OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2002 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 85 MILJ. EUROA JA SE KASVOI 51,4 %

Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2002 oli 4 771 milj. euroa, mikä on 4,8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (4 553 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 84,8 milj. euroa (56,0 milj. euroa). Tulos osaketta kohden oli 0,64 euroa (0,47 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,92 euroa (14,79 euroa). Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Markkinakatsaus
Suomen tukkukaupan myynnin kauppapäiväkorjattu määrä kasvoi tammi-elokuussa 2002 ennakkotietojen mukaan 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vähittäiskaupan kasvu oli 2,4 %.

Tukkukaupan myynnin arvioidaan vuonna 2002 kasvavan 3,0 % ja vähittäiskaupan 2,3 % (ETLA).

Suomen talous on kehittynyt odotetusti, vaikka kansainvälisen talouden näkymät ovat kuluvan syksyn aikana huonontuneet. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,9 % ja ensi vuonna 3,7 %. Kuluttajahintojen arvioidaan vuonna 2002 nousevan noin 1,7 %, yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan noin 2,4 % ja yksityisten investointien laskevan noin prosentin verran (ETLA). Talouskehityksen epävarmuustekijät aiheuttavat kuitenkin mm. BKT:n ensi vuoden kasvuarvioille laskupaineita.

Tilastokeskuksen lokakuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien odotukset omasta ja Suomen talouden kehityksestä heikkenivät. Odotukset laskivat aiempaa selvemmin pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Baltian maiden taloudet ovat jatkaneet kuluvana vuonna kasvuaan. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vuonna 2002 Virossa noin 4,5 %, Latviassa noin 5,0 % ja Liettuassa noin 4,1 % (Eastern Europe Consensus Forecasts). Etenkin palkkojen nousun myötä kasvanut kotimainen kulutuskysyntä on tukenut maiden talouskasvua. Kaupan rakennemuutos etenee vauhdilla ja ketjuuntuneen vähittäiskaupan osuus kokonaismyynnistä kasvaa.

Ruotsin bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 1,9 %. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 2,0 % ja kuluttajahintojen nousuvauhdiksi arvioidaan 2,2 % (Konjunkturinstitutet). Asuinrakennusinvestointien arvioidaan kasvavan Ruotsissa noin 3,0 prosenttia ja muiden rakennusinvestointien hieman enemmän.

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto
Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2002 oli 4 771 milj. euroa, mikä on 4,8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (4 553 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti Ruokakeskon kotimaan ja ulkomaiden toiminnan myönteisen kehityksen ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaan liiketoiminnoissa 2,4 % ja ulkomailla 41,4 %.

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta katsauskaudella oli 8,2 % (6,1 %). Konsernin liikevaihdon ulkomaisen toiminnan osuuden kasvu johtuu pääosin Ruokakeskon toiminnan kasvusta Virossa ja Latviassa sekä Ruotsin K-rautojen myynnin hyvästä kehityksestä.

Tulos
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 84,8 milj. euroa (56.0 milj. euroa). Se on 1,8 % liikevaihdosta (1,2 %). Liikevoitto oli 75,0 milj. euroa (49,0 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja yhteensä 4,0 milj. euroa (10,1 milj. euroa). Tietyistä kiinteistötoimintaan liittyvistä tappiollisista vuokrasopimuksista on tehty 7,9 milj. euron pakollinen varaus. Konsernin liikevoiton kasvun keskeisiä syitä ovat Ruokakeskon myynnin parantunut kehitys, mitä tuki ketjutoiminnan eteneminen sekä toteutetut kustannussäästöt.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat 9,8 milj. euroa (7,0 milj. euroa).

Tulos osaketta kohden oli 0,64 euroa (0,47 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,92 euroa (14,79 euroa).

Kiinteistötoimintojen liikevoitto sisältyy yhteisten toimintojen liikevoittoon. Siihen sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 122,4 milj. euroa (154,0 milj. euroa) eli 2,6 % (3,4 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkojen rakennuksiin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 90,7 milj. euroa. Keskon ja tytäryhtiöiden tukkutoiminnan kiinteistöihin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 31,7 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 41,9 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 60,1 milj. euroa (118,0 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -66,8 milj. euroa (-96,5 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 53,4 % (52,1 %). Korollinen nettovelka oli 250,9 milj. euroa (249,7 milj. euroa). Likvidit varat olivat 116,4 milj. euroa (141,8 milj. euroa).

