KESKON OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000

Kesko-konsernin liikevaihto 1.1.-30.4.2000 oli 1 976 miljoonaa euroa, mikä on 0,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (1 959 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä tammi-huhtikuussa oli 31,7 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa). Se on 1,6 prosenttia liikevaihdosta (1,4 %). Tulos osaketta kohden oli 0,27 euroa (0,23 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,56 euroa (15,15 euroa). Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Markkinakatsaus

Kaupan kasvu katsauskaudella oli odotettua parempi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tukkukaupan kauppapäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi tammi-maaliskuussa 2,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vähittäiskaupan vastaava kasvu oli 4,5 prosenttia. Kaupan Keskusliiton tiedustelun mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi tammi-maaliskuussa 4,4 prosenttia ilman autokauppaa. Kulutustavarakauppa kasvoi tiedustelun mukaan 4,8 prosenttia.

Kuluvasta vuodesta odotetaan kaupan alalla seitsemättä perättäistä kasvun vuotta. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) ennusteiden mukaan tukkukaupan tuotannon määrä kasvaa 5 prosenttia, vähittäiskaupan 4 prosenttia ja autokaupan 7 prosenttia. Yksityisen kulutuksen määrälliseksi kasvuksi ETLA ennustaa tänä vuonna vajaat 4 prosenttia. Koheneva työllisyys ja ansiotason nousu tukevat käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua. Kuluttajahintaindeksin nousun arvioidaan olevan 2,3 prosenttia. Yksityisten investointien kasvuksi ETLA ennustaa 8 prosenttia.

Tilastokeskuksen toukokuun kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus suotuisaan talouskehitykseen oli edelleen vahva. Tammikuun jälkeen luottamus talouteen on kuitenkin hivenen laskenut.

Kesko-konsernin liikevaihto 1.1.-30.4.2000 oli 1 976 miljoonaa euroa, mikä on 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (1 959 milj. euroa). Parhaiten kehittyivät rautakauppa, päivittäistavarakauppa ja kodin sisustamisen kauppa. Pukeutumis- ja kenkäkauppa sekä maatalouskauppa vähenivät.

Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän piirissä oli katsauskauden lopussa yli 1,3 miljoonaa kotitaloutta. Kortinhaltijoita on noin 2,3 miljoonaa.

Liikevaihto tulosryhmittäin

Keskon päivittäistavaramyynti Anttila-tavaratalojen päivittäistavarakauppiaille siirtyi vuodenvaihteessa käyttötavararyhmästä päivittäistavararyhmään. Tammi-huhtikuussa 1999 myynti oli 40,1 miljoonaa euroa.

Tulos

Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 31,7 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa). Se on 1,6 prosenttia liikevaihdosta (1,4 %). Konsernin liikevoitto oli 23,9 miljoonaa euroa (24,8 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy osakkeiden ja kiinteistöjen myyntivoittoja yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa). Eläke- ja henkilösivukulut vähenivät 10,6 miljoonaa euroa Keskon Eläkekassan sijoitustuotoista johtuen.

Liikevoiton kehitykseen vaikuttivat Keskon historian suurimmat investoinnit ja muut panostukset sekä päivittäistavara- että erikoistavarakaupan kauppapaikkaverkostoon kotimaassa ja Virossa. Investointiohjelmalla vahvistetaan tulevaisuuden kilpailukykyä.

Emoyhtiön liikevoitto oli 32,1 miljoonaa euroa (21,6 milj. euroa).

Citymarket Oy:n liiketappio oli 4,4 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa). Voimakas investointiohjelma ja toimivien pisteiden uudistaminen rasittavat alkuvuoden tulosta.

Anttila-konsernin liiketappio oli 12,0 miljoonaa euroa. Anttilan ja Keskon työnjakoa muutettiin vuoden alussa. Anttila toimii ketjuyrityksenä erikoistavarakaupassa ja elintarvikekauppa siirtyi päivittäistavararyhmän ketjujen vastuulle. Anttila käynnisti edellisen vuoden loppupuolella kolme uutta tavarataloa ja aloitti laajamittaisen verkkokaupan. Tavaratalojen järjestelykustannukset ja uusien tavaratalojen käynnistäminen sekä NetAnttila-verkkokaupan käynnistäminen rasittivat liikevoittoa, joka heikkeni edellisvuoden vertailukelpoisesta luvusta 1,5 miljoonaa euroa.

