KESKON TILINPÄÄTÖSTIEDOTE: VOITTO 128 MILJ. EUROA

Kesko-konsernin liikevaihto vuodelta 1999 oli 6 111 miljoonaa euroa, mikä on 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (5 992 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 128 miljoonaa euroa (133 milj. euroa). Se on 2,1 prosenttia liikevaihdosta (2,2 %). Tulos osaketta kohden oli 0,98 euroa (1,01 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,87 euroa (15,59 euroa). Hallitus esittää osingoksi 0,50 euroa/osake (0,67 euroa/osake). Hallitus esittää lisäksi, että yhtiön pääoman käytön tehostamiseksi jaetaan lisäosinko 1,00 euroa/osake. Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Markkinakatsaus

Kaupalla oli kuudes perättäinen kasvuvuosi, mutta kasvu oli odotettua heikompi. Yksiselitteistä syytä odotettua heikommalle myynninkehitykselle ei ole, mutta osasyynä on kuluttajien rahankäytön ohjautuminen aiempaa enemmän tavarakaupasta erilaisten palvelujen ostamiseen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tukkukaupan kauppapäiväkorjattu myynti kasvoi tammi-marraskuussa 3,8 prosenttia. Tukkukaupan parhaiten menestyneitä toimialoja ovat olleet tietokonelaitteiden, toimistotarvikkeiden, moottoriajoneuvojen ja lääkkeiden kauppa.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen arvion mukaan yksityisen kulutuksen määrä kasvoi noin 4 prosenttia ja yksityisten investointien määrä noin 9 prosenttia.

Suomen kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen joulukuun kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus suotuisaan talouskehitykseen oli edelleen vahva ja korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Liikevaihto

Kesko-konsernin liikevaihto 1.1.-31.12.1999 oli 6 111 miljoonaa euroa, mikä on 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (5 992 milj. euroa). Parhaiten kehittyivät auto-, päivittäistavara- ja rautakauppa. Sen sijaan maatalous- ja konekauppa sekä vapaa-ajan tuotteiden kauppa laskivat.

Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän piirissä oli vuoden lopussa yli 1,2 miljoonaa kotitaloutta. Kortinhaltijoita on noin 2,2 miljoonaa. Vuonna 1999 Kesko, K-kauppiaat ja yhteistyökumppanit jakoivat Plussa-pisteitä noin 55,4 miljoonan euron arvosta Plussa-kanta-asiakkaille.

Liikevaihto tulosryhmittäin

Tulos

Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 128 miljoonaa euroa (133 milj. euroa). Se on 2,1 prosenttia liikevaihdosta (2,2 %). Konsernin liikevoittoon sisältyy osakkeiden ja kiinteistöjen myyntivoittoja, konserniaktiivojen palautuneita poistoja sekä osakkeiden arvonalennuksia yhteensä 22 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Eläkevakuutusmaksut vähenivät 8 miljoonaa euroa.

Käyttötavararyhmän rakennejärjestelyssä Vaatehuone-ketjutoiminnasta luovuttiin, Aleksi 13 Oy myytiin, Aleksi 13-liiketoiminta lopetettiin Ruotsissa ja Anttila-tavaratalojen ruokaosastot muutetaan K-Supermarket- ja K-marketketjujen liikkeiksi. Lopetettujen liiketoimintojen tilikauden tappio oli 17 miljoonaa euroa. Käyttötavararyhmän rakennemuutoksesta aiheutui tilivuoden tulokseen yhteensä 12 miljoonan euron kulut. Niistä vaatekaupan erikoisliiketoiminnasta luopumisesta aiheutuneet 4 miljoonan euron lopetuskulut on esitetty satunnaisina kuluina.

Anttila-konsernin liiketappio oli 2 miljoonaa euroa, kun tappio oli edellisenä vuonna 1 miljoonaa euroa. Tuloksen heikkeneminen johtui kahden uuden Anttila-tavaratalon ja yhden Kodin Ykkönen -tavaratalon käynnistyskustannuksista.