Henkilökunta
Konsernin henkilökunta oli keskimäärin 12 133 (11 393) henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

(Vertailuluvut on muutettu organisaatiota vastaaviksi. Keskimääräistä henkilölukua laskettaessa osa-aikaiset on muunnettu kokoaikaisiksi työtuntien suhteessa.)

Toiminnan laajeneminen Baltiassa lisäsi Ruokakeskon, Rautakeskon ja Maatalouskeskon henkilökunnan määrää. Rautakeskon henkilömäärä kasvoi myös Ruotsissa. Uusien K-citymarket-tavaratalojen perustaminen lisäsi Ruokakeskon henkilömäärää kotimaassa.

Konsernin henkilöstöä viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähentänyt palvelu- ja tukitoimintojen ulkoistaminen. Konsernin it-yhtiö Tietokesko Oy:n osake-enemmistön (80 %) myynti TietoEnator Oyj:lle kesäkuun alussa 2001 vähensi keskimääräistä henkilömäärää vielä 95 hengellä. Rautakeskon henkilökuntamäärää kotimaassa vähensi logistiikkayhteisyrityksen perustaminen Suomen Posti Oyj:n kanssa vuoden alussa. Carrols-hampurilaisketjun myynti maaliskuun alussa vähensi Ruokakeskon keskimääräistä työntekijämäärää noin 190 hengellä.

Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli syyskuun lopussa yhteensä 2 780 henkilöä (1 976).

Toimialojen kehitys

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto oli 2 651 milj. euroa ja se kasvoi kasvoi 6,3 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 125,0 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 4,7 %. Liikevoitto oli 48,2 milj. euroa. Edellisvuoden vastaavalla kaudella liikevoitto oli 15,8 milj. euroa. Keskeisimmät syyt liikevoiton parantumiseen ovat myynnin kasvu, ketjutoiminnan vahvistuminen ja kustannussäästöt. Toisaalta panostukset liiketoiminnan laajentamiseen Baltian maissa ja toiminnanohjausjärjestelmien rakentamiskulut alensivat liikevoittoa ennakoidusti. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 46,6 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 41,3 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan noin 42 %.

Suomessa K-ruokakauppojen ketjutoiminta on vakiintunut ja sen myönteiset vaikutukset näkyvät ketjujen myynnin kehityksessä, kustannussäästöissä ja niiden myötä tuloksissa. Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksissä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti, 11,3 %. K-citymarketeissa erityisesti kesällä kauppa sujui erinomaisesti.

Yhteensä Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi 3,7 % ja oli 3 215,5 milj. euroa. K-ruokakauppoja oli Suomessa katsauskauden lopussa 1 134 (1 199). Kuluvana vuonna on avattu poikkeuksellisen monta uutta K-citymarkettia: Lohjalle, Vaasaan, Helsingin Ruoholahteen, Vihdin Nummelaan, Keminmaalle ja Kaarinan Ravattulaan.

Ruokakesko on panostanut voimakkaasti myös Viron ja Latvian ruokakauppaan. Virossa Säästumarket-ketjuun kuului syyskuun lopussa 42 kauppaa. Lokakuun alussa avattiin Tallinnan sataman läheisyyteen Citymarket ja ennen joulumyyntiä avautuu vielä Haberstin alueelle hypermarket-luokan Citymarket. Latviassa Riikaan avataan loppuvuodesta myös uusi Citymarket. Kesäkuussa Riiassa avattiin ensimmäinen halpahintamyymälä Supernetto-nimellä.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 569 milj. euroa ja se kasvoi 4,0 %. Erityisen hyvin kauppa on kehittynyt ruokaa valmistaville asiakkaille. Kespron myynnin kehitys on ollut alan kehitystä parempi.

Ruokakeskon koko vuoden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja liikevoiton paranevan selvästi edellisvuodesta myynnin kasvun ja tehostuneen toiminnan ansiosta.