Voimakkaana jatkuneesta ketjun laajentamisesta johtuen Kesko Svenska AB:n tulos oli edelleen tappiollinen. Alkuvuonna avattiin rautatavaratalot Örebrossa ja Haningessa Ruotsissa.

Kaukomarkkinat-konsernin liikevoitto oli 0,5 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa). Tulosta pienensi lähinnä adidas-tuotteiden kaupan siirtyminen päämiehen kanssa tasaomisteiseen yhtiöön.

VV-Auto-konsernin liikevoitto oli 9,2 miljoonaa euroa. (11,1 milj. euroa).

Konsernin nettorahoitustuotot olivat 7,8 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa). Osinkotuotot kasvoivat 4,0 miljoonaa euroa.

Tulos osaketta kohden oli 0,27 euroa (0,23 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,56 euroa (15,15 euroa).

Liikevoitto tulosryhmittäin

Yhteiset ryhmät sisältää resurssiohjaus- sekä talous- ja hallintoryhmät. Niiden tulosta, mukaan lukien osakkeiden ja kiinteistöjen myyntivoitot ja -tappiot, ei ole kohdistettu kaupallista toimintaa harjoittaville tulosryhmille. Muut konsernihallinnon kustannukset on ylläolevassa taulukossa kohdistettu tulosryhmille.

*) Vuoden 1999 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 116 miljoonaa euroa (55 milj. euroa), joka on 5,9 prosenttia (2,8 %) liikevaihdosta. Keskon tukkutoiminnan ja tytäryhtiöiden kiinteistöihin, tietotekniikkaan ja kalustoihin investoitiin 46 miljoonaa euroa. Kauppapaikkojen rakennuksiin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 70 miljoonaa euroa. Investoinneista 62 miljoonaa euroa kohdistuu vielä keskeneräisiin kohteisiin. Investointikohteista esitetään yksityiskohtaisemmat tiedot tulosryhmien katsauksissa.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 20 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta yhteensä -102 miljoonaa euroa. Osinkoa maksettiin 20.4.2000 kaikkiaan 1,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 135 miljoonaa euroa, mihin sisältyi 90 miljoonaa euroa lisäosinkoa yhtiön taserakenteen muuttamiseksi. Investoinnit ja osingot maksettiin pääosin likvideillä varoilla. Lainojen lisäys oli 58,7 miljoonaa euroa. Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 51,5 prosenttia (54,8 %). Korollinen nettovelka oli 230 miljoonaa euroa (199 milj. euroa). Likvidit varat olivat 112 miljoonaa euroa (101 milj. euroa).

1.1.2000 tuli voimaan Kesko-konsernin uusi organisaatio, jonka tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen ja liiketoiminnan tehokkuuden parantaminen. Uudistuksessa täsmennettiin myös Kesko Oyj:n hallituksen ja tulosryhmien välistä työnjakoa.

Yhtiökokous 10.4.2000 totesi yksimielisesti, että hallintoneuvoston kaikki yhdeksän jäsentä jatkavat tehtävässään. Hallintoneuvoston jäsenet ovat kauppias Matti Kallio, kauppatieteiden tohtori Eero Kasanen, kauppias Hannu Loukko, kauppias Hannele Näppi, filosofian maisteri Paavo Pitkänen, diplomikauppias Kalevi Sivonen, ekonomi Keijo Suila, diplomikauppias Heikki Takamäki ja kauppias Jukka Toivakka.

Keskon hallintoneuvosto valitsi 27.4.2000 kokouksessaan kauppias Matti Kallion jatkamaan puheenjohtajanaan. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajana jatkaa diplomikauppias Heikki Takamäki. Matti Kallio jatkaa myös hallintoneuvoston työvaliokunnan puheenjohtajana. Työvaliokunnan muina jäseninä jatkavat Heikki Takamäki ja ekonomi Keijo Suila.

Henkilökunta

Konsernin henkilökunta oli keskimäärin 10 481 (10 651) henkeä. Tulosryhmittäin henkilökunta jakaantuu seuraavasti:

Kesko-konsernin henkilömäärä on vähentynyt 170 henkilöllä. Henkilömäärä lisääntyi Citymarket Oy:ssä uusien tavaratalojen perustamisen myötä sekä mm. Kesko Svenska AB:ssa Ruotsin rautakaupan ja Kesko Eesti AS:ssa Viron noutotukkutoiminnan laajentumisen myötä. Henkilöstöä vähensi puolestaan mm. Aleksi 13 Oy:n myynti ja joidenkin Carrols Oy:n toimipisteiden muuttuminen yrittäjävetoisiksi. Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli 552 henkilöä (423).

Palkkiopalkkajärjestelmän mukainen palkkiopalkka vuodelta 1999 maksettiin henkilökunnalle maaliskuussa. Järjestelmän perustana ovat taloudellisten tunnuslukujen lisäksi asiakastyytyväisyys ja esimiesten osalta myös henkilökunnan työtyytyväisyys. Vuodelta 1999 maksettu palkkiopalkkasumma henkilösivukuluineen oli 7,4 miljoonaa euroa.

Tulosryhmien kehitys

Ryhmän liikevaihto oli 1 075 miljoonaa euroa. Liikevaihdon 9,7 prosentin kasvu oli jonkin verran ennakoitua heikompi. Etenkin vuoden alkukuukausina päivittäistavarakaupan kehitys oli muiden tavara-alojen kehitystä vaimeampaa. Liikevoitto oli 9,9 miljoonaa euroa, kun liikevoitto edellisvuoden vastaavalla kaudella oli 16,9 miljoonaa euroa. Keskeisin syy tuloksen heikkenemiseen olivat merkittävät panostukset kauppapaikkaverkostoon, erityisesti Anttiloiden elintarvikeosastojen muuttaminen K-Supermarketeiksi, K-marketeiksi ja Rimeiksi. Investoinnit olivat 17,3 miljoonaa euroa.

Ryhmän ketjuyksiköistä parhaiten kehittyi Supermarketkeskon myynti. Myös Citymarketkeskon käyttötavarakauppa sujui hyvin. Lähikeskon vertailukelpoinen myynti oli edellisvuoden tasolla.

Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana on avattu neljä uutta K-päivittäistavarakauppaa. Merkittävimmät näistä olivat K-Supermarketit Lahdessa ja Nokialla. Myymäläuudistuksia tehtiin kaikkiaan 22 kappaletta ja laajennuksia 5 kappaletta. Lisäksi Anttiloiden elintarvikeosastoista K-Supermarketeiksi muutettiin alkuvuonna 7 ja K-marketeiksi 2 kappaletta. Merkittävimmät rakenteilla olevat kohteet ovat Citymarketit Lappeenrantaan ja Pirkkalaan sekä K-Supermarket Kokemäelle. Lisäksi Imatran, Pietarsaaren, Tampereen Lielahden ja Rauman Citymarkettien sekä Kankaanpään, Hangon, Jyväskylän, Ikaalisten ja Ylivieskan K-Supermarkettien laajennustyöt saadaan päätökseen kuluvana vuonna. Myös lähikauppaverkosto kasvaa 12 uudella K-kaupalla tämän vuoden loppuun mennessä.

Uusia Carrols-hampurilaisravintoloita avattiin kotimaassa kaksi. Carrols Oy avasi myös ensimmäisen Drop Coffee Shopin Helsingin keskustassa ja toisen katsauskauden jälkeen kesäkuussa. Kahvilaketjua on tarkoitus laajentaa nopeasti 50-60 yksikön valtakunnalliseksi ketjuksi.

Katsauskauden jälkeen 7.6.2000 avattiin Helsingissä ensimmäinen uusi kaupunkilähikauppa Pikkolo, joka panostaa myös take away -tuotteisiin. Pilottikaupan kokemuksia hyödynnetään uuden ketjun rakentamisessa. Tavoitteena on kaikkiaan noin sadan kaupan ketju.

Katsauskauden jälkeen 23.5.2000 Viron Länsi-Tallinnassa avattiin uusi 4 000 neliömetrin SuperNetto-myymälä. Siinä yhdistyvät Viron päivittäistavarakaupan kehitysvaiheen ja asiakasrakenteen takia vähittäiskauppa ja noutotukku. Ketjun seuraavat myymälät avataan Itä-Tallinnaan, Tartoon ja Pärnuun kevääseen 2001 mennessä. Keskon tavoitteena on rakentaa koko Viron kattava noutotukku- ja kauppaverkosto palvelemaan paikallisia vähittäiskauppoja ja suurtalousasiakkaita sekä kuluttaja-asiakkaita. Yhtenä Keskon kansainvälistämisstrategian tavoitteena on Virossa noin 25 prosentin osuus noin 0,7 miljardin euron päivittäistavaramarkkinoista.

Päivittäistavararyhmän voimakkaiden kauppapaikkapanostusten takia koko vuoden liikevoiton ennakoidaan jäävän edellisvuotista pienemmäksi.

Käyttötavararyhmä

Ryhmän liikevaihto oli 221 miljoonaa euroa ja se laski 16,1 prosenttia. Liikevaihtoa laskivat mm. Anttila-tavaratalojen päivittäistavarakauppiaille kohdistuvan myynnin siirtyminen vuoden vaihteessa käyttötavararyhmästä päivittäistavararyhmään ja Aleksi 13 Oy:n osakekannan myynti. Liiketappio oli 8,2 miljoonaa euroa ja se oli hieman budjetoitua pienempi. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana liiketappio oli 10,4 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat 2,8 miljoonaa euroa. Käyttötavararyhmän tulosennuste koko vuodelle on merkittävästi edellisvuoden toteutunutta parempi.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 130 miljoonaa euroa ja se kasvoi 7,5 prosenttia. Erityisesti Kodin Ykkösten myynti ja postimyynti kehittyivät myönteisesti. Anttila keskittyy erikoistavarakauppaan. Sen konseptit ovat Anttila-tavaratalo, Anttila Kodin Ykkönen, postimyynti ja verkkokauppa. Ruoka-Anttiloiden liittäminen K-Supermarket-, K-market- ja Rimi-ketjuihin on edennyt kevään aikana suunnitelmien mukaisesti. Anttila-konsernin liiketappio oli 12,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketappio kasvoi 1,5 miljoonaa euroa, mutta tappio oli budjetoitua pienempi. Tulosta rasittivat kolmen uuden yksikön käynnistämiskustannukset sekä verkkokaupan kehittämiskustannukset. NetAnttila on lyhyessä ajassa kohonnut Suomen suosituimmaksi verkkokaupaksi. Tavaratalokaupan luonteen vuoksi tulos painottuu merkittävästi loppuvuoteen. Anttila-konsernin tavoite on tehdä tänä vuonna selkeästi edellisvuotista parempi tulos.

Urheilukaupassa vaatekaupan kasvu on pysähtynyt. Sen sijaan urheiluvälineiden kauppa kehittyi alkuvuonna myönteisesti.

Kodintekniikkakauppa on alkuvuonna ylittänyt edellisvuoden tason. Parhaiten kehittyi kodinkoneiden ja laajakulmatelevisioiden myynti. Myös matkapuhelinkauppa on edelleen kasvanut. Kenkäkaupassa alkuvuosi ei vastannut odotuksia ja myynti jäi selvästi edellisen vuoden tasosta.

Kesko Oyj täsmensi syyskuussa 1999 vaatekaupan strategiaansa ja päätti luopua vaate-erikoisliikeketjuistaan. Helmikuussa Kesko myi Aleksi 13 Oy:n koko osakekannan ja Vaatehuone-ketjutunnuksen L-Fashion Group Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Yhtiön liikevaihto vuonna 1999 oli 39 miljoonaa euroa. Myös Nicky&Nelly-ketjuyhteistyöstä vetäydyttiin 1.1.2000 alkaen.

Merkittävin alkuvuoden kauppapaikkahanke oli Suomen suurimman Intersport megastoren avaus Mikonkadulle Helsingissä huhtikuussa. Anttila Kodin Ykköset avataan syksyllä Tampereelle ja Jyväskylän maalaiskuntaan sekä Musta Pörssi Maailmat Tampereelle ja Jyväskylään. Lisäksi Turkuun avataan uusi Anttila-tavaratalo, joka korvaa nykyisen keskustan tavaratalon. Iisalmen ja Rauman Anttila-tavaratalot lopetettiin helmikuussa 2000.

Rauta-maatalousryhmä

Ryhmän liikevaihto oli 440 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti alkuvuonna vilkkaasti käynyt rautakauppa. Sen sijaan maatalouskauppa väheni. Liikevoitto oli 6,2 miljoonaa euroa (6,4 milj. euroa). Investoinnit olivat 8,9 miljoonaa euroa.

Rautakeskon liikevaihto oli 169 miljoonaa euroa ja se kasvoi 5,4 prosenttia. Rakentaminen on alkuvuonna käynnistynyt vilkkaasti. Vähittäiskauppojen myynnit ovat olleet kasvussa, joten myynti K-rauta ja Rautia-ketjuille kehittyi hyvin. Myös lähinnä ammattirakentajille myyvän Yrityspalvelun liikevaihto kasvoi 7,0 % 51 miljoonaan euroon.

Ruotsissa Kesko Svenska AB:n kuuden K-raudan liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa ja se kasvoi 96,6 prosenttia. Katsauskauden jälkeen on avattu uudet K-raudat Örebrossa ja Tukholman Haningessa. Tavoitteena on rakentaa Ruotsiin noin 25 K-raudan ketju. Moskovassa ZAO Kestroyn rautatukun myynti on edelleen matalalla tasolla.

Huhtikuussa ostettiin virolaisen AS Fanaalin osake-enemmistö. Yhtiöllä on 5 myymälää Virossa sekä tytäryhtiö ja yksi myymälä Riikassa Latviassa. AS Fanaal toimii Virossa nimellä Ehitusmaailm ja se on noin 20 prosentin markkinaosuudellaan Viron rautakaupan markkinajohtaja. Kauppa on osa Keskon kansainvälistämisstrategiaa. Rautakaupassa tavoitellaan markkinajohtajan asemaa Pohjois-Euroopassa.

Maatalous- ja konekeskon liikevaihto oli 197 miljoonaa euroa. Se aleni 1,6 prosenttia. Voimakkaimmin tähän vaikuttivat rehujen hintatason lasku sekä Zetor-traktorien saatavuusongelmat. Puimurimarkkinat ovat laskeneet selvästi. Investointikonekaupan markkinat kasvoivat ja kasvattivat Konekeskon myyntiä. Parhaiten kehittyi maanrakennuskoneiden myynti. Vapaa-ajan koneiden, etenkin veneiden ja moottorien, kauppa kävi alkuvuonna hyvin.

Viron maatalouskaupan myynti on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Latviassa maatalouskauppaa harjoittavan tytäryhtiön toiminta on käynnistynyt suunnitellusti.

Uudet K-raudat avattiin Ouluun ja Seinäjoelle. Tampereen Nekalan, Espoon ja Lahden K-raudoissa tehtiin peruskorjaus ja laajennus. Katsauskauden jälkeen toukokuussa avattiin Vantaan Pakkalassa Suomen suurin K-rauta.

Rautakaupassa kysynnän odotetaan jatkuvan loppuvuonna vahvana. Maatalouskaupan kehitys on vakaata ja kysynnän odotetaan säilyvän viimevuotisella tasolla. Tulosryhmän liikevoiton ennakoidaan saavuttavan edellisen vuoden tason.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto oli 86 miljoonaa euroa, mikä oli 4,5 % vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Konsernin liikevoitto oli 0,5 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa).

Kotimaan myynti kasvoi useimmilla toimialoilla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihdon lasku johtui adidas–tuotteiden myynnin siirtymisestä 1.1.2000 alkaen päämiehen kanssa tasaomisteiselle Adidas Suomi Oy:lle. Näin ollen adidas-myynnistä kirjautui Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihtoon vain 50 %. Tätä myynnin menetystä ei muun kotimaan kaupan hyvä kehitys täysin korvannut.