Citymarket Oy:n liikevoitto oli 9 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). Liikevoiton laskuun vaikuttivat lähinnä kolmen uuden tavaratalon käynnistyskustannukset ja tavaratalojen uudistamiskustannukset kahdeksassa Citymarketissa.

Kesko Svenska AB:n K-rautaketju laajeni Ruotsissa. Tilikauden aikana avattiin uudet K-rauta-tavaratalot Västeråsiin ja Linköpingiin. Yhtiön tulos oli edelleen tappiollinen.

Kaukomarkkinat-konsernin liikevoitto oli 11 miljoonaa euroa (13 milj. euroa). Tulosta heikensivät Tähti Optikko -ketjun käynnistämiskustannukset.

VV-Auto-konsernin liikevoitto nousi 21 miljoonaan euroon. (19 milj. euroa).

Konsernin nettorahoitustuotot olivat 12 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Rahoitusneton paranemiseen vaikutti konsernin nettovelkojen vähentyminen, mikä oli seurausta vuosien 1999 ja 1998 käyttöomaisuusrealisoinneista. Lisäksi edellisen vuoden tulosta rasittivat lainojen korkoriskin suojaukseen liittyneet kulut, joita ei syntynyt vuonna 1999.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,0 prosenttia (8,9 %) ja oman pääoman tuotto oli 6,1 prosenttia (6,5 %).

Tulos osaketta kohden oli 0,98 euroa (1,01 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,87 euroa (15,59 euroa).

Liikevoitto tulosryhmittäin

Yhteiset ryhmät sisältää resurssiohjaus- sekä talous- ja hallintoryhmät. Niiden tulosta, mukaan lukien osakkeiden ja kiinteistöjen myyntivoitot ja -tappiot, ei ole kohdistettu kaupallista toimintaa harjoittaville tulosryhmille. Muut konsernihallinnon kustannukset on ylläolevassa taulukossa kohdistettu tulosryhmille.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 202 miljoonaa euroa (132 milj. euroa), joka on 3,3 prosenttia (2,2 %) liikevaihdosta. Keskon tukkutoimintaan ja tytäryhtiöiden kiinteistöihin, tietotekniikkaan ja kalustoihin investoitiin 47 miljoonaa euroa. Kauppapaikkojen rakennuksiin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 155 miljoonaa euroa.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella ja käyttöomaisuuden myynneillä, kun liiketoiminnan rahavirta oli 268 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta oli yhteensä -133 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 56,6 prosenttia (56,7 %). Korollinen nettovelka oli vuoden lopussa 18 miljoonaa euroa (71 milj. euroa). Likvidit varat vuoden lopussa olivat 270 miljoonaa euroa (246 milj. euroa).

Konsernin rakenne

Keskon alueellista toimintaa vahvistettiin. Turkuun perustettiin 1.3.1999 Lounais-Suomen aluekeskus. Muut aluekeskukset ovat Etelä-Suomen (Vantaa), Länsi-Suomen (Tampere), Itä-Suomen (Kuopio) ja Pohjois-Suomen (Oulu) aluekeskukset.

Ylimääräinen yhtiökokous 11.5.1999 valitsi uuden yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallintoneuvoston jäseniksi uuden yhtiöjärjestyksen voimaantultua 1.6.1999 alkavalle toimikaudelle yhdeksän jäsentä: kauppias Matti Kallio, kauppatieteiden tohtori Eero Kasanen, kauppias Hannu Loukko, kauppias Hannele Näppi, filosofian maisteri Paavo Pitkänen, diplomikauppias Kalevi Sivonen, ekonomi Keijo Suila, diplomikauppias Heikki Takamäki ja kauppias Jukka Toivakka. Hallintoneuvoston kokouksessa 10.6.1999 Keskon hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin kauppias Matti Kallio ja varapuheenjohtajaksi diplomikauppias Heikki Takamäki. Heidän lisäkseen hallintoneuvoston työvaliokuntaan valittiin ekonomi Keijo Suila.