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto tammi-syyskuussa oli 573 milj. euroa ja se aleni 1,9 %. Suomessa liikevaihto oli 483,1 milj. euroa ja se laski 4,4 %. Suomessa rautakauppa-alan myynnin kehitys jäi alkuvuonna viimevuotiselle tasolle ja rakentamisen kokonaisvolyymin arvioidaan tänä vuonna laskevan noin 1 %. Erityisesti myynti rakennusliikkeille ja -teollisuudelle on kehittynyt huonosti mm. toimisto- ja teollisuusrakentamisen heikon kasvun takia. Asuinrakentamisen volyymin odotetaan laskevan tänä vuonna noin 3 %. Korjausrakentamisen merkitys alan volyymista on kasvanut jo kolmannekseen ja sen osuuden arvioidaan tänä vuonna kasvavan noin 3 %.

K-ryhmän Suomen rautakauppojen vähittäismyynti kasvoi noin 3,0 %, mikä on alan myynnin kehitystä paremmin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi 26,2 % 96,9 milj. euroon. Ruotsissa K-rauta AB:n 10 myymälän liikevaihto oli 50,8 milj. euroa ja se kasvoi 39,2 %. Viron Rautakesko AS:n liikevaihto oli 30,1 milj. euroa ja kasvu 13,0 %. Myymälöitä on Virossa neljä. Elokuussa avattiin Tallinnan Haberstiin uusi K-rauta ja samalla muutkin Viron myymälät aloittivat toimintansa K-rautoina. Latvian liikevaihto oli 12,7 milj. euroa ja kasvua oli 9,7 %. Latvian ensimmäinen K-rauta avattiin toukokuussa Riiassa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta on nyt yli 16 %.

Rautakeskon liikevoitto oli 11,9 milj. euroa. Edellisvuoden vastaavalla kaudella liikevoitto oli 5,8 milj. euroa. Kotimaassa liikevoitto parani tehostuneen toiminnan ansiosta. Rautakeskon liikevoittoon sisältyy kauppapaikkakiinteistöjen myyntivoittoja 2,9 milj. euroa. Ruotsissa hyvin jatkunut myynnin kehitys on parantanut K-rauta AB:n tulosta.

Rautakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 10,2 milj. euroa, josta investoinnit kauppapaikkaverkostoon olivat 7,8 milj. euroa. Ulkomaisten investointien osuus oli noin 57,8 %.

Rautakesko teki kesäkuussa aiesopimuksen Liettuan suurimman (liikevaihto 2001: 100 milj. euroa) rautakauppayrityksen UAB Senuku Prekybos centrasin osake-enemmistön hankkimisesta. Osakekauppa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2002 loppuun mennessä. Sopimuksen toteutuessa Rautakesko nousee Baltiassa alan markkinajohtajaksi.

Rautakeskon koko vuoden liikevaihdon odotetaan jäävän viime vuoden tasolle. Liikevoiton sen sijaan odotetaan kasvavan toiminnan tehostumisen ja kustannussäästöjen ansiosta.

Maatalouskesko
Maatalouskesko-konsernin liikevaihto oli 536 milj. euroa ja se kasvoi 1,9 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 49,6 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 9,2 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 10,9 milj. euroa (7,8 milj. euroa). Investoinnit olivat 2,8 milj. euroa, joista noin 55 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 347,6 milj. euroa. Massey Ferguson -traktorien myynti ja jälkimarkkinointi aloitettiin elokuussa. Maatalouskeskon viljakauppa supistui alkuvuonna. Sen odotetaan kuitenkin kasvavan, koska viljan tämän vuoden kokonaissadon arvioidaan olleen noin 5 % edellisvuotista suurempi.

Maatalouskeskon tytäryhtiön Konekesko Oy:n liikevaihto oli 122,4 milj. euroa. Se lisääntyi 16,0 %. Konekesko aloitti heinäkuussa Fiat Kobelco -maarakennuskoneiden ja syyskuussa Hyster-trukkien markkinoinnin Suomessa ja Baltiassa. Kobelco-maarakennuskoneiden myynti laajeni kattamaan kaikki Baltian maat.

Baltian maatalous- ja konekauppa on kehittynyt suunnitellusti. Maatalouskesko noussee tänä vuonna Baltian maatalous- ja konekaupan markkinajohtajaksi.

Maatalouskesko Oy sopi heinäkuussa Hands Oy Finlandin kanssa Navision Axapta -toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Uudistus koskee Maatalouskesko Oy:tä ja K-maatalousyhtiöt Oy:tä. Maatalouskeskon Baltian tytäryhtiöt ovat käyttäneet järjestelmää vuodesta 2001 lähtien.

