Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2004: Voitto ennen satunnaisia eriä 80,4 milj. euroa

Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2004 oli 3 688 milj. euroa, mikä on 9,2 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (3 376 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 80,4 milj. euroa (70,4 milj. euroa). Ilman kertaluonteisia eriä tulos parani 24,4 milj. euroa. Tulos osaketta kohden oli 0,64 euroa (0,47 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 13,70 euroa (14,49 euroa).

Markkinakatsaus
Suomen tukkukaupan myynnin määrä kasvoi tammi-toukokuussa 2004 ennakkotietojen mukaan 6,6 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vähittäiskaupan kasvu oli 5,4 %. (Tilastokeskus)

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Suomen vähittäiskaupan myynnin määrän kasvavan tänä vuonna noin 4 % ja tukkukaupan myynnin määrän noin 3 %.

Vahva kotimainen kulutus pitää yllä Suomen talouskasvua vuonna 2004. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,9 % ja yksityisen kulutuksen noin 3 %. Investointien arvioidaan piristyvän 2,2 % kasvuun. Kuluttajahintojen nousun ennustetaan vuositasolla olevan alle 1 %. (ETLA) Ruokakaupan hintakehitys voi olla lievästi negatiivinen alkoholin hinnanlaskun, Baltian EU-jäsenyyden ja hintakilpailun takia.

Tilastokeskuksen heinäkuun kuluttajabarometrin mukaan suomalaiset kuluttajat suhtautuvat luottavaisesti sekä oman taloutensa että Suomen talouden myönteiseen kehitykseen. Kuluttajien näkemykset kotitalouksien säästämismahdollisuuksista ja Suomen työttömyyskehityksestä kuitenkin heikkenivät verrattuna alkuvuoden 2004 arvioihin.

Viron talouden ennustetaan vuonna 2004 kasvavan noin 5 % ja Latvian sekä Liettuan talouksien noin 6-7 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kaikissa Baltian maissa kasvavan noin 5 %. Virossa ja Latviassa ennustetaan kuluttajahintojen nousevan noin 3 % ja Liettuassa hintojen pysyvän suunnilleen viime vuoden tasolla. (Nordea) Vähittäiskaupalle ennustetaan hyvän kasvun vuotta Baltiassa.

Ruotsissa maan talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,9 % ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 2,5 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennakoidaan jäävän alle 1 %. (Konjunkturinstitutet) Rakennusinvestointien ennustetaan kaiken kaikkiaan pienenevän noin 4 % kuluvana vuonna. Asuinrakentamisen ennustetaan kuitenkin kasvavan noin 1 % tänä vuonna ja 2 % vauhtia vuonna 2005. (Byggindustrier)

Keskon kunkin toimialan markkinoita ja tulevaisuudennäkymiä käsitellään yksityiskohtaisemmin tämän osavuosikatsauksen toimialakatsauksissa.

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto tammi-kesäkuussa
Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2004 oli 3 688 milj. euroa, mikä on 9,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (3 376 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti kotimaan rauta-, käyttötavara- ja autokaupan sekä Baltian kaupan ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 5,1 % ja ulkomailla 44,1 %.

*Vienti ja liikevaihto ulkomailla

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta katsauskaudella oli 13,9 % (10,6 %). Rautakeskon Liettuasta ostama tytäryhtiö UAB Senuku prekybos centras (Senukai) sisältyy lukuihin 13.3.2003 alkaen ja sen vaikutus Rautakeskon kasvuun oli 10,0 %-yksikköä.

Tulos tammi-kesäkuussa
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 80,4 milj. euroa (70,4 milj. euroa). Se on 2,2 % liikevaihdosta (2,1 %). Liikevoitto oli 78,4 milj. euroa (64,1 milj. euroa). Tulostaan paransivat eniten hyvän markkinatilanteen ja tehokkaan toimintansa ansiosta Keswell ja Rautakesko.

Liikevoittoa kasvattavat käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennuspoistot nettomääräisesti 3,5 milj. euroa (17,9 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 28,7 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,9 milj. euroa (6,2 milj. euroa). Lasku johtuu pääosin osinkotuottojen pienenemisestä Keskon myytyä pörssiosakkeita vuoden 2003 jälkipuoliskolla.

Suomen yhteisöverokanta alenee 26 %:iin vuoden 2005 alussa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on laskettu 26 %:n yhteisöverokannan mukaan vuonna 2005 ja sen jälkeen realisoituvalta osin. Verokantamuutos alentaa laskennallisia veroja 6,1 milj. euroa. Muutoksen vaikutus on kirjattu toisen vuosineljänneksen tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tulos osaketta kohden (optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna) oli 0,64 euroa (0,47 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 13,70 euroa (14,49 euroa).

Yhteisten toimintojen liikevoittoon sisältyy konsernin sisäisenä palveluyksikkönä toimivan kiinteistötoimintojen liikevoitto 28,2 milj. euroa (34,1 milj. euroa), johon sisältyy kertaluonteisia myyntivoittoja ja -tappioita 2,2 milj. euroa (13,1 milj. euroa). Yhteisten toimintojen liikevoittoon sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja.

Liikevaihto ja tulos huhti-kesäkuussa
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 1 937 milj. euroa, mikä on 6,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (1 827 milj. euroa). Kotimaan liikevaihdon kasvu pieneni erityisesti auto- ja maatalouskaupan hidastumisen myötä. Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja huhti-kesäkuussa oli 59,8 milj. euroa (50,4 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 56,8 milj. euroa (44,1 milj. euroa). Erityisesti Ruokakeskon tulos parani oleellisesti edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalennuspoistoja nettomääräisesti 2,4 milj. euroa (6,0 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli siten 16,3 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kautta parempi. Tulos osaketta kohden toisella vuosineljänneksellä oli 0,50 euroa (0,34 euroa). Muut tunnusluvut vuosineljänneksittäin on esitetty liitetaulukossa.

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 80,4 milj. euroa (130,3 milj. euroa) eli 2,2 % (3,9 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkoihin ja yritysostoihin investoitiin 58,7 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 21,7 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 26,0 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 53,7 milj. euroa (47,2 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -62,0 milj. euroa (-88,8 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 45,0 % (48,6 %). Korollinen nettovelka oli 414,9 milj. euroa (407,6 milj. euroa). Likvidit varat olivat 131,4 milj. euroa (77,2 milj. euroa).

Kesko Oyj laski 10.6.2004 liikkeelle Yhdysvalloissa 120 milj. USD:n arvosta suunnattuja velkakirjalainoja (US Private Placement). Järjestely käsittää kolme kertalyhenteistä lainaerää: 10 vuotta (60 milj. USD), 12 vuotta (36 milj. USD) ja 15 vuotta (24 milj. USD). Kesko on suojannut lainan valuutan- ja koronvaihtosopimuksin, joiden tuloksena lainan pääoma on yhteensä 100,4 milj. euroa ja kiinteä pääomapainotettu keskikorko 5,4 %. Toteutetulla lainajärjestelyllä hankittujen varojen käyttötarkoitus on konsernin yleisrahoitus, mukaan lukien lyhytaikaisten lainojen poismaksu.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli katsauskaudella keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 16 679 (14 389) henkeä. Määrä lisääntyi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2 290 hengellä. Kotimaassa keskimääräinen henkilömäärän lisäysoli 181 henkeä ja Suomen ulkopuolella 2 109 henkeä.

Kesäkuun 2004 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 20 710 henkeä (18 937), joista kotimaassa työskenteli 13 077 (12 827) ja Suomen ulkopuolella 7 633 (6 110) henkeä. Henkilömäärän lisäysvuoden 2003 kesäkuun loppuun verrattuna oli Suomessa 250 ja Suomen ulkopuolella 1 523 henkeä. Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Keskon henkilöstömäärä lisääntyi eniten Baltiassa, jossa Ruokakesko, Rautakesko ja Maatalouskesko laajensivat toimintaansa. Suurin henkilömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Rautakesko osti vuoden 2003 maaliskuussa enemmistön Senukai-rautakauppaketjusta. Senukai työllistää yhteensä 3 053 henkilöä. Tämä vaikuttaa kuuden kuukauden keskimääräisissä henkilöluvuissa 1 211 henkeä.

Suomessa Ruokakeskon henkilömäärä lisääntyi mm. Cassa-halpahintamyymälöiden testaamisen takia. Keswell Oy:n henkilömäärän kasvu johtuu pääasiassa Interwellin ja Jättipörssin myymälämäärien kasvusta. VV-Auton henkilömäärä kasvoi syksyllä 2003 Turun Airiston Auton yritysoston myötä.

Toimialojen kehitys

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 1 852 milj. euroa ja se kasvoi 3,5 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 154,0 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 8,3 %. Ruokakeskon liikevoitto oli 16,2 milj. euroa. Edellisvuonna vastaavan kauden liikevoitto oli 17,0 milj. euroa, joka sisälsi Viking Coffee Oy:n liiketoimintakauppavoiton. Katsauskauden tulosta alensivat toiminnanohjausjärjestelmien rakentamis- ja käyttöönottokulut sekä K-pikkolo-ketjun laajentumis- ja Cassa-halpahintamyymäläkonseptin testauskustannukset. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 18,9 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 15,0 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan noin 27 %.

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan sen jäsenyritysten vähittäismyynti kasvoi tammi-toukokuussa 0,9 %. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen noin 3 %. Kireän hintakilpailun, alkoholituotteiden hinnanlaskun ja kaupan omien merkkituotteiden myyntiosuuden kasvun johdosta päivittäistavaroiden hinnat ovat vuoden alkupuoliskolla laskeneet 0,4 % (Tilastokeskus). Touko-kesäkuun koleat ja sateiset säät vähensivät sesonki- ja käyttötavaratuotteiden myyntiä. Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhteensä 1,5 % ja oli 2 216 milj. euroa (sis. alv). Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksessä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Euromääräisesti eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti, noin 47 milj. euroa, mikä merkitsee 6,7 % kasvua. Siitä päivittäistavaroiden myynnin kasvu oli 9,2 %. Lähikauppaketjujen myyntilukuihin vaikuttavat mm. tehdyt ketjumuutokset. Katsauskauden lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 115. Ruokakeskon omien merkkituotteiden (Pirkka, Euro Shopper) myynti kasvoi noin 21 %.

Ruokakesko Oy:n ja Fortumin tytäryhtiön Neste Markkinointi Oy:n lähi- ja liikennekauppamarkkinoilla toimivan yhteisyritys Pikoil Oy:n verkosto on kehittynyt suunnitellusti. K-pikkolo-lähikauppoja ja K-pikkolo-liikennekauppoja oli katsauskauden lopussa 68. Kauppapaikkoja yhtiöllä oli yhteensä 139. Jatkossa kaikki ketjun ruokakaupat toimivat K-pikkolo-tunnuksen alla ja liikenneasemat jatkavat öljytuotteiden osalta Neste-tunnuksen alla.

Ruokakesko aloitti helmikuussa halpahintamyymälöiden testaamisen Suomessa. Tällä hetkellä toimii yhteensä 11 Cassa-kauppaa. Tavoitteena on parantaa K-ryhmän kilpailukyvyn edellytyksiä testaamalla uutta konseptia eri puolella maata.

Ruokakeskon Baltian päivittäistavarakauppa kasvoi selvästi kotimaata paremmin, yhteensä 37,8 %. Virossa liikevaihto kasvoi 18,7 % ja Latviassa liikevaihdon kasvu oli 201,5 %. Kasvua ovat vauhdittaneet molemmissa maissa loppuvuonna 2003 tapahtuneet Citymarketien avaukset sekä Latviassa SuperNetto-halpahintamyymäläketjun laajentuminen puolen vuoden aikana yhteensä 7 uudella kaupalla. Viron Säästumarket-ketjuun kuului katsauskauden lopussa yhteensä 45 halpahintamyymälää ja Latvian SuperNettoja oli 18.

Ruokakesko Oy ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluva ICA Baltic AB allekirjoittivat 8.6.2004 sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta tasaosuuksin Baltian ruokamarkkinoille. Sopimuksen mukaan yhtiöiden nykyiset toiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhdistetään. Yhteisyrityksen toiminnan on suunniteltu alkavan vuoden 2004 loppuun mennessä edellyttäen, että kilpailuviranomaiset hyväksyvät järjestelyn ja sopimuksen muut ennakkoehdot täyttyvät. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa ruokamarkkinoiden markkinajohtajuus Baltian maissa.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 369 milj. euroa ja se kasvoi 1,8 %. Kespro Oy:n toimialalla Suomen kokonaismarkkinat ovat tänä vuonna laskeneet mm. alkoholituotteiden hintojen laskun seurauksena.

Ruokakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa vuonna 2004 edellisvuotta hitaammin. Baltiassa kokonaismarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 5 %. Ruokakeskon liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2004 kasvavan kotimaassa markkinoiden kasvun mukaisesti ja Baltiassa markkinoiden kasvua nopeammin. Vuoden 2004 liikevoiton ennakoidaan säilyvän edellisvuoden tasolla.

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 564,4 milj. euroa ja se kasvoi 22,4 %. Kotimaassa liikevaihto oli 378,3 milj. euroa ja se kasvoi 11,7 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 185,3 milj. euroa, missä on kasvua 52,7 %. Rautakeskon liikevaihdosta noin 33 % tuli ulkomailta. Rautakeskon liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 16,8 milj. euroa (11,3 milj. euroa).Rautakeskon investoinnit olivat 4,0 milj. euroa, joista ulkomaisten investointien osuus oli 58 %.

Suomessa asuntotuotannon aloitukset kasvoivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 30,6 % ja uudisrakentaminen kokonaisuudessaan lisääntyi 10,7 % (Tilastokeskus). Myös asuntojen kunnostus- ja korjausaikomukset ovat korkealla tasolla.

Vantaalla avattiin huhtikuussa uusi K-rauta. Kesäkuun lopussa Suomen K-rautaketjuun kuului 43 kauppaa ja Rautia-ketjuun 102 kauppaa. K-rautojen myynti kasvoi 11,2 % ja Rautioiden 9,0 %. Parhaiten kehittyivät rakennustarvikkeiden, talopakettien ja sisustustarvikkeiden kauppa. Rautakeskon Yrityspalvelun myynti kasvoi 10,4 %. Rautakeskon kotimaan myynti ylitti kilpailijoiden kehityksen (RaSi ry).

Rautakeskolla on Ruotsissa 11 K-rautaa. Maaliskuussa avattiin myymälä Sundsvallissa. Virossa on 4 myymälää ja Latviassa 1. Liettuassa UAB Senuku Prekybos Centrasilla (Senukai), josta Rautakesko omistaa enemmistön, on 12 Senukai-myymälää sekä 66 partner-myymälää. Senukain liikevaihto on mukana Rautakeskon luvuissa 13.3.2003 alkaen.

Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi talonrakentamisen kasvavan Suomessa tänä vuonna 3-5 %. Rautakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan Suomessa ja Ruotsissa saman verran. Baltiassa rakentamisen kasvu on noin 6-8 %. Rautakeskon liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2004 kasvavan alan kasvua paremmin ja liikevoiton paranevan edellisvuodesta.

Maatalouskesko
Maatalouskeskon liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 438 milj. euroa ja se kasvoi 7,9 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 87,7 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 20,0 %. Maatalouskesko-konsernin liikevoitto oli 11,0 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Tulosta rasittivat tietojärjestelmien kehityskulut. Investoinnit olivat 4,3 milj. euroa, joista noin 44 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 236,0 milj. euroa. EU:n investointitukien viivästyminen on hidastanut viljelijöiden tuotantorakennusinvestointeja Suomessa. Vientirahtien kallistuminen ja vientihintojen alhainen taso heikensi alkuvuonna viljakaupan kannattavuutta. K-maatalousyhtiöt Oy sulautui tytäryhtiöfuusiossa emoyhtiöönsä Maatalouskesko Oy:öön 1.7.2004. Maatalouskesko Oy:n toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön samoin heinäkuun alussa. Järjestelmän toinen vaihe otetaan suunnitelman mukaan käyttöön syyskuun alussa.

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 98,0 milj. euroa, jossa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan kauteen 1,3 %. Yhtiön kannattavuus on säilynyt edelleen hyvällä tasolla. Teollisuuden investointien matala taso on vaikuttanut raskaskoneiden myyntiin. Uusi MAN-kuorma-autokeskus avattiin kesäkuussa Espooseen.