Keskon hallintoneuvosto päätti 9.12.1999 Kesko-konsernin organisaation uudistamisesta. Tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen ja liiketoiminnan tehokkuuden parantaminen. Uudistuksessa Kesko Oyj:n hallituksen ja tulosryhmien välistä työnjakoa täsmennettiin. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.1.2000.

Henkilökunta

Konsernin henkilökunta oli keskimäärin 10 993 (11 172) henkeä. Tulosryhmittäin henkilökunta jakaantuu seuraavasti:

Kesko-konsernin henkilömäärä on vähentynyt 179 henkilöllä. Henkilömäärä lisääntyi Citymarket Oy:ssä ja Anttila Oy:ssä uusien tavaratalojen avaamisen sekä Kaukomarkkinat Oy:ssä Tähti Optikko -ketjun laajentamisen johdosta. Henkilöstöä vähensi puolestaan Rautia-myymälöiden ja Anttila-tavaratalojen elintarvikeosastojen myynti kauppiaille sekä joidenkin Carrols Oy:n toimipisteiden muuttuminen yrittäjävetoisiksi. Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli 475 henkilöä.

Kesko-konsernille on laadittu henkilöstöstrategia, jossa korostuvat osaamisen johtaminen, henkilöstön hyvinvointi sekä joustava ja nopea päätöksenteko lähellä ihmistä. Strategian toteuttamisen käytännön toimenpiteet ovat käynnissä. Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin viidennen kerran.

Tulosryhmien kehitys

Ryhmän liikevaihto oli 3 257 miljoonaa euroa. Liikevaihdon 4,1 prosentin kasvu alitti hieman koko vuoden tavoitteen. Se vastaa kuitenkin alan keskimääräistä kehitystä, mikä johtui mm. kokonaan uusien tuotealueiden myynnistä, asiakkaiden ostojen keskittämisestä ja hyvin käyneestä joulukaupasta. Liikevoitto oli 65 miljoonaa euroa (77 milj. euroa). Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli 12 prosenttia (13 %). Investoinnit olivat 103 miljoonaa euroa.

Ryhmän ketjuyksiköistä parhaiten myynti kehittyi Citymarketkeskossa ja Supermarketkeskossa. Liikevaihtoa Carrolsin osalta laski liikepaikkojen siirtyminen franchising-yrittäjille.

Vuoden aikana valmistuivat uudet Citymarketit Vantaalla kauppakeskus Jumbossa, Riihimäellä ja Joensuussa. Merkittävät laajennukset tehtiin Turun Länsikeskuksen, Rovaniemen, Järvenpään ja Kotkan Citymarketeissa. Uudet K-Supermarketit otettiin käyttöön Pieksämäellä, Espoossa, Pudasjärvellä ja Ylöjärvellä sekä merkittävimmät laajennukset tehtiin Vammalan, Jämsän ja Huittisten K-Supermarketeissa. Lähipalveluiden parantamiseksi avattiin 17 uutta K-kauppaa. Carrols-ketjun laajentaminen on jatkunut ripeästi ja uusia Carrols-hampurilaisravintoloita avattiin kotimaassa 17.

Viroon Tallinnan läheisyyteen päätettiin rakentaa logistiikkakeskus palvelemaan nykyisiä ja tulevia asiakkaita koko Eestin alueella. Samanaikaisesti käynnistettiin Kesko Eesti AS:n noutotukkuverkon laajentaminen, ensivaiheena yksikkö Länsi-Tallinnaan. Investointien arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Kohteet valmistunevat vuoden 2000 kuluessa. Keskon tavoitteena on rakentaa koko Viron kattava noutotukku- ja kauppaverkosto palvelemaan paikallisia vähittäiskauppoja ja suurtalousasiakkaita sekä kuluttaja-asiakkaita. Kokonaisuudessaan Kesko tavoittelee Virossa noin 25 prosentin osuutta noin 0,7 miljardin euron päivittäistavaramarkkinoista. Kesko selvittää parhaillaan myös menoa Latvian ja Liettuan päivittäistavaramarkkinoille.