Maatalouskesko-konsernin koko vuoden liikevaihdon ennakoidaan jäävän hieman edellisvuoden tasosta, mutta liikevoiton ennakoidaan olevan edellisvuotista parempi konekaupan lisääntymisen ansiosta.

Keswell
Keswellin liikevaihto oli katsauskaudella 464 milj. euroa ja se laski 1,4 %. Ulkomaan toimintojen ja viennin liikevaihto oli 16,4 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 3,5 %. Keswellin liiketappio oli 15,3 milj. euroa. Tappio oli 5,7 milj. euroa pienempi kuin edellisvuonna vastaavalla kaudella. Kokonaisinvestoinnit olivat 5,3 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 289,8 milj. euroa ja se laski 5,7 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 3,6 %. Anttila-tavaratalojen myynti laski 9,8 %. Suurimpana syynä myynnin laskuun oli Raision tavaratalon lopettaminen sekä Lohjan ja Ravattulan tavaratalojen siirtyminen K-citymarket-ketjuun. NetAnttilan myynnin kasvu jatkui edelleen voimakkaana. Postimyynti laski alkuvuoden heikon kehityksen takia 5,2 %. Anttila-konsernin liiketappio oli 11,9 milj. euroa. Tappio oli 3,6 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa kautta pienempi. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellisvuotista parempi.

Katsauskaudella Urheilukeskon liikevaihto nousi 2,3 % 79,3 milj. euroon. Intersport-ketjun vähittäismyynti kuitenkin laski 4,0 % erityisesti vaisusti sujuneen vaatekaupan takia.

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 65,5 milj. euroa ja se kasvoi 15,0 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti laski 2,1 %. Myynnin lasku johtui siitä, että kauppojen lukumäärä laski merkittävästi (20 kpl) viime vuoden aikana. Heinäkuusta lähtien ketjun myynti on kehittynyt hyvin.

Kenkäkeskon liikevaihto kasvoi 5,3 % ja oli 21,4 milj. euroa. K-kenkä-ketjun vähittäismyynti laski 1,5 %. Andiamo-ketjun myynti laski 9,6 %. Merkittävimpänä syynä myynnin laskuun oli edellisen vuoden aikana tapahtunut kauppojen määrän väheneminen.

Keswellin koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan hieman edellisvuotista pienempi ja liikevoiton arvioidaan paranevan edellisvuodesta lähinnä Anttilan ja tehostuneen toiminnan ansiosta.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 364 milj. euroa, jossa oli kasvua 18,6 %. Liikevoitto oli 13,2 milj. euroa (12,4 milj. euroa). Investoinnit olivat 6,9 milj. euroa.

Positiivinen vire Suomen automarkkinoilla jatkui tammi-syyskuussa 2002. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 6,9 % ja pakettiautoja 3,3 % edellisvuoden vastaavaa kautta enemmän.

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli katsauskaudella yhteensä 14,3 %. Nousua edellisvuoden vastaavaan aikaan oli 0,9 prosenttiyksikköä. Volkswagenin ja Audin markkinaosuudet nousivat, Seatin puolestaan laski hieman. Pakettiautojen kaupassa Volkswagenin markkinaosuus oli 18,7 %.

EY-tuomioistuimen antaman käytettyjen autojen maahantuontia koskevan veropäätöksen arvioidaan häiritsevän kaupankäyntiä ja automarkkinoiden ennakoidaan laskevan loppuvuodesta. VV-Auto-konsernin koko vuoden liikevaihdon odotetaan kuitenkin kasvavan hieman edellisvuodesta. Liikevoiton arvioidaan hieman laskevan, mutta säilyvän edelleen hyvällä tasolla.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 207,5 milj. euroa, mikä oli 3,9 % vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona. Konsernin liikevoitto oli 6,5 milj. euroa (5,6 milj. euroa). Kasvua edellisvuodesta oli 14,8 %. Investoinnit olivat 8,7 milj. euroa.

Liikevaihdon laskuun vaikutti eniten vaatteiden tukkukaupassa toimineen Leitokin liiketoiminnan lopettaminen vuoden 2001 lopulla. Liikevaihto laski myös kulutuselektroniikan kaupassa. Liikevaihtoaan kasvatti eniten Leipurien Tukku.

