KESKO-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.1999

Kesko-konsernin liikevaihto 1.1.-30.4.1999 oli 1 959 milj. euroa, mikä on 3,1 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna
(1 900 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä tammi-huhtikuussa oli 28,4 milj. euroa (22,9 milj. euroa). Se on 1,4 % liikevaihdosta (1,2 %). Tulos osaketta kohden oli 0,23 euroa (0,18 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,15 euroa (14,52 euroa). Luvut ovat tilintarkastamattomia.

Markkinakatsaus                                       

Kaupan kasvu alkuvuonna 1999 oli hivenen odotettua heikompi. Tilastokeskuksen mukaan tukkukaupan kauppapäiväkorjattu myynti kasvoi tammi-maaliskuussa 4,3 % ja vähittäiskaupan 4,7 %. Etenkin kulutustavaroiden tukkukaupan myynti kehittyi monen tuoteryhmän osalta ennakoitua heikommin. Sen sijaan autokaupan myynti kasvoi edelleen hyvin, vaikka kasvuluvut olivat huippuvuosia alhaisemmat.

Kokonaisuutena kuluvasta vuodesta odotetaan kuitenkin kaupan alalla kuudetta perättäistä kasvun vuotta. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan kuluvana vuonna 3,5 % ja yksityisten investointien arvon 9,0 %.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuluttajahinnat nousivat 0,8 % tammi-huhtikuussa 1999 verrattuna edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun. Tilastokeskuksen toukokuun 1999 kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus suotuisaan talouskehitykseen on jatkanut vahvistumistaan, vaikka onkin syksyn 1998 notkahduksen jälkeen edelleen matalampi kuin vuosi sitten. Kotitalouksien luottamus oman taloudellisen tilanteen kehittymiseen oli edelleen hyvin optimistinen. Kotitalouksien luotonottohalukkuus on edelleen vahva.

Liikevaihto

Kesko-konsernin liikevaihto 1.1.-30.4.1999 oli 1 959 milj. euroa, mikä on 3,1 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna

(1 900 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi eniten suurtalousasiakkaille ja isoille päivittäistavarakaupoille, mutta väheni edelleen pienille vähittäiskaupoille. Anttilan elintarvikeosastojen ja Rautian vähittäiskauppa-liiketoimintojen myyntiä itsenäisille kauppiaille jatkettiin strategian mukaisesti. Tavaratalokaupan kasvanut osuus konsernissa painottaa liikevaihdon ja tuloksen kertymistä loppuvuoteen. Autokaupan myynnin kehitys oli hyvä. Sen sijaan mm. kodintekniikkalaitteiden ja maataloustuotteiden myynti laski.

Plussa-kanta-asiakasjärjestelmän piirissä oli katsauskauden lopussa lähes 1,2 miljoonaa kotitaloutta. Kortinhaltijoita on noin 2,1 miljoonaa.

Liikevaihto tulosryhmittäin       

                        1-4/1999        1-4/1998 Muutos       

                        MEUR MEUR %

Päivittäistavararyhmä 991 972 2,0

Käyttötavararyhmä 264 274 -3,6

Rauta-maatalousryhmä 413 416 -0,6

Kaukomarkkinat 90 92 -2,3

VV-Auto 196 146 34,1

Muut 5 0 -

Konserni yhteensä 1 959 1 900 3,1

Tulos

Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä oli 28,4 milj. euroa (22,9 milj. euroa). Se on 1,4 % liikevaihdosta (1,2 %). Liikevoittoon sisältyy osakkeiden tai kiinteistöjen myyntivoittoja 2,7 milj. euroa, kun niitä edellisen vuoden vastaavalla jaksolla oli 15,0 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevoitto parani 2,7 milj. euroa, mutta oli edelleen tappiollinen 7,9 milj. euroa. Vuoden 1998 loppupuolella avattiin kaksi Kodin ykkönen -sisustustavarataloa.

VV-Auto-konsernin liikevoitto parani 3,0 milj. euroa ja oli 11,0 milj. euroa. Citymarket-tavarataloissa käyttötavarakauppaa harjoittavan Citymarket Oy:n liikevoitto oli alkuvuodesta tappiollinen 2,6 milj. euroa. Liikevoitto väheni 1,1 milj. euroa. Muutos aiheutuu pääosin kahden uuden 1999 keväällä avatun Citymarket-tavaratalon perustamiskustannuksista. Kesko Svenska AB:n liikevoitto laski 0,9 milj. euroa ja oli edelleen tappiollinen. Edellisen vuoden vertailukauden jälkeen on Kesko Svenska avannut kaksi K-rauta- ja kaksi Aleksi 13 -myymälää.