Tähti Optikko -ketju vahvisti markkina-asemiaan konsernin silmälasioptiikan myynnin kasvaessa 26,8 %. Myös ammattielektroniikan myynnin kasvu oli merkittävää, 19,9 %. Kulutuselektroniikan myynnin lisäys oli 10,1 %. Leipurien Tukku -ryhmä, joka on laajentanut liiketoimintojaan myös Puolaan, kasvatti myyntiään 2,1 %. Ryhmän vaatimaton kasvu johtui alkuvuoden vähentyneestä kone- ja laitekaupasta. Sen sijaan raaka-ainekauppa leipomoille kehittyi edelleen hyvin. Katsauskauden lopulla ostettiin leipomoalan laitteita valmistava RK-Tek Oy vahvistamaan konsernin kilpailukykyä alan monipuolisena toimittajana.

Konsernin kansainvälisen kaupan liikevaihto laski 4,3 %, mikä johtui lähinnä Venäjän tuontikaupan heikkenemisestä. Kiinan, Puolan ja Baltian maiden kauppa on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja myynnin hyvä kehitys jatkunee edelleen. Sen sijaan Venäjän kaupan kehitystä on vielä vaikea ennakoida.

Konsernin kotimaan kaupan toimialojen myynnin uskotaan kehittyvän edelleen myönteisesti, joskin jatkuvasti kiristyvä hintakilpailu heikentänee tuloskehitystä ja konsernin kuluvan vuoden liikevoiton ennakoidaan jäävän jonkin verran edellistä vuotta alhaisemmalle tasolle.

VV-Auto

VV-Auto-konsernin liikevaihto oli 185 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 5,2 %. Liikevoitto oli 9,2 miljoonaa euroa (11,1 milj. euroa). Henkilöautojen kokonaismarkkinat kasvoivat vain 3,3 % ja hyötyautojen laskivat 1,0 %. Alkuvuoden hyvä kehitys kääntyi laskuksi maalis-huhtikuussa satama- ja kuljetusalan työmarkkinahäiriöiden takia. Ne hidastivat etenkin Volkswagenin toimituksia.

Audin myynti sujui vauhdikkaasti ja markkinaosuus kasvoi selvästi. Myös Seatin myynnin voimakas kasvu jatkui alkuvuonna ja markkinaosuus oli 2,7 %. Konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli yhteensä 15,0 % (15,1 %). Hyötyautojen markkinaosuus oli 21,2 % (19,5 %).

Katsauskauden lopulla tapahtunut autokaupan notkahdus jäänee väliaikaiseksi ja koko vuodelta odotetaan selvää kasvua. Liikevoiton ennakoidaan olevan edelleen hyvällä tasolla.

Osake ja osakemarkkinat

Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden päättyessä 180 426 800 euroa. Osakekannasta 35,2 prosenttia oli A-osakkeita ja 64,8 prosenttia B-osakkeita.

Yhtiön A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 1999 lopussa 13,60 euroa ja katsauskauden lopussa 17,00 euroa, nousua oli 25,0 %. B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 1999 lopussa 12,60 euroa ja katsauskauden lopussa 12,10 euroa, laskua oli 4,0 prosenttia. Kaupan toimialaindeksi nousi katsauskauden aikana 4,2 prosenttia ja HEX-yleisindeksi nousi 21,6 prosenttia.

A-osakkeiden markkina-arvo oli 540 miljoonaa euroa ja B-osakkeiden 708 miljoonaa euroa eli yhteensä koko osakekannan markkina-arvo oli 1 247 miljoonaa euroa.

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 0,4 miljoonaa kappaletta vaihtoarvon oltua 6,6 miljoonaa euroa. B-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 5,8 miljoonaa kappaletta vaihtoarvon oltua 77,4 miljoonaa euroa.

Yhtiökokouksen päätökset

Keskon varsinainen yhtiökokous 10.4.2000 vahvisti vuoden 1999 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja päätti jakaa osinkoa 1,50 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen johdon optio-ohjelmaksi. Optio-oikeuksia tarjotaan vastikkeetta kahta lajia, B-optioita ja C-optioita. B-optioita tarjotaan 3 825 000 kappaletta ja C-optioita 2 015 000 kappaletta eli yhteensä 5 840 000 kappaletta. Jokainen B- ja C-optio oikeuttaa merkitsemään yhden Keskon B-osakkeen.

Yhtiön B-osakkeiden merkintään oikeuttavia optioita päätettiin tarjota osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Kesko-konsernin johtoon kuuluville henkilöille osana kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelman piiriin tulee noin 450 henkilöä, joille tarjottavien optioiden määrä riippuu henkilön tehtävästä.

C-optiot tarjotaan merkittäviksi Keskon tytäryhtiölle Sincera Oy:lle, joka luovuttaa ne myöhemmin edelleen Keskon hallituksen ohjeiden mukaisesti Kesko-konsernin johtotehtävissä toimiville henkilöille.

Osakkeet ovat merkittävissä B-optioilla 1.11.2002 ja C-optioilla 1.11.2003 lähtien 31.3.2006 asti. Merkittäessä osakkeita B-optioiden perusteella osakkeen merkintähinta on Keskon B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä maaliskuussa 2000 lisättynä 15 prosentilla. Merkittäessä osakkeita C-optioiden perusteella osakkeen merkintähinta on vastaava keskikurssi maaliskuussa 2001 lisättynä 15 prosentilla. Osakkeen merkintähintaa alennetaan sen määräytymisjakson päättymisen jälkeen ennen osakemerkintää jaettavien osinkojen osakekohtaisella määrällä.

Yhtiökokous päätti lisäksi myydä yhteisellä arvo-osuustilillä olevat Kesko Oyj:n A- ja B-osakkeet niiden omistajien lukuun osakeyhtiölain 3a luvun 3a pykälässä todetulla tavalla. Yhtiön osakasluettelolla 5.4.2000 olleen tilanteen mukaan A-osakkeita oli yhteistilillä 56 345 kappaletta eli 0,18 % kaikista A-osakkeista ja B-osakkeita 50 310 kappaletta eli 0,09 % kaikista B-osakkeista.

Kesko ja euro

Keskon euroaikataulua päätettäessä on ratkaisevaa ollut se, että valtaosa Keskon asiakkaista toimii kotimaassa. Suurin osa Keskon ostoista ja myynneistä tapahtuu siirtymäkauden aikana edelleen markkoina. Kesko tekee tilinpäätöksensä vuosilta 2000 ja 2001 markkoina ja ne muunnetaan muuntokertoimella euroiksi. Varastotuotteiden hinnat pidetään markkoina 31.12.2001 asti. Keskossa on kuitenkin jo 1.1.1999 alkaen ollut valmius euromääräiseen laskutukseen asiakaskohtaisen sopimuksen mukaisesti.

Katsauskauden tapahtumia

Keskon hallintoneuvosto päätti 9.12.1999, että Keskon ja K-kauppiasketjuihin kuuluvien kauppiaitten ketjuyhteistyötä kehitetään siirtymällä nykyistä tiiviimpään ketjutoimintaan. Yhteistoimintaa tehostetaan koko toimintoketjun ohjauksessa; ketjukonseptien kehittämisessä, tavararyhmähallinnassa, markkinoinnissa, ostotoiminnassa ja logistiikassa. Uuteen toimintamalliin siirrytään vaiheittain noin kahden vuoden aikana. Sen ennakoidaan parantavan merkittävästi ketjujen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Nykyisissä kuudessatoista K-kauppiasketjussa toimii yhteensä noin 1 650 K-kauppiasta. Katsauskauden jälkeen 5.6.2000 Keskon hallitus päätti ketjutoimintauudistuksen sisällöstä, sopimusrakenteesta ja käyttöönotosta.

Kesko hankki omistukseensa 5.1.2000 tehdyllä kaupalla Rautakirja Oyj:n osakkeita. Kaupan seurauksena Kesko Oyj:n osuus Rautakirja Oyj:n osakepääomasta on 9,99 prosenttia ja osuus äänimäärästä 11,87 prosenttia.

Kesko myi 2.2.2000 Aleksi 13 Oy:n koko osakekannan 20.12.1999 allekirjoitetun esisopimuksen mukaisesti L-Fashion Group Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

K-Plus Oy solmi 16.3.2000 yhteistyösopimuksen Sonera Oyj Mobile Services -yksikön kanssa. Sopimuksen mukaan Plussa-pisteitä saa jatkossa myös Sonera GSM-liittymistä soitetuista kotimaan matkapuheluista ja lähetetyistä tekstiviesteistä.