Yritysostot sekä tappiollisten toimintojen ja kustannusten karsinta auttoivat parantamaan liikevoittoa.

Kaukomarkkinat kasvatti teknistä kauppaansa ostamalla Suomessa, Baltiassa, Ukrainassa ja Venäjällä toimivan Glastech Oy:n ja Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa toimivan Nordica AS:n. Lopulliset kauppasopimukset solmittiin Nordican osalta heinäkuussa ja Glastechin osalta syyskuussa. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu vuosimyynti on noin 20 milj. euroa.

Kaukomarkkinat-konsernin koko vuoden liikevaihto jäänee edellisvuotta pienemmäksi, mutta liikevoiton odotetaan ylittävän edellisen vuoden tason.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma on 182 240 800 euroa. Osakekannasta 34,8 % on A-osakkeita ja 65,2 % B-osakkeita.

Yhtiön A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2001 lopussa 15,00 euroa ja vuoden 2002 syyskuun lopussa 16,39 euroa, missä oli nousua 9,3 %. B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2001 lopussa 10,30 euroa ja vastaavasti syyskuun 2002 lopussa 10,55 euroa. Nousua oli 2,4 %.

HEX-yleisindeksi laski katsauskaudella 41,0 % ja HEX-portfolioindeksi 24,0 %. Kaupan toimialaindeksi sen sijaan nousi 0,9 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 520 milj. euroa ja B-osakkeiden 626 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 147 milj. euroa.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-syyskuun 2002 aikana 0,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 11,0 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 18,0 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 193,9 milj. euroa.

Kesko Oyj:n tytäryhtiön omistuksessa oli syyskuun lopussa 33 400 Kesko Oyj:n A-osaketta. Näiden osakkeiden vasta-arvo on yhteensä 66 800 euroa ja ne edustavat alle 0,01 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,1 prosenttia kaikista äänistä.

Keskeisiä tapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä
Kesko palkittiin lokakuussa toisen kerran peräkkäin Suomen parhaana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoijana. Kesko julkisti keväällä toisen yhteiskuntavastuun raporttinsa. Raportissa esitellään vuoden 2001 tuloksia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilta.

Konserniverokeskus toimitti Kesko-konserniin kuuluvan K-Plus Oy:n verotuksen vuodelta 1999 uudelleen syyskuussa 2002, minkä seurauksena yhtiölle on maksuunpantu noin 4,6 miljoonan euron tuloverot. Lisäksi K-Plus Oy:lle määrättiin toukokuussa tuloveroa vuodelta 1999 viivästysseuraamuksineen noin 1,9 miljoonaa euroa. Citymarket Oy:lle ja Anttila Oy:lle on puolestaan palautettu arvonlisäveroa noin 3,9 miljoonaa euroa.

Keskon ympäristötyö sai huipputason tunnustuksen, kun YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja Kansainvälinen kauppakamari ICC valitsivat K-ympäristökauppadiplomin maailman kymmenen parhaan kumppanuusohjelman joukkoon. Palkinto luovutettiin 31.8.2002 Johannesburgissa YK:n kestävän kehityksen maailmankokouksen yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa.

Tulevaisuuden näkymät
Vuonna 2002 Kesko-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan kotimaassa vähintään markkinoiden kasvun verran. Ketju-uudistuksen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä ketjutoiminnan edetessä. Baltiassa sekä Ruotsissa liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan kotimaata voimakkaampaa.

Kehittyvän myynnin, toteutettujen tehostamistoimien ja konsernin rakenteen keventämisen ansiosta Kesko-konsernin liikevoiton ilman kertaluontoisia eriä ennakoidaan kasvavan selvästi edellisvuoteen verrattuna.

Helsingissä 13. marraskuuta 2002
Kesko Oyj
Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat johtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki, puhelin 01053 22113. Juhani Järvi vastaa lisäksi tänään klo 13.00-14.00 internetin keskustelukanavalla kysymyksiin osoitteessa www.kesko.fi (osavuosikatsaus-keskustelufoorumi).

KESKO OYJ
Konserniviestintä

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin

Kesko Oyj:n vuoden 2002 tilinpäätöstiedote julkistetaan 5.2.2003. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internet-sivujen Sijoittajatietoa-osiosta osoitteesta www.kesko.fi/sijoittajatietoa.

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET: