinnit olivat 1,9 milj. euroa, joista noin 23,5 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 112 milj. euroa. Viljakauppa on kotimaassa ollut edellisvuoden tasolla, mutta viljan vientitoimitukset ovat viivästyneet vaikean jäätilanteen johdosta. Kasvinsuojeluaineiden lisääntynyt hankinta suoraan eurooppalaisilta valmistajilta on parantanut kilpailukykyä. Traktorikaupassa saavutettiin kokonaisuutena ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tavoiteltu vajaan 20 % markkinaosuus.

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 42,6 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 11,8 %. Merkittävin kasvu saavutettiin maarakennuskoneiden kaupassa kesällä 2002 käynnistyneen Fiat-Kobelco-edustuksen myötä. Oy Arwidson Ab:n Yamaha liiketoiminta siirtyy Konekeskolle 1.7.2003 alkaen.

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti on kehittynyt suunnitellusti.

Keswell
Keswellin liikevaihto oli 153 milj. euroa ja se kasvoi 4,6 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 6,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 4,2 %. Keswellin liiketappio oli 10,3 milj. euroa. Tappio oli 1,3 milj. euroa pienempi kuin edellisvuonna. Tavaratalokaupan luonteesta johtuen Keswellin tuloskertymä painottuu voimakkaasti loppuvuoteen. Kokonaisinvestoinnit olivat 1,7 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 92,9 milj. euroa ja se kehittyi 2,9 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 5,2 %. Anttila-tavaratalojen myynti laski 0,5 %. Suurimpana syynä myynnin laskuun oli Ravattulan tavaratalon siirtyminen K-citymarket-ketjuun viime vuonna.

Katsauskaudella Urheilukeskon liikevaihto oli 27,1 milj. euroa pysyen edellisvuoden tasolla. Intersport-ketjun vähittäismyynti kasvoi 8,5 % hyvin sujuneen talvisesongin takia. Kesport-ketjun myynti kasvoi 24,3 % kauppojen lukumäärän kasvun ansiosta.

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 25,1 milj. euroa ja se kasvoi 34,0 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 17,8 %. Erityisesti laajakuvatelevisioiden, DVD-soittimien ja matkapuhelimien kauppa kehittyi hyvin.

Kenkäkeskon liikevaihto laski 9,6 % ja oli 6,6 milj. euroa. Andiamo-ketjun vähittäismyynti sen sijaan kasvoi 8,3 % hyvin käynnistyneen kevätsesongin ansiosta. K-kenkä-ketjun vähittäismyynnin kehitys oli 3,6 %. Kenkäexperttien myynti kasvoi 14,6 % kauppojen lukumäärän kasvun ansiosta.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 145 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 14,7 prosenttia. Liikevoitto oli 5,8 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Investoinnit olivat 2,4 milj. euroa.

Uusien henkilöautojen kauppa on käynyt alkuvuonna 2003 vilkkaana autoverouudistuksen vauhdittamana. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat tammi-maaliskuussa 23 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pakettiautojen ensirekisteröinnit sen sijaan pysyivät edellisvuoden tasolla.

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli katsauskaudella yhteensä 15,4 %. Nousua edellisvuoden vastaavaan aikaan oli 0,6 prosenttiyksikköä, erityisesti Volkswagenin hyvän menestyksen ansiosta. Pakettiautojen kaupassa Volkswagenin markkinaosuus oli 15,3 %.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinoiden liikevaihto oli 70 milj. euroa, joka oli saman suuruinen kuin edellisvuonna. Liikevoitto oli 1,0 milj. euroa (2,5 milj. euroa). Liikevoiton aleneminen johtui projektikaupan tulosten ajoittumisesta. Investoinnit olivat 0,5 milj. euroa.

Liikevaihto laski Kiinan ja leipomokoneiden kaupassa, joissa molemmissa toimitukset ajoittuvat tänä vuonna loppuvuoteen. Telekommunikaatiotuotteiden viennissä on ollut vaikeuksia. Tytäryhtiön Telkon raaka-ainekauppa on kasvanut, mutta kiristyneestä kilpailutilanteesta johtuen tuottotaso on laskenut edellisestä vuodesta. Tähti Optikko -ketju ja Haminan terminaali paransivat tuloksiaan.

Yhtiökokouksen päätökset
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2003 vahvisti vuoden 2002 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden, päätti jakaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta ja hyväksyi hallituksen esityksen johdon optio-ohjelmaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin Pentti Kalliala, Eero Kasanen, Matti Kavetvuo, Maarit Näkyvä, Keijo Suila, Heikki Takamäki, Jukka Toivakka ja Matti Honkala.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Heikki Takamäen ja varapuheenjohtajakseen Matti Kavetvuon. Hallituksen jäsenten yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi alkoi vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen (2006) päättyessä.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma on 182 240 800 euroa. Osakekannasta 34,8 % on A-osakkeita ja 65,2 % B-osakkeita.

Yhtiön A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2002 lopussa 16,40 euroa ja vuoden 2003 maaliskuun lopussa 17,00 euroa, missä oli nousua 3,6 %. B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2002 lopussa 12,10 euroa ja vastaavasti maaliskuun 2003 lopussa 10,74 euroa. Siinä oli laskua 11,2 %.

HEX-yleisindeksi laski katsauskaudella 14,8 % ja HEX-portfolioindeksi 13,6 %. Kaupan toimialaindeksi sen sijaan laski 2,0 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 539 milj. euroa ja B-osakkeiden 638 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 177 milj. euroa.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-maaliskuun 2003 aikana 0,5 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 9,2 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 12,3 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 133,4 milj. euroa.

Kesko Oyj:n tytäryhtiön omistuksessa oli maaliskuun 2003 lopussa 33 400 Kesko Oyj:n A-osaketta. Näiden osakkeiden vasta-arvo on yhteensä 66 800 euroa ja ne edustavat alle 0,01 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,1 prosenttia kaikista äänistä.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj sai ilmoituksen, jonka mukaan Silchester International Investors Limited -nimisen yhtiön omaisuudenhoitajana hallinnoima osuus Kesko Oyj:n osakepääomasta oli 23.1.2003 laskenut 3,17 prosenttiin. Ilmoituksen mukaan Silchester International Investors Limited on oikeutettu käyttämään osakkeisiin liittyvää äänioikeutta.

IAS-säännösten käyttöönotto
Keskossa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen vuonna 2002. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin IAS-tilinpäätösperiaatteiden ja Keskon konsernitilinpäätösperiaatteiden erot ja hahmoteltiin uudet IAS:n mukaiset konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet.

Vuoden 2003 aikana selvitetään laskentakäytännön muutosten vaikutukset, uudistetaan konsernin laskenta- ja raportointiohjeistusta sekä raportointijärjestelmät. Organisaation kouluttaminen ja muu laskentavalmiuksien luominen toteutetaan niin, että vuoden 2005 konserniraportoinnin vertailutiedot pystytään tuottamaan vuonna 2004 vuosineljänneksittäin.

Keskeisiä tapahtumia alkuvuonna
HEX Oyj ja Helsingin Sanomat palkitsivat Keskon tammikuussa 2003 vuoden 2002 parhaana pörssi- ja taloustiedottajana Suomessa. Arvioitavina olivat pörssiyhtiöiden kalenterivuoden aikana julkistamat pörssitiedotteet ja säännölliset taloudelliset katsaukset eli tilinpäätöstiedote, osavuosikatsaukset ja vuosikertomus. Kesko palkittiin tammikuussa myös Suomen parhaista sijoittajille tarkoitetuista Internet-sivuista Pörssisäätiön, Suomen Sijoitusanalyytikoiden yhdistyksen ja Talouselämä-lehden kilpailussa.

Konekesko Oy ostaa Oy Arwidson Ab:n Yamaha maahantuonti- ja markkinointitoiminnot. Sopimus koskee Arwidsonin edustamia Yamaha-moottoripyöriä, -mopoja, -mönkijöitä ja -moottorikelkkoja sekä näiden tuotteiden jälkimarkkinointitoimintoja. Jo aiemmin Konekesko on edustanut muita Yamaha Motor Corporationin tuotteita Suomessa. Arwidsonin Yamaha-osaston 23 työntekijää siirtyivät Konekeskon palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Arwidsonin Yamaha liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 19 miljoonaa euroa.

Ruokakesko Oy myi tytäryhtiönsä, kahvipaahtimo Viking Coffee Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuden Oy Gustav Paulig Ab:lle. Kauppa ei koskenut Ruokakeskon omia tavara- ja tuotemerkkejä, joista merkittävin on Costa Rica -kahvi. Viking Coffee Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 18,5 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa olevat 35 henkilöä siirtyivät Oy Gustav Paulig Ab:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Kesko Oyj myi Helsingin Katajanokalla sijaitsevan päätoimitalonsa Satamakatu 3:n tontin Keskon Eläkekassan omistamalle kiinteistöyhtiölle, Kiinteistö Oy Ankkurikatu 5:lle. Kauppahinta oli 14,5 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen myyntivoitto 13,4 miljoonaa euroa.

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Rautakesko Oy osti Liettuan suurimman rautakauppayrityksen UAB Senuku Prekybos centrasin enemmistön Augustinas Rakauskasilta ja hänen perheeltään. Aiesopimus kaupasta tehtiin kesäkuussa 2002. Kauppahinnasta osa oli kiinteää ja osa on sidottu vuosien 2003 ja 2004 tulokseen. Nykyiset omistajat jatkavat yli 49 prosentin osuudella yhtiössä ja Arturas Rakauskas jatkaa yhtiön toimitusjohtajana. Kaupan arvioidaan vaikuttavan positiivisesti Rautakeskon tulokseen. UAB Senuku Prekybos centras (Senukai) on Liettuan rakennustarvike- ja DIY-kaupan (Do It Yourself) markkinajohtaja noin 25 prosentin markkinaosuudella. Senukain liikevaihto vuonna 2002 oli yli 150 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yhtiöllä oli vuoden 2002 lopussa noin 2 300.

Kesko Oyj sai 29.4.2003 tiedoksi Kapiteeli Oy:n korvausvaatimuksen Ruoholahden kauppakeskuksen vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa. Kapiteeli Oy vaatii kanteessaan Keskoa maksamaan viivästyskorkoineen rakennushankkeen lisäkustannuksia ja maksamatta olevaa lisävuokraa yhteensä 3,7 milj. euroa. Yhtiö vaatii lisäksi, että Kesko Oyj velvoitettaisiin maksamaan jäljellä olevana 9 vuoden vuokra-aikana lisävuokraa 0,5 milj. euroa vuodessa. Kesko Oyj kiistää Kapiteelin vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina.

Tulevaisuuden näkymät
Johtavat kotimaiset tutkimuslaitokset arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna keskimäärin noin kaksi prosenttia. Kansainvälinen epävarmuus lisää talousennustamisen vaikeutta erityisesti loppuvuoden osalta.

Kuluttajien käsitykset oman taloutensa kehityksestä ovat säilyneet myönteisinä. Kulutuskysynnän ennakoidaan pysyvän vähintään viimevuotisella tasolla.

Kansainvälinen kauppakilpailu Suomessa on vakiinnuttamassa asemansa jo kaikilla tavara-aloilla. Keskon ja K-kauppiaiden ketjutoiminta on käynnistynyt suunnitellulla tavalla ja sen myönteiset vaikutukset näkyvät jo ketjujen myynnissä sekä kustannussäästöissä. Ketjutoimintaa kehitetäänedelleen kaikilla tavara-aloilla erityisesti hankintatoimessa ja markkinoinnissa.

Investoinnit vähittäiskauppaverkon ajanmukaistamiseen ja tietojärjestelmiin jatkuvat mittavina Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

Seuraavan puolen vuoden aikana konsernin toimialojen ja Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan kotimaassa markkinoiden kehitystä vastaavasti, kansainvälisen myynnin ennakoidaan kasvavan kotimaata nopeammin. Kesko-konsernin tuloskehitys jatkuu vakaana, vaikka alkuvuoden tuloskehitystä rasittavat voimakkaat panostukset markkinointiin ja kauppapaikkoihin.

Helsingissä 7. toukokuuta 2003
Kesko Oyj
Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat johtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Esa Harju, puhelin 01053 22113. Juhani Järvi vastaa lisäksi tänään klo 14.30-15.30 Internetin keskustelukanavalla kysymyksiin osoitteessa www.kesko.fi (osavuosikatsaus-keskustelufoorumi).

KESKO OYJ
Konserniviestintä

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti Suomessa 1-3/2003

Kesko Oyj:n 6 kuukauden osavuosikatsaus julkistetaan 6.8.2003 ja 9 kuukauden 5.11.2003. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

K-ryhmän vähittäismyynti Suomessa 1-3/2003