Käyttötavararyhmä

Ryhmän liikevaihto oli 869 miljoonaa euroa ja se laski 4,1 prosenttia. Liiketappio oli 8 miljoonaa euroa, kun liikevoittoa kertyi 3 miljoonaa euroa vuonna 1998. Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli -2 prosenttia (1 %). Investoinnit olivat 13 miljoonaa euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto jäi tavoitteista. Se oli 444 miljoonaa euroa ja se laski 14,6 prosenttia. Liiketappio oli 2 miljoonaa euroa, kun liiketappio oli 1 miljoonaa euroa vuonna 1998.

Vapaa-ajan ja kodintekniikan kaupan tulosyksikön, Kesko vapaa-ajan, myynnin kehitys oli ennakoitua heikompi ja jäi edellisvuoden tasolle. Etenkin kodintekniikkalaitteiden myynti jäi alan yleisen kehityksen mukaisesti odotettua pienemmäksi. Yksikön tulos jäi 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen selvästi voitollinen.

Kesko Oyj täsmensi syyskuussa vaatekaupan strategiaansa ja päätti luopua vaate-erikoisliikeketjuistaan. 20.12.1999 Kesko teki esisopimuksen Aleksi 13 Oy:n koko osakekannan ja Vaatehuone-ketjutunnuksen myymisestä L-Fashion Group Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Kaupassa siirtyi ostajalle myös 20 Vaatehuone-liikehuoneiston hallintaoikeus 1.8.2000 alkaen. Lopullinen kauppa tehtiin 1.2.2000. Aleksi 13 Oy:n liiketoiminta käsittää yhdeksän pukeutumistavarataloa ja kolme erillistä kenkä- ja laukkumyymälää. Yhtiön liikevaihto vuonna 1999 oli 39 miljoonaa euroa. Osana suunnitelmaa päätettiin vetäytyä myös Nicky&Nelly-ketjuyhteistyöstä 1.1.2000 alkaen.

Anttila keskittyy lokakuussa tehdyn päätöksen mukaan erikoistavarakauppaan. K-Supermarket- ja K-market-ketjut vahvistuvat, kun Ruoka-Anttilat liitetään pääasiassa näihin ketjuihin. Liiketyyppimuutokset toteutetaan vuoden 2000 alkupuolella.

Vuoden 2000 alusta Kesko vapaa-aika päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi ketjuyksiköksi: Kesko urheiluksi ja Kesko kodintekniikaksi.

Suurin hanke K-erikoiskauppojen osalta oli kauppakeskus Jumbo Vantaalla, jossa lokakuussa avattiin Anttila-tavaratalo, Intersport Megastore, Musta Pörssi, Andiamo ja K-kenkä. Helsingin Itäkeskukseen avattiin huhtikuussa Suomen ensimmäinen Intersport Megastore ja Espoon Suomenojalle ensimmäinen Musta Pörssi Maailma. Viides Anttila Kodin Ykkönen avattiin lokakuussa Kaisaniemenkadulle Helsinkiin. Kotkaan avattiin marraskuussa Anttila-tavaratalo. Vastaavasti Iisalmen ja Rauman tavaratalot lopetettiin helmikuussa 2000 ja Vaasan tavaratalon elintarvikeosasto syyskuun 1999 lopussa.

Rauta-maatalousryhmä

Ryhmän liikevaihto oli 1 266 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 1,3 prosenttia, mihin vaikutti kertomusvuoden ja edellisen vuoden huonon viljasadon heijastuminen vilja- ja muuhun maatalouskauppaan sekä Rautian vähittäiskauppaliiketoimintojen myynti itsenäisille kauppiaille. Liikevoitto oli 18 miljoonaa euroa ja se parani selvästi edellisvuodesta. Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli 8 prosenttia (4 %). Investoinnit olivat 20 miljoonaa euroa.

Ryhmän tavara-aloista parhaiten kehittyivät rautakauppa sekä vapaa-ajan koneiden kauppa.

Rautakeskon liikevaihto oli 502 miljoonaa euroa ja se kasvoi 4,3 prosenttia. Myynti K-rauta- ja Rautia-ketjuille kasvoi nopeammin kuin alan markkinat keskimäärin. Heinäkuun 1998 alussa Rautakeskosta omaksi tulosyksikökseen muodostetun Yrityspalvelun liikevaihto oli 178 miljoonaa euroa. Myynti rakennusliikkeille kasvoi, mutta heikkeni teollisuus- ja jälleenmyyntiasiakkaille. Yrityspalvelun tulos oli tappiollinen.

Maatalous- ja konekeskon liikevaihto oli 542 miljoonaa euroa. Se aleni 5,2 prosenttia. Voimakkaimmin tähän vaikutti viljakaupan vähenemisen lisäksi traktori- ja puimurimarkkinoiden supistuminen.

Liiketoimintaa Ruotsissa laajennettiin voimakkaasti avaamalla uudet K-raudat Västeråsiin ja Linköpingiin sekä laajentamalla ja uudistamalla Tukholman Sicklan myymälää. Ruotsin K-rautojen liikevaihto oli 23 miljoonaa euroa ja se kasvoi 83 prosenttia. Kaikkiaan Ruotsiin on tavoitteena rakentaa noin 25 K-raudan ketju. ZAO Kestroy -rautatukun myynti on laskenut Venäjän heikon taloudellisen kehityksen takia. Rautatukku siirtyy keväällä 2000 Moskovassa uuteen kauppapaikkaan. Virossa vuonna 1998 avattu maatalouskauppa on käynnistynyt suunnitellusti.

Uudet K-rauta 2000 -konseptin mukaiset K-raudat avattiin Turkuun ja Kotkaan. Kuopion ja Imatran K-rautoja, Tampereen Rautiaa sekä Forssan K-rauta- ja K-maatalousmyymälää laajennettiin.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto oli 268 miljoonaa euroa, missä oli laskua 3,2 %. Konsernin kokonaismyynti, johon sisältyy myös välitettyjen kauppojen arvo, oli 386 miljoonaa euroa, missä oli nousua 3,1 %. Kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä vientikaupasta Kiinaan. Kotimaan osuus kokonaismyynnistä oli 65,1 %. Konsernin liikevoitto oli 11 miljoonaa euroa (13 milj. euroa). Konsernin investoinnit olivat 4 miljoonaa euroa.

Useimmilla Kaukomarkkinoiden kotimaan toimialoilla kokonaiskysynnän lasku vähensi myyntiä. Optinen toimiala vahvisti Tähti Optikko -ketjun laajenemisen ansiosta markkina-asemiaan 25 prosentin myynnin kasvulla. Vuoden lopussa ketjuun kuului 113 liikettä.

Kaukomarkkinat-konsernin kansainvälisen kaupan arvo laski 10 prosenttia 43,9 miljoonaan euroon johtuen Venäjän ja Kiinan kauppaan vuodelle 1998 osuneista suurista kertaluonteisista kaupoista. Kokonaisuudessaan kansainvälisen kaupan ja viennin arvo kasvoi 6,8 prosenttia, mutta kasvusta vastasivat komissiopohjaiset, välitetyt kaupat, joiden arvo kasvoi 17 prosenttia.

Kaukomarkkinat perusti päämiehen kanssa tasaomisteisen Adidas Suomi Oy:n, joka vastaa adidas-tuotteiden kaupasta 1.1.2000 alkaen.

VV-Auto

VV-Auto-konsernin liikevaihto oli 439 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 12,2 prosenttia. Liikevoitto oli 21 miljoonaa euroa (19 milj. euroa). Autokaupan kasvu jatkui edelleen. Henkilöautojen kokonaismarkkinat kasvoivat 8,4 prosenttia ja hyötyautojen 3,7 prosenttia. Konsernin investoinnit olivat 8 miljoonaa euroa.

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli 14,1 prosenttia, missä oli kasvua 1 prosenttiyksikkö. Volkswagen-henkilöautojen myynti kehittyi hyvin etenkin vuoden alkupuolella. Myyntiä vauhdittivat Golf-malliston onnistunut uudistus ja koko malliston menestys kasvavalla diesel-sektorilla. Markkinaosuus oli 10,6 %.

Audin markkinaosuus laski ja oli 1,1 %. Loppuvuonna tilauskanta kääntyi selvään kasvuun. Seatin osalta jatkettiin siirtymistä erilliseen myynti- ja huoltoverkostoon. Malliston uudistumisen ja laajenemisen ansiosta markkinaosuus nousi 2,4 %:iin kasvun ollessa peräti 45 %.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy konsernin normaaliin liiketoimintaan. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset on kirjattu tilikauden kuluiksi.

Osake ja osakemarkkinat

Keskon varsinainen yhtiökokous 12.4.1999 ja ylimääräinen yhtiökokous 11.5.1999 hyväksyivät Keskon yhtiöjärjestyksen kokonaisuudistuksen. Sen mukaan yhtiön perusosakkeet muutettiin A-osakkeiksi ja vaihto-osakkeet B-osakkeiksi. Myös A-osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. Noin kolmannesta yhtiön osakekannasta edustavat perusosakkeet eivät ole aiemmin olleet julkisen kaupankäynnin piirissä. Listaus alkoi 1.6.1999.

Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden lopussa 180 426 800 euroa. Osakekannasta 35,2 prosenttia oli A-osakkeita ja 64,8 prosenttia B-osakkeita.

Yhtiön nykyisen B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 1998 lopussa 12,78 euroa ja vuoden 1999 lopussa 12,60 euroa, laskua oli 1,4 prosenttia. B-osakkeen alin kurssi vuoden aikana oli 10,50 euroa ja ylin 15,45 euroa. 1.6.1999 alkaen noteeratun A-osakkeen aloituskurssi oli 12,50 euroa ja kurssi vuoden lopussa oli 13,60 euroa. A-osakkeen alin kurssi oli 12,50 euroa ja ylin 16,00 euroa. Kaupan toimialaindeksi laski vuoden aikana 11,9 prosenttia ja HEX-yleisindeksi nousi 162,0 prosenttia.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin 1.6.-31.12.1999 välisenä aikana 579 306 kappaletta vaihtoarvon oltua 8,2 miljoonaa euroa. B-osakkeita vaihdettiin 1.1.-31.12.1999 välisenä aikana 20 357 522 kappaletta vaihtoarvon oltua 247,9 miljoonaa euroa.

Kesko ja euro

Keskon euroaikataulua päätettäessä ratkaiseva tekijä on ollut se, että valtaosa Keskon asiakkaista toimii kotimaassa. Kesko tekee tilinpäätöksensä vuodelta 1999 markkoina ja se muunnetaan euroiksi. Viimeisen kerran markoissa tilinpäätös laaditaan vuodelta 2001.

Valtaosa Keskon ostoista ja myynneistä tapahtuu siirtymäkaudella markkoina. Varastotuotteiden hinnat pidetään markkoina 31.12.2001 asti. Keskossa on kuitenkin jo 1.1.1999 alkaen ollut valmius käsitellä euroja. Euroon siirtyminen on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

Kesko ja vuosi 2000

Keskon vuosi 2000 -projekti sujui suunnitelmien mukaisesti. Vuosituhatluvun vaihtuminen ei aiheuttanut häiriöitä tietojärjestelmiin. Joitakin vähäisiä ohjelmistovirheitä todettiin, mutta ne saatiin korjattua välittömästi. Kiinteistöjen tekniset järjestelmät toimivat häiriöittä. Tiedossa ei ole ongelmia myöskään myytävien tuotteiden osalta.

Valmistautumalla ajoissa vuoteen 2000 vältettiin suuret muutoskustannukset. Vuosille 1997-1999 aiheutui yhteensä noin 1,7 miljoonan euron lisäkustannukset.

Vuoden 1999 tapahtumia

Päivittäistavararyhmään muodostettiin 1.3.1999 uusi liiketoimintayksikkö Kespro. Se vastaa toimitus- ja noutotukkutoiminnoista sekä lähialueilla toimivista ulkomaankauppayhtiöistä. Samalla K-noutotukku Oy:n nimeksi muutettiin Kespro Oy.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 12.4.1999 vahvisti vuoden 1998 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja päätti jakaa osinkoa 4,00 markkaa (0,67 euroa) osakkeelta. Yhteensä osinkoa jaettiin 361 miljoonaa markkaa (60,7 milj. euroa).

Kesko Oyj ja sen tytäryhtiöt Hämeenkylän Kauppa Oy ja Kespro Oy, Keskon osakkuusyhtiö Center-yhtiöt Oy sekä Keskon Eläkekassa allekirjoittivat 28.5.1999 kauppakirjat Castrum Oyj:n kanssa eräiden varasto- ja logistiikkakiinteistöjen myymisestä Castrum Oyj:lle 42 miljoonalla eurolla. Osana kauppahintaa Kesko merkitsi Castrumin osakkeita 21 miljoonalla eurolla 1,51 euron merkintähintaan. Merkityt osakkeet ovat 17,94 prosenttia Castrum Oyj:n osakkeista. Merkittävimmät myyntikohteet ovat Kuopion, Tampereen ja Turun aluekeskuskiinteistöt. Kesko vuokraa käytössään olevat tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

K-ryhmän ja Keskon yksiköiden internet-palvelut kokoava www.k-netti.com -portaali avattiin 9.5.1999. Portaali laajeni 14.11.1999 Suomen monipuolisimmalla verkkotavaratalolla www.netanttila.com.

Kesko Oyj ja sen tytäryhtiö Hämeenkylän Kauppa Oy sekä Keskon Eläkekassa päättivät yhdessä Merita Kiinteistöt Oy:n, Vakuutusyhtiö Sampo Oyj:n, Vakuutusosakeyhtiö Yritys Sammon, Henkivakuutusosakeyhtiö Pohjolan ja Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa 11.6.1999 myydä omistamiaan kauppakeskuskiinteistöjä Kiinteistösijoitus Oyj Cityconille. Kauppahinta oli yhteensä noin 315 miljoonaa euroa, josta Kesko-konsernin ja Keskon Eläkekassan osuus oli noin 94 miljoonaa euroa. Järjestely perustui myyjien keskinäiseen, 17.12.1998 allekirjoitettuun esisopimukseen.

Keskon toinen ympäristöraportti ilmestyi 21.6.1999.

Citymarket Oy aloitti 22.8.1999 yhteistyön Fujitsu/Siemensin kanssa ottamalla Fujitsun kotitietokoneet myyntiin kaikissa Citymarket-tavarataloissa.

Kesko ja Osuuspankkiryhmä tekivät 21.9.1999 kanta-asiakaspalveluiden kehittämistä koskevan aiesopimuksen. Yhteistyön ensimmäisenä vaiheena Plussa-korttiin liitetään mahdollisuus korolliseen ennakkomaksutiliin. Ostosten maksamisen lisäksi Plussa-tililtä voi tulevaisuudessa nostaa käteistä rahaa K-ryhmän Plussa-kaupoista.

Keskon hallintoneuvosto päätti 9.12.1999, että Keskon ja K-kauppiasketjuihin kuuluvien kauppiaitten ketjuyhteistyötä kehitetään siirtymällä nykyistä tiiviimpään ketjutoimintaan. Yhteistoimintaa tehostetaan koko toimintoketjun ohjauksessa; ketjukonseptien kehittämisessä, tavararyhmähallinnassa, markkinoinnissa, ostotoiminnassa ja logistiikassa.

Uuteen toimintamalliin siirrytään vaiheittain noin kahden vuoden aikana. Sen ennakoidaan parantavan merkittävästi ketjujen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Nykyisissä kuudessatoista K-kauppiasketjussa toimii yhteensä noin 1 650 K-kauppiasta.

EY:n ensimmäisen asteen tuomioistuin antoi 15.12.1999 päätöksensä Keskon tekemään valitukseen EU:n komission 20.11.1996 tekemästä Tuko-ratkaisusta. Tuomioistuin hylkäsi Keskon kanteen. Kesko katsoo asian osaltaan loppuunkäsitellyksi.

Kertomusvuoden jälkeen 5.1.2000 tehdyllä kaupalla Kesko hankki omistukseensa Rautakirja Oyj:n osakkeita. Kaupan seurauksena Kesko Oyj:n osuus Rautakirja Oyj:n osakepääomasta on 9,99 prosenttia ja osuus äänimäärästä 11,87 prosenttia.

Tulevaisuuden näkymät

Keskon tukkutoimintaa ja vähittäiskauppaketjuja on viime vuosina uudistettu rakenteellisesti ja toiminnallisesti. Vähittäiskaupan liiketoimintamallien kehittäminen ketjutoimintamallin mukaiseksi on käynnistetty.

Kolmen vuoden aikana Kesko on investoinut lähes 470 miljoonaa euroa kauppapaikkoihin, myymälöiden uudistamiseen sekä logistiikan ja tietojärjestelmien uudistamiseen. Investointeja on tehty kaikilla tavara-aloilla. Tämä on merkittävästi vahvistanut kilpailukykyä ja se luo hyvät mahdollisuudet kasvattaa Keskon myyntiä ja tulosta.

Vilkkaana jatkuva kotimainen kulutus- ja investointikysyntä sekä kulutusoptimismi luovat osaltaan hyvän perustan Keskon kasvulle.

Kesko-konsernin liikevaihdon vuonna 2000 arvioidaan ylittävän 6,2 miljardia euroa ja konsernin liikevoiton ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kasvavan selvästi.

Helsingissä 16.helmikuuta 2000

Kesko

Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja hallintojohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja johtaja Paavo Rönkkö, puhelin 01053 22569.

KESKO OYJ

Konserniviestintä

Erkki Heikkinen

viestintäjohtaja

LIITTEET

Tuloslaskelma ja tase

Vastuusitoumukset

Osingonmaksun täsmäytyspäivä (hallituksen ehdotus) on 13.4.2000.

Osingonmaksupäivä (hallituksen ehdotus) on 20.4.2000.

Kesko Oyj:n vuoden 2000 4 kuukauden osavuosikatsaus julkaistaan 7.6.2000 klo 11.00 ja 8 kuukauden osavuosikatsaus 11.10.2000 klo 11.00.

JAKELU

HEX Helsingin Pörssi

Keskeiset tiedotusvälineet

TAULUKOT:

Luvut ovat tilintarkastamattomia. Vuoden 1998 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi. Katsauksen luvut perustuvat markkamääräiseen kirjanpitoon, josta euromääräiset luvut on laskettu käyttämällä muuntokerrointa 5,94573. Suomenkielinen markkamääräinen tilinpäätös on saatavissa Keskon Konserniviestinnästä.