Kesko Oyj ja Alma Media Oyj sopivat 17.3.2000 muodostavansa verkkokaupan allianssin. Alkuvaiheessa Alma Media ja Citymarket Oy vauhdittavat Internet-yhteyksien leviämistä tuomalla markkinoille kokonaispaketin, jolla asiakas saa kiinteällä kuukausimaksulla käyttöönsä sekä tietokoneen että Internet-yhteyden. Yhteistyön kulmakivinä ovat k-netti.com ja mtv3.fi -Internet-palvelut.

Kesko julkisti 3.4.2000 ostotoimintansa eettiset periaatteet, jotka perustuvat Kansainvälisessä Työjärjestössä ILO:ssa ja YK:ssa sovittuihin työelämän perussääntöihin. Työkaluna on kansainvälinen Social Accountability SA 8000 -standardi, joka sisältää perussäännöt lapsi- ja pakkotyövoimasta, työterveys- ja turvallisuuskysymyksistä, järjestäytymisoikeudesta, syrjinnästä ja kohtelusta, työajoista ja palkkauksesta. Periaatteita on testattu viime talven ajan noin 80 lähinnä Kaukoidässä toimivan tavarantoimittajan kanssa.

Kesko osti 28.4.2000 98,4 prosenttia Viron suurimman rautakauppaketjun Ehitusmaailman omistavasta AS Fanaalista ja teki ostotarjouksen myös lopuista osakkeista. AS Fanaal omistaa viisi rautakauppaa Virossa ja yhden Latviassa. AS Fanaalin liikevaihto viime vuonna oli yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.

Katsauskauden jälkeen 26.5.2000 Kesko kodintekniikka ja Musta Pörssi -kauppiaat liittyivät kansainvälisen Electronic Partner:International osto- ja palveluorganisaation jäseneksi. EP:International edistää jäsentensä liiketoimintaa puitesopimuksilla, yhteisostoilla ja yhteisellä tiedonhallinnalla. Sillä on jäseniä nyt 14 Euroopan maassa ja jäsenliikkeitä yhteensä lähes 6 000.

Keskon hallitus päätti 5.6.2000 Keskon ylimmän ja keskijohdon vuoden 2000 optio-ohjelman optio-oikeuksien hyväksymisestä. Kaikki B- ja C-optiot merkittiin määräaikana.

Tulevaisuuden näkymät

Keskon investoinnit tukku- ja vähittäiskauppatoimintaan jatkuvat mittavina erityisesti Suomessa. Investointeja ollaan lisäämässä myös Ruotsiin ja Baltian alueelle. Kotimaassa ketjuihin kuuluvien kauppojen yhteistyötä vahvistetaan siirtymällä aiempaa tiiviimpään ketjutoimintaan. Uudistukset vahvistavat merkittävästi Keskon kilpailukykyä ja luovat nykyistä paremmat edellytykset myynnin ja tuloksen kasvattamiseen vuodesta 2001 eteenpäin.

Vuonna 2000 Kesko-konsernin liikevaihdon arvioidaan ylittävän 6,2 miljardia euroa ja konsernin liikevoiton ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kasvavan selvästi.

Helsingissä 7.kesäkuuta 2000

Kesko

Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat johtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Paavo Rönkkö, puhelin 01053 22569.

KESKO OYJ

Konserniviestintä

Erkki Heikkinen

viestintäjohtaja

LIITTEET

Konsernin liikevaihto tulosryhmittäin

Tuloslaskelma ja tase

Vastuusitoumukset

Kesko Oyj:n vuoden 2000 8 kuukauden osavuosikatsaus julkaistaan 11.10.2000 klo 11.00. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Myyntietiedotteet ja muut keskeiset tiedotteet sekä suurimpien osakkeenomistajien kuukausittain päivitettävä luettelo löytyvät Keskon Internet-sivujen Sijoittajatietoa-osiosta osoitteesta www.kesko.fi

JAKELU

HEX Helsingin Pörssi

Keskeiset tiedotusvälineet

TAULUKOT:

Luvut ovat tilintarkastamattomia. Vuoden 1999 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi. Katsauksen luvut perustuvat markkamääräiseen kirjanpitoon, josta euromääräiset luvut on laskettu käyttämällä muuntokerrointa 5,94573. Suomenkielinen markkamääräinen osavuosikatsaus on saatavissa Keskon Konserniviestinnästä.