Nettorahoitustuotot olivat 3,5 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Muutos aiheutui rahoituskustannusten pienentymisestä.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,7 % (5,3 %) ja oman pääoman tuotto oli 4,3 % (3,7 %).

Tulos osaketta kohden oli 0,23 euroa (0,18 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 15,15 euroa (14,52 euroa).

Liikevoitto tulosryhmittäin

                        1-4/1999 1-4/1998

MEUR MEUR*)       

Päivittäistavararyhmä 17,2 16,1

Käyttötavararyhmä -10,4 -10,4

Rauta-maatalousryhmä 6,4 2,2

Kaukomarkkinat 2,2 2,7

VV-Auto 11,0 7,2

Yhteensä 26,4 17,8

Yhteiset ryhmät -1,6 4,9

Konsernin liikevoitto 24,8 22,7               

Rahoitusnetto 3,5 0,0       

Osakkuusyhtiöt 0,0 0,2       

Voitto ennen satunnaisia eriä 28,4 22,9       

Yhteiset ryhmät sisältävät resurssiryhmän sekä talous- ja hallintoryhmän. Niiden tulosta, mukaan lukien osakkeiden ja kiinteistöjen myyntivoitot ja -tappiot, ei ole kohdistettu liiketoimintaa harjoittaville tulosryhmille. Muut konsernihallinnon kustannukset on ylläolevassa taulukossa kohdistettu tulosryhmille.

*) Vuoden 1998 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 55 milj. euroa (65 milj. euroa), joka on 2,8 % (3,4 %) liikevaihdosta. Keskon tukkutoimintaan ja tytäryhtiöiden kiinteistöihin, tietotekniikkaan ja kalustoihin investoitiin 18 milj. euroa. Kauppapaikkojen rakennuksiin, kalustoihin ja tietotekniikkaan investoitiin 37 milj. euroa.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi edelleen hyvänä. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella, kun kassavirta ennen rahoitusta oli 55 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 54,8 % (51,8 %). Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 199 milj. euroa (288 milj. euroa).

Henkilökunta

Konsernin henkilökunta oli keskimäärin 10 651 (10 802) henkeä. Tulosryhmittäin henkilökunta jakaantuu seuraavasti:

1-4/1999 1-4/1998

Päivittäistavararyhmä 4 651 4 552

Käyttötavararyhmä 2 976 3 216

Rauta-maatalousryhmä 1 276 1 362

Kaukomarkkinat 787 722

VV-Auto 97 91

Muut 864 859

Yhteensä 10 651 10 802

Kesko-konsernin henkilömäärä on vähentynyt 151 henkilöä. Kaukomarkkinoiden henkilömäärä on kasvanut 65 hengellä lähinnä Tähti Optikko -ketjun perustamisen johdosta. Henkilömäärä lisääntyi Citymarket Oy:ssä ja Anttila Oy:ssä uusien tavaratalojen avaamisen johdosta. Henkilöstöä vähensi puolestaan Rautia-myymälöiden ja Anttila-tavaratalojen elintarvikeosastojen myynti kauppiaille. Muutokset vähensivät henkilöstöä keskimäärin 338 henkeä. Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli 423 henkilöä.

Palkkiopalkkajärjestelmän mukainen palkkiopalkka vuodelta 1998 maksettiin henkilökunnalle maaliskuussa. Järjestelmän perustana ovat taloudellisten tunnuslukujen lisäksi asiakastyytyväisyys ja esimiesten osalta myös henkilökunnan työtyytyväisyys. Vuodelta 1998 maksettu palkkiopalkkasumma oli 8,6 milj. euroa.

Tulosryhmien kehitys

Päivittäistavararyhmä

Ryhmän liikevaihto oli 991 milj. euroa. Liikevaihdon 2,0 prosentin kasvu oli ennakoitua alempi etenkin tammi-helmikuussa. Liikevoitto oli 17,2 milj. euroa ja se oli 1,1 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli 10 % (7 %). Investoinnit olivat 11 milj. euroa.

Ryhmän ketjuyksiköistä parhaiten kehittyivät Citymarketkesko ja Supermarketkesko. Suurimpien vähittäiskauppojen vetovoima on edelleen vahvistunut.

Tammi-huhtikuun aikana on avattu 11 uutta K-päivittäistavarakauppaa. Merkittävimmät näistä olivat Citymarket Pilkko Joensuussa sekä K-Supermarket Pieksamäellä. Katsauskauden jälkeen toukokuussa avattiin Citymarket Riihimäelle. Carrols-ketjun laajentaminen on jatkunut ripeästi ja katsauskaudella Carrols-hampurilaisravintoloita on avattu kotimaassa kuusi.

Käyttötavararyhmä

Ryhmän liikevaihto oli 264 milj. euroa ja se laski 3,6 %. Liikevoitto oli tappiollinen 10,4 milj. euroa. Tappio oli samalla tasolla kuin vertailukautena. Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli
-8 % (-8 %). Investoinnit olivat 3 milj. euroa.

Keskon vaate- ja kenkäkaupan tulosyksikön, Kesko pukeutumisen, myynti kehittyi odotettua paremmin, mutta tulos aleni edellisestä vuodesta. Kesko pukeutumisessa on käynnistetty ketjukonseptien uudistaminen ja toimenpideohjelman suunnittelu toiminnan saamiseksi kannattavaksi. Vapaa-ajan ja kodintekniikan kaupan tulosyksikön, Kesko vapaa-ajan, myynnin kehitys jäi edellisvuoden vastaavasta. Etenkin kodintekniikkalaitteiden myynti jäi alan yleisen kehityksen mukaisesti odotettua pienemmäksi.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 121 milj. euroa ja se laski 22,3 %. Pääosin liikevaihdon lasku johtui edelleen jatkuneesta Anttila-tavaratalojen elintarvikeosastojen myynnistä kauppiaille. Huhtikuun lopussa kauppiaiden omistamia kaikkiaan 25:stä elintarvikeosastosta oli 21. Huhtikuussa 1998 vastaava luku oli 7. Liikevoitto oli 7,9 milj. euroa tappiollinen (-10,6 milj. euroa). Vaikka Anttila Oy:n liikevoitto oli 2,7 milj. euroa parempi kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna, jäi sen ja ketjuyksikkö Anttilakeskon yhteenlaskettu tulos selvästi alle tavoitteiden. Anttilassa on käynnistetty kustannussopeutus, joka alentaa kustannuksia vuositasolla noin 10 milj. euroa. Tavaratalokaupan luonteen takia tulos paranee merkittävästi syyskaudella.

Helsingin Itäkeskukseen avattiin huhtikuussa Suomen ensimmäinen Intersport Megastore. Loppuvuonna avataan Anttila-tavaratalot Kauppakeskus Jumboon Vantaalle ja Kotkaan sekä Anttila Kodin Ykkönen -tavaratalo Kaisaniemenkadulle Helsinkiin.

Rauta-maatalousryhmä

Ryhmän liikevaihto oli 413 milj. euroa. Liikevaihto laski 0,6 prosenttia, mihin vaikutti Rautian vähittäiskauppaliiketoimintojen myynti itsenäisille kauppiaille. Liikevaihtoa laski lisäksi rakentamisen odotettua hitaampi käynnistyminen ja viime vuoden huonon viljasadon heijastuminen vilja- ja muuhun maatalouskauppaan. Liikevoitto oli 6,4 milj. euroa ja se parani selvästi. Ryhmän sidotun pääoman tuotto oli 8 % (3 %). Investoinnit olivat 3 milj. euroa.

Rautakeskon liikevaihto oli 160 milj. euroa ja kasvu 3,1 %. Myynti K-rauta ja Rautia-ketjuille kasvoi nopeammin kuin alan markkinat keskimäärin. Myynti muille asiakkaille käynnistyi hitaasti, sillä etenkin talonrakennuskohteita aloitettiin edellisvuotta vähemmän. Heinäkuun 1998 alussa Rautakeskosta omaksi tulosyksikökseen muodostetun Yrityspalvelun liikevaihto oli 48 milj. euroa.

Maatalous- ja konekeskon liikevaihto oli 200 milj. euroa ja säilyi edellisvuoden tasolla. Konekauppa kehittyi hyvin.

Ruotsin neljän K-raudan myynti oli 5 milj. euroa ja se kasvoi 110,5 %, johon vaikutti kahden uuden myymälän avaaminen. Tänä vuonna avataan uudet K-raudat Västeråsissa ja Linköpingissä. ZAO Kestroy -rautatukun myynti on laskenut Venäjän heikon taloudellisen kehityksen takia. Näkymät ovat edelleen epävarmat. Virossa viime vuonna avattu maatalouskauppa on käynnistynyt suunnitellusti.

Kuopion ja Imatran K-rautoja, Tampereen Rautiaa sekä Forssan K-rauta- ja K-maatalousmyymälää laajennettiin. Turkuun avattiin katsauskauden jälkeen toukokuussa uusi K-rauta. Myös Kotkaan avataan uusi K-rauta loppuvuoden aikana.

Kaukomarkkinat

Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto oli 90 milj. euroa, mikä oli 2,3 % vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Konsernin liikevoitto oli 3,5 milj. euroa (4,3 milj. euroa).

Kotimaan kaupan myynti kehittyi alkuvuonna odotettua heikommin jääden lähes kaikilla toimialoilla edellistä vuotta alhaisemmalle tasolle. Positiivisena poikkeuksena oli adidas-urheilutuotteiden kauppa, joka kasvoi 9 %. Optisella toimialalla jatkettiin Tähti Optikko -myymäläketjun kehittämistä. Huhtikuun lopussa ketjuun kuului jo 107 liikettä.

Kaukomarkkinat-konsernin kansainvälisen kaupan liikevaihto kasvoi 12 % 17 milj. euroon. Parhaiten kasvoivat Venäjän kauppa ja vienti Kiinaan.

VV-Auto       

VV-Auto-konsernin liikevaihto oli 196 milj. euroa, jossa oli kasvua 34,1 %. Liikevoitto oli 11,0 milj. euroa (8,0 milj. euroa). Autokaupan kasvu jatkui edelleen alkuvuonna. Henkilöautojen kokonaismarkkinat kasvoivat 11,7 % ja hyötyautojen 9,5 %. Täydentyneen malliston ja parantuneen toimitustilanteen avulla saavutettiin 15,1 %:n markkinaosuus. Volkswagen-henkilöautojen myynnin kehitys oli erittäin hyvä. Audin tuotemallistoa uudistettiin alkuvuodesta, joten myös sen myynnin odotetaan piristyvän jatkossa. Seatin myynnin voimakas kasvu jatkui alkuvuonna ja markkinaosuus oli 2,1 %.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy konsernin normaaliin liiketoimintaan. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset on kirjattu katsauskauden kuluiksi.

Osake ja osakemarkkinat

Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden päättyessä 902.134.000 mk. Katsauskauden lopussa Keskon osakekannasta 35,2 % oli perusosakkeita ja 64,8 % vaihto-osakkeita.

Yhtiön osakkeen pörssikurssi oli vuoden 1998 lopussa 12,78 euroa ja katsauskauden lopussa 15,00 euroa. Helsingin Pörssissä Keskon osakkeita vaihdettiin neljän ensimmäisen kuukauden aikana 5,1 miljoonaa kappaletta vaihtoarvon oltua 68 milj. euroa. HEX-yleisindeksi nousi katsauskauden aikana 25,1 % ja kaupan toimialaindeksi laski 1,0 %.

Yhtiöjärjestyksen kokonaisuudistus

Keskon varsinainen yhtiökokous 12.4.1999 ja ylimääräinen yhtiökokous 11.5.1999 hyväksyivät Keskon yhtiöjärjestyksen kokonaisuudistuksen. Sen mukaan yhtiön perusosakkeet muutettiin A-osakkeiksi ja vaihto-osakkeet B-osakkeiksi. Myös A-osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. Noin kolmannesta yhtiön osakekannasta edustavat perusosakkeet eivät ole aiemmin olleet julkisen kaupankäynnin piirissä. Listaus alkoi 1.6.1999.

A-osakkeiden lukumäärä on vähintään yksi (1) ja enintään kaksisataaviisikymmentä miljoonaa (250 000 000) kappaletta sekä B-osakkeiden lukumäärä vähintään (1) ja enintään kaksisataaviisikymmentä miljoonaa (250 000 000) kappaletta siten, että osakkeita on yhteensä vähintään kaksi (2) ja enintään neljäsataa miljoonaa (400 000 000) kappaletta.

Yhtiön osakepääoma jakautuu 31 737 007 A-osakkeeseen ja 58 476 393 B-osakkeeseen. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Muutoin osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Sarjamuutoksen johdosta ei Keskon liikkeellelaskemien osakkeiden lukumäärä muuttunut.

Varsinainen yhtiökokous päätti 12.4.1999 myös osakepääoman muuttamisesta euromääräiseksi ja osakepääoman korottamisesta 28,7 milj. euron rahastoannilla osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon tasaamiseksi 2,00 euroon. Uudeksi osakepääomaksi tuli 31.5.1999 rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaan 180 426 800 euroa.

Kesko ja euro

Keskon euroaikataulua päätettäessä ratkaiseva tekijä on ollut se, että valtaosa Keskon asiakkaista toimii kotimaassa. Kesko tekee tilinpäätöksensä vuodelta 1999 markkoina ja se muunnetaan euroiksi. Viimeisen kerran markoissa tilinpäätös laaditaan vuodelta 2001.

Valtaosa Keskon ostoista ja myynneistä tapahtuu siirtymäkaudella markkoina. Varastotuotteiden hinnat pidetään markkoina 31.12.2001 asti. Keskossa on kuitenkin jo 1.1.1999 alkaen ollut valmius käsitellä euroja. Euroon siirtyminen on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

Kesko ja vuosi 2000                               

Keskon liiketoiminta on tietotekniikasta riippuvaista. Operatiiviset tietojärjestelmäpalvelut perustuvat keskeisiltä osiltaan Keskon tytäryhtiön Tietokesko Oy:n palveluihin. Tietokeskossa vuosituhannen vaihtumiseen on varauduttu pitkäjännitteisesti, mistä on kerrottu vuoden 1998 tilinpäätöksen yhteydessä.

Loppuvuonna 1999 jatketaan merkittävimpänä kokonaisuutena organisaatioiden välisten tiedonsiirtoaineistojen (OVT) testauksia tavarantoimittajien, pankkien ja muiden kumppanien kanssa sekä tehdään palvelimien teknisiä testauksia.

Tietojärjestelmien vuosi 2000 -testaukset ovat edenneet Keskon omien töiden osalta tavoitteiden mukaisesti. OVT-kumppaneiden valmius ei ole kaikin osin ollut toivotulla tasolla. Keskolla on täysi testausvalmius, joka perustuu toimivaksi todettuun menettelytapaan ja erilliseen testilaitteistoon. Esille ei ole tullut Keskon toimintaa vaarantavia vuosi 2000 -ongelmia.

K-linkki Oy on varmistanut, että sen toimittamien kassajärjestelmien ohjelmistot selviävät vuodesta 2000. K-linkki Oy:n toimittama kassajärjestelmä oli huhtikuun 1999 lopussa yli

1 200:ssa K-kaupassa.

Kiinteistöjärjestelmien osalta on meneillään omien rakennusten teknisten järjestelmien kartoitus, joka valmistuu syyskuussa 1999. Epävarmuutta poistetaan aktiivisella yhteistyöllä toimittajien ja kiinteistöalan järjestöjen kanssa. Huhtikuun lopussa oli kartoitettu 267 tärkeintä kiinteistöä.

Keskon myymiin tavaroihin liittyvien vuosi 2000 -riskien tunnistamista ja hallitsemista selvittää erillinen projekti. Tavarantoimittajille tehdyillä vuosi 2000 -kyselyillä on selvitetty sekä myytävien tuotteiden että tavarantoimittajien tuotantoprosessien kykyä selviytyä vuosituhannen vaihteesta. Projektin tässä vaiheessa ei ole tullut esiin merkittäviä ongelmia.

Tietohallinnon ja logistiikan poikkeusolojen valmiussuunnitelma päivitetään ja näin varaudutaan mahdollisiin ongelmiin. Kiinteistöjen osalta varaudutaan manuaaliseen talotekniikan ohjaukseen.

Valmistautumalla vuoteen 2000 ajoissa on vältetty suuret muutos-kustannukset. Vuosille 1997-1999 on arvioitu tulevan yhteensä noin 1,7 milj. euron lisäkustannukset.

Alkuvuoden tapahtumia                               

Päivittäistavararyhmään muodostettiin 1.3.1999 uusi liiketoimintayksikkö Kespro. Se vastaa toimitus- ja noutotukkutoiminnoista sekä lähialueilla toimivista ulkomaankauppayhtiöistä. Samalla K-noutotukku Oy:n nimeksi muutettiin Kespro Oy.

Keskon alueellista toimintaa vahvistettiin. Turkuun perustettiin 1.3.1999 Lounais-Suomen aluekeskus. Muut aluekeskukset ovat Etelä-Suomen (Vantaa), Länsi-Suomen (Tampere), Itä-Suomen (Kuopio) ja Pohjois-Suomen (Oulu) aluekeskukset.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 12.4.1999 vahvisti vuoden 1998 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja päätti jakaa osinkoa 4,00 markkaa (0,67 euroa) osakkeelta. Yhteensä osinkoa jaettiin 60,7 milj. euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 15.4.1999 ja osingon maksupäivä 22.4.1999.

Ylimääräinen yhtiökokous 11.5.1999 valitsi uuden yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallintoneuvoston jäseniksi uuden yhtiöjärjestyksen voimaantultua 1.6.1999 alkavalle toimikaudelle yhdeksän jäsentä: kauppias Matti Kallio, kauppatieteiden tohtori Eero Kasanen, kauppias Hannu Loukko, kauppias Hannele Näppi, filosofian maisteri Paavo Pitkänen, diplomikauppias Kalevi Sivonen, ekonomi Keijo Suila, diplomikauppias Heikki Takamäki ja kauppias Jukka Toivakka.

Katsauskauden jälkeen 28.5.1999 Kesko Oyj ja sen tytäryhtiöt Hämeenkylän Kauppa Oy ja Kespro Oy, Keskon osakkuusyhtiö Center-yhtiöt Oy sekä Keskon Eläkekassa allekirjoittivat kauppakirjat Castrum Oyj:n kanssa eräiden varasto- ja logistiikkakiinteistöjen myymisestä Castrum Oyj:lle 42 milj. eurolla. Osana kauppahintaa Kesko merkitsi Castrumin osakkeita 21 milj. eurolla 1,51 euron merkintähintaan. Merkityt osakkeet ovat 17,94 % Castrum Oyj:n osakkeista. Merkittävimmät myyntikohteet ovat Kuopion, Tampereen ja Turun aluekeskuskiinteistöt. Kesko vuokraa käytössään olevat tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Katsauskauden jälkeen 9.5.1999 avattiin K-ryhmän ja Keskon yksiköiden internet-palvelut kokoava www.k-netti.com -porttaali.

Tulevaisuuden näkymät

Tilastokeskuksen arvion mukaan yksityisten kulutusmenojen määrän kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna 3,5 prosentin tuntumassa. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen odotetaan lisääntyvän kahden seuraavan vuoden aikana 3-3,5 prosentin vauhdilla. Veronkevennykset tukevat reaaliansioiden nousua ja säästämisaste pysyy pitkän aikavälin keskiarvoa selvästi alemmalla tasolla.

Vahvistuva talous ja kulutusoptimismi luovat hyvän perustan Keskon liikevaihdon ja tuloksen kehitykselle.

Mikäli kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä toteutuvat loppuvuonna ennakoidulla tavalla, arvioidaan konsernin liikevaihdon ylittävän 6,2 miljardia euroa ja tulosryhmien liikevoiton paranevan merkittävästi. Konsernin voiton ennen satunnaisia eriä arvioidaan olevan vuoden 1998 tasolla.

Helsingissä 10. kesäkuuta 1999

Kesko

Hallitus

Lisätietoja asiasta antavat hallintojohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja tulosryhmäjohtaja Riitta Laitasalo, puhelin 01053 22060. Tiedote on myös osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Konserniviestintä

Erkki Heikkinen

Viestintäjohtaja

LIITTEET

Liikevaihto tulosryhmittäin

Tuloslaskelma ja tase

Vastuusitoumukset

JAKELU

Helsingin Arvopaperipörssi

Keskeiset tiedotusvälineet

Kesko Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-31.8.1999 julkaistaan 13.10.1999 klo 11.00.