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti on kehittynyt ennakoitua paremmin. Etenkin Liettuan liiketoiminta on kasvanut selvästi. Liikevaihdon kehitys on ollut voimakkainta viljakaupassa. Baltian liiketoimintojen tuloskehitys on ollut ennakoitua parempi.

Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi toukokuussa 2004. EU-tukien viivästyminen on siirtänyt maatalouden investointipäätöksiä vuoden viimeiselle neljännekselle. Liettuassa Kaunasin uusi maatalous- ja konekaupan keskus avattiin heinäkuussa.

Maatalouskaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan tänä vuonna pysyvän Suomessa vuoden 2003 tasolla. Baltiassa markkinoiden ennakoidaan kasvavan 5-10 %. Maatalouskeskon liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2004 säilyvän kotimaassa edellisen vuoden tasolla ja kasvavan Baltiassa markkinoiden kasvua nopeammin. Vuoden 2004 liikevoiton ennakoidaan paranevan edellisvuodesta.

Keswell
Keswellin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 340,7 milj. euroa ja se kasvoi 12,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 11,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 3,4 %. Keswellin liiketappio oli 3,6 milj. euroa. Tulos oli 9,5 milj. euroa parempi kuin edellisvuonna vastaavalla kaudella. Käyttötavarakaupan luonteesta johtuen Keswellin tuloskertymä painottuu voimakkaasti viimeiselle vuosineljännekselle. Kokonaisinvestoinnit olivat 1,9 milj. euroa.

Anttila-konsernin liikevaihto oli 211,5 milj. euroa ja se kasvoi 11,3 %. Anttila-tavaratalojen myynti kasvoi 11,4 % ja Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen 9,7 %. Kaikkien tuotealueiden myynti kehittyi hyvin. Eniten kasvoi viihteen tuotteiden myynti. Anttilan etäkauppa (postimyynti ja NetAnttila) kasvoi 11,2 % erityisesti NetAnttilan hyvän kehityksen ansiosta. Anttila-konsernin liiketappio oli 3,3 milj. euroa. Liiketappio pieneni 9,0 milj. euroa edellisen vuoden vastaavasta kaudesta.

Urheilukeskon liikevaihto oli 59,0 milj. euroa ja se kasvoi 16,2 %. Intersport-ketjun vähittäismyynti kasvoi 13,6 % erityisesti hyvin sujuneen talvisesongin ansiosta. Ketjun vähittäismyynnin arvioidaan kasvaneen alkuvuonna urheilukaupan keskimääräistä kehitystä paremmin. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 19,9 %.

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 55,8 milj. euroa ja se kasvoi 13,7 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 13,3 %. Kasvu johtui osin kauppojen lukumäärän kasvusta ja osin hyvin kehittyneestä digitaali- ja tietotekniikkatuotteiden sekä kodinkoneiden myynnistä. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynnin arvioidaan kehittyneen alkuvuonna alan keskimääräistä kehitystä paremmin.

Kenkäkeskon liikevaihto laski 2,4 % ja oli 11,6 milj. euroa. K-kenkä-ketjun vähittäismyynti kasvoi 1,5 % ja Andiamo-ketjun laski 4,2 %. Kenkäexpertti-liikkeiden myynti kasvoi 1,0 %. Koko kenkäkauppa-alan vähittäismyynnin arvioidaan olleen alkuvuonna viime vuoden tasolla.

Käyttötavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan vuonna 2004 kasvavan Suomessa 3-4 %. Keswellin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2004 markkinoiden kasvua nopeammin. Vuoden 2004 liikevoiton ennakoidaan paranevan edellisvuodesta selvästi.

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 346,8 milj. euroa, ja se kasvoi 13,5 %. Liikevoitto oli 16,1 milj. euroa (12,1 milj. euroa). Investoinnit olivat 9,0 milj. euroa.

Suomen uusien henkilöautojen kokonaismarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan myös tammi-kesäkuussa 2004. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat kuuden kuukauden aikana 83 610 autoon, missä on kasvua 5,1 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pakettiautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 25,8 % 8 322 autoon.

Henkilöautojen kokonaismarkkinoiden arvioidaan vuonna 2004 säilyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla. Pakettiautojen myynnin ennakoidaan