KESKO JAKOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUNNUSTUSPALKINTONSA

Keskon kestävän kehityksen
tunnustuspalkinnot jaettiin tänään Helsingissä. Palkintojen yhteissumma oli 250
000 markkaa. Palkitut henkilöt, henkilöryhmät ja yhteisöt ovat edistäneet
kestävää kehitystä ammatissaan tai vapaaehtoistyössä. Erisuuruisia palkintoja
jaettiin yhteensä 11. Palkintolautakunta koostui Suomen kestävän kehityksen
toimikunnan, Suomen luonnonsuojeluliiton, Helsingin kauppakorkeakoulun,
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä Keskon edustajista.

Keskon tämänvuotiset kestävän
kehityksen tunnustuspalkinnot kiinnostivat lähes sataa hakijaa. Arvoltaan 50
000 markan palkintojen saajia oli kolme: Dodo – tulevaisuuden elävä luonto ry Helsingistä,
Eskolanmäen koulu Kouvolasta ja Metsämörriohjaajat ry Kauniaisista.

Arvoltaan 15 000 markan
tunnustuspalkinnot myönnettiin neljälle hakijalle: Maaseudun tutkimus- ja
koulutuskeskukselle Mikkelistä, Maatalouden esittelypuisto Elonkierrolle Jokioisista,
Motivan EcoDriving –työryhmälle Helsingistä ja Ympäristöauto Kaarnalle
Joensuusta.

Arvoltaan 10 000 markan
tunnustuspalkinnot myönnettiin Reilun kaupan edistämisyhdistyksen
toiminnanjohtaja Lasse Kososelle Helsingistä, kuvataiteilija Outi Liusvaaralle
Helsingistä, Lylykosken luontokoululle Ilomantsista ja metsänhoitaja Pauli
Määtälle Kempeleeltä. Kaikkien palkittujen toiminnasta ja ansioista
kerrotaan liitteessä.

Palkintolautakunta pitää
aiempien vuosien tapaan lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä tärkeänä.
Tunnustusta haluttiin antaa ensisijaisesti vapaaehtoistyölle, joten
palkkatyöltä edellytettiin normaalin vaatimustason selvää ylittämistä. Palkita
haluttiin erityisesti sellaisia tahoja, jotka eivät ole muuta kautta saaneet
huomattavaa tunnustusta. Lisäksi palkintosummia määriteltäessä otettiin
huomioon toiminnan laajuus ja muista lähteistä saatava rahoitus. Jaettavat
summat eivät siis kuvaa palkintojen arvojärjestystä.

Palkintoja jaettiin nyt
kolmatta kertaa. Hakijoiden määrä kaksinkertaistui viime vuodesta. Ekologisen
kestävyyden edistäminen oli palkitsemisessa etusijalla, mutta myös ekologista
kestävyyttä tukevan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden
parantaminen otettiin huomioon.

Kesko on tehnyt
järjestelmällistä työtä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen hyväksi ja
raportoinut tuloksistaan julkisesti. Työlle on saatu myös tunnustusta. Kesko
palkittiin äskettäin Suomen parhaana ympäristö- ja yhteiskuntavastuun
kokonaisraportoijana. Palkinnoillaan Kesko haluaa jakaa tunnustusta kestävää
kehitystä edistäville tahoille ja nostaa tätä työtä julkisuuteen.

Palkittujen toimintaa
esitteleviä painokelpoisia valokuvia saa Keskon Internet-sivujen kuva-arkistosta.

Lisätietoja:

Jouko Kuisma,
kehitysjohtaja/yhteiskuntavastuu, Kesko Oyj, puh. 01053 23140, jouko.kuisma@kesko.fi

LIITE: KESKON KESTÄVÄN
KEHITYKSEN TUNNUSTUSPALKINNOT VUONNA 2001

Dodo – tulevaisuuden elävä
luonto ry (50 000 markkaa)

Dodo ry on vuonna 1995
perustettu yhdistys, jolla on kaikkiaan noin 200 jäsentä Helsingissä, Turussa,
Tampereella, Jyväskylässä ja Joensuussa. Sen tarkoituksena on edistää
ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Johtoajatuksena on löytää uusia tapoja toimia ja rohkaista mukaan ihmisiä,
jotka eivät ole vielä alan asiantuntijoita. Keskustelupiireissä syntyvät
työryhmät perehtyvät sitkeästi valitsemiinsa aiheisiin ja toteuttavat konkreettisia
hankkeita, joissa on otettu huomioon ekologisen kestävyyden yhteys
taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Dodon hankkeita ovat olleet
mm. tuulivoimalayhtiö Lumituuli Oy:n perustaminen, kauppojen
luomutuotevalikoimien kartoittaminen Luomukori-hankkeessa, Manombo–sademetsän
suojeluhanke Madagaskarin itärannikolla sekä aavikoitumista hillitsevä ja
naisten toimeentulomahdollisuuksia edistävä Sinsibere-hanke Länsi-Afrikan
Malissa. Vuoden 2000 suurhanke oli ”Kaupunkilaiset utopiat 1-6”, joka
toteutettiin osana Helsingin kulttuurikaupunkivuoden ohjelmaa. Sen
tarkoituksena oli rohkaista ihmisiä pohtimaan oman elämäntapansa ja
kaupunkiympäristön tulevaisuutta. Tuorein hanke on tutkimus-projekti ”Mihin
elämä tarttuu – viihtyisä ja eheä, ympäristön kannalta edullinen
kaupunki-rakenne”.

Lisätietoja: puheenjohtaja Simo Kyllönen, puh. 050 343 6049, www.dodo.org

Eskolanmäen koulu, Kouvola (50 000 markkaa)

Eskolanmäen koulussa on
vuodesta 1995 lähtien ollut 7.-9. luokille luonnontieteellis-painotteinen
linja, jossa käytetään paljon kokeellisia menetelmiä ja tehdään projektitöitä.
Projektien aiheita ovat olleet esimerkiksi Kouvolan kautta rautateitse
kuljetettavat myrkyt, paperiteollisuus, muovit, jäkälät ilman laadun
indikaattoreina, kompostointi, Kymijoen vesitutkimukset ja veden puhdistus.
Koulu on menestynyt kotimaisissa tiedeopetus-kilpailuissa ja saanut vuonna 1995
kansainvälisen tiedeopetuspalkinnon.

Vuosina 1996-1999 koulu
osallistui Euroopan unionin Comenius-projektiin, jossa tutkittiin mm. jäkälää,
vettä ja säätilaa. Yhteistyökoulut olivat Englannista, Tanskasta ja Ruotsista.
Vuodesta 1999 alkaen koulu on ollut mukana Suomen ja Viron välisessä
ympäristöyhteistyö-projektissa, jossa kehitetään koulujen ympäristökasvatusta
ja tehdään alan tutkimuksia käytännössä. Projekti laajenee vesihankkeeseen tänä
syksynä. Koululla on oma Agenda 21 -ympäristösuunnitelma.

Lisätietoja: rehtori Teija Toppila, puh. (05) 8296 739, www.edukouvola.fi/eskolanya

Metsämörriohjaajat ry (50
000 markkaa)

Metsämörriohjaajat ry. on
Suomen Ladun vireimpiä jäsenyhdistyksiä. Jäseniä eli koulutettuja
metsämörriohjaajia ja -kouluttajia on yli tuhat. Metsämörrikoulutuksen
tavoitteena on saada lapset kiintymään luontoon omakohtaisten kokemusten,
elämysten ja aistien avulla.

Metsämörrikouluja
järjestetään eri latuyhdistyksissä tai leikkipuistoissa ja iltapäiväkerhoissa.
Yhdistys on osallistunut myös suuriin tapahtumiin, kuten Tapion kylvö- ja
istutuspäiville (siemenprojekti), linnunpönttöprojektiin, Suomen Ladun
ulkoilutapahtumiin sekä Suomen Ympäristökasvatusseuran ja Luonto-Liiton kanssa
”sata jalkaa samaan suuntaan” -teematapahtumaan. ”Luonnossa kotonaan”
-pedagogiikkaa (Ruotsissa ”I Ur och Skur” -päiväkodit) järjestö toteuttaa
Ekebon päiväkodissa Kauniaisissa ja Sotkankodon päiväkodissa Vuosaaressa.
Metsämörri-lauluista on julkaistu CD-levy ”Metsämörri ystävineen”.

Lisätietoja: puheenjohtaja Pipsa Standerholm, puh. (09) 512 0552,
0400 427 322

Maaseudun tutkimus- ja
koulutuskeskus, Mikkeli (15 000 markkaa)

Helsingin yliopistoon kuuluva
Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelissä on perustamisestaan, vuodesta
1988 lähtien edistänyt ekologisesti kestävää kehitystä ja luonnonmukaista maataloustuotantoa.
Luonnonmukaisen tuotannon edistäminen on tehty kokonaan projektirahoitusten
turvin. Yksikössä työskentelee 60 työntekijää, joista kahdeksan on
budjettipalkkaisia.

Yksikkö on kouluttanut yli
300 luonnonmukaisen maataloustuotannon ja elintarviketalouden asiantuntijaa
yhdeksän kuukauden luomu-täydennyskoulutusohjelmassa. Yksikön tuottamasta
luonnonmukaisen tuotannon oppikirjasta, joka on käytössä kaikilla
oppilaitosasteilla, on otettu jo neljä painosta. Yksikkö on aloittanut alan
avoimen yliopisto-opetuksen, kehittänyt yliopistollisen perusopetuksen mallin,
joka käynnistyi Mikkelissä Eco Studies -opintokokonaisuutena tämän vuoden
syyskuussa, ja luonut Ekoyliopisto-konseptin (Eco Studies, Rural Studies, Co-op
Studies).

Lisätietoja: johtaja Pirjo Siiskonen, puh. (015) 202 3301, 0500
752 755, www.mtkk.helsinki.fi

Maatalouden esittelypuisto
Elonkierto, Jokioinen (15 000 markkaa)

Elonkierto on Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 maatalous-tutkimuksen
100-vuotisjuhlan kunniaksi perustama maatalousaiheinen esittelypuisto
Jokioisilla. Sen tavoitteena on tehdä maataloutta tutuksi kuluttajalle iästä ja
taustasta riippumatta. Kestävää maataloutta esitellään elämyksellisin keinoin
22 esittelykohdetta käsittävällä puistokierroksella, ja kävijää kannustetaan
pohtimaan niin ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia kuin kulttuurisiakin
arvoja. Elonkierto on saanut rahoitusta Euroopan unionin kestävään maatalouteen
tähtäävistä ohjelmista. Kesällä 2000 puiston kävijämäärä oli 10 000 henkeä.
Ala-asteen oppilaille on tarjolla projekteja ja retkiä, luontokerholaisille
omaa ohjelmaa. Syyskuussa 2001 Elonkierrossa järjestettiin neljä
pilot-leirikoulua pääkaupunkiseudun 5. ja 6. luokkalaisille.

Lisätietoja: johtaja Sirpa Kurppa, puh. (03) 4188 3111, 040 548
6968, www.mtt.fi/ esittelypuisto.

Motivan EcoDriving
–työryhmä (15 000 markkaa)

Energiansäästön palvelukeskus
Motiva käynnisti vuonna 1994 kauppa- ja teollisuus-ministeriöltä saamansa
toimeksiannon mukaisesti projektin, jonka tavoitteena oli muuttaa
henkilöautojen käyttötapoja nykyistä energiatehokkaampaan suuntaan.
Monipuolisen valmistelun, teknisen kehitystyön ja testaamisen jälkeen
ensimmäinen varsinainen EcoDriving-kurssi pidettiin vuonna 1997. Se on vuosien
varrella kehittynyt koulutuspaketiksi, johon on kerätty viimeisin tieto
energian säästämiseen ja polttoaineen kulutukseen vaikuttavista tekijöistä.
Tavoitteena on vaikuttaa autoilijoiden ajattelutapaan, jonka myötä myös
käyttötavat muuttuvat.

Vuonna 1998
EcoDriving-koulutus otettiin käyttöön mm. Poliisikoulun opetusohjelmassa.
Taksiliitto otti sen käyttöön omassa ympäristöohjelmassaan vuonna 2000, ja
samoihin aikoihin siitä räätälöitiin oma versio raskaan kaluston kuljettajille.
Vuosina 2000-2001 EcoDriving räätälöitiin autokoulun oppilaan tarpeisiin, ja se
tavoittaa vuosittain noin 60 000 - 70 000 uutta kuljettajaa. Tutkimusten mukaan
EcoDriving-koulutettujen kuljettajien ajoneuvojen polttoaineenkulutus on
pienentynyt noin 10 %. Tämä säästöpotentiaali vastaa noin kahta prosenttia
Suomen hiilidioksidin kokonaispäästöistä.

Lisätietoja: liikenteen sektoripäällikkö Mikael Rehula, puh. (09)
8565 3105

Ympäristöauto Kaarna,
Joensuu (15 000 markkaa)

Pohjois-Karjalan
ympäristökeskus aloitti liikkuvan ympäristötietokeskuksen, ympäristöauto
Kaarnan, toiminnan kesällä 1997. Vuoden 1999 loppuun mennessä Kaarna kävi noin
200 kertaa päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ja tavoitti satojatuhansia ihmisiä
erilaisissa tapahtumissa. Tietoa on jaettu mm. jätehuollosta, lähi- ja
kaukoluonnosta, vesien tilasta jne. Rahoitusta on saatu mm. Joensuun
kaupungilta, Euroopan unionin aluekehitysrahastosta ja sponsoreilta. Toiminnan
vaikutuksista on tehty pro gradu -tutkimus. Parhaillaan on käynnissä Joensuun
ja seitsemän ympäristökunnan 4.-8.-luokkalaisille pidettävä kiertävä
luontokoulu.

Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Raimo Latja, puh. (013)
267 5495, 050 5928 065

Toiminnanjohtaja Lasse
Kosonen (10 000 markkaa)

Reilun kaupan
edistämisyhdistys ry on tuonut Reilun kaupan merkkijärjestelmän Suomeen ja
jakanut suomalaisille tietoa kaupan vaikutuksista kehitykseen ja kehitysmaiden
köyhien elinoloihin. Merkki on kaupallista yhteistyötä, jolla pyritään
parantamaan pientuottajien asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Järjestelmä
valvoo tuottajien ympäristö- ja sosiaalisia olosuhteita.

Yhdistyksessä on jäseninä 19
järjestöä sekä vapaaehtoistoimijoita. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Lasse
Kosonen on johtanut käytännön työtä pienillä resursseilla tehokkaasti ja saanut
toiminnan lyhyessä ajassa tunnetuksi. Kosonen edustaa yhdistystä myös useassa
muussa yritysten ympäristö- ja sosiaalista vastuuta kehittävässä
organisaatiossa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Lasse Kosonen, puh. (09) 7268 6650,
040 558 3577, www.reilukauppa.fi

Kuvataiteilija Outi
Liusvaara (10 000 markkaa)

Kuvataiteilija Outi Liusvaara
on käynnistänyt Kotiarkeologia -projektin vuonna 1994. Projekti tutkii
sosiologian ja arkeologian sekä nykytaiteen keinoin kodin esineiden ja
omistajan välistä suhdetta ja herättää kuluttajat pohtimaan kriittisesti
esineiden määrää ja kuluttamisen ja omistamisen tarpeellisuutta. Projektin
tuloksena on syntynyt CD-ROM: 6168 eri esinettä = kotini. Siinä käsitellään mm.
esineiden sijaintia, alkuperää, ikää, materiaaleja, kuntoa, hankintatapaa ja
-syytä, käyttötiheyttä ja sosiaalisia suhteita. Teos on pysyvästi Tiedekeskus
Heurekassa osana sen ekologiaa ja materiaalivirtoja käsittelevää
perusnäyttelyä. Se on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä ja Helsingin
kaupungin taidemuseo on hankkinut sen pysyviin kokoelmiinsa.

Lisätietoja: Outi Liusvaara, puh. 09 342 3315, 050 571 4205

Lylykosken luontokoulu,
Ilomantsi (10 000 markkaa)

Ilomantsissa toimivassa
Lylykosken luontokoulussa on 30 oppilasta. Kyläkoulun periaatteena on jo vuosia
ollut oppilaiden ohjaaminen noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita
työssään ja vapaa-aikanaan. Oppilaat oppivat mm. kompostoinnin, jätteiden
lajittelun ja kierrätyksen, pikkulintujen ja riistaeläinten ruokinnan sekä
akvaariokalojen hoidon, havainnoivat Koitajoen veden laatua, kasvillisuutta ja
eläimistöä sekä virkistys- ja hyötykäyttöä mm. kalastuksessa, tukinuitossa ja
sähköntuotannossa. Koulu tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen
ja Joensuun yliopiston kanssa. Sillä on yhteistyökouluja mm. Karjalan
tasavallan Suojärvellä. Osoituksena kansainvälisestä toiminnasta koululle on
myönnetty diplomi Petroskoissa pidetyssä kansainvälisessä
ympäristökonferenssissa.

Lisätietoja: Aini Peltola, puh. (013) 835 204

Metsänhoitaja Pauli
Määttä, Kempele (10 000 markkaa)

Metsänhoitaja Pauli Määttä on
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluiden puistonjohtaja. Hän on
ollut laatimassa mm. Rokuan alueen ympäristöohjelmaa (sertifikaatti vuonna
2000), Rokuan matkailustrategiaa kestävän kehityksen näkökulmasta, Kempeleen
Ketolanperän ala-asteen ympäristökoulutusta (GLOBE-koulu) ja Oulun kaupungin
Tahko-kankaan luontopolkua. Hän on Kempeleen kunnan ympäristölautakunnan
varapuheenjohtaja, Kempeleen Vesihuollon ja Lakeuden keskuspuhdistamon
hallituksen jäsen, tehnyt valtuustossa aloitteen kestävän kehityksen huomioon
ottamisesta kaikissa kunnan toiminnoissa, toiminut Pohjois-Pohjanmaan
ympäristötietoisuustoimikunnassa ja kestävän kehityksen asiantuntijana lukioille
suunnatun Yleisradion TV 1:n ohjelman teossa.

Lisätietoja: Ulla-Maija Määttä, puh. 050 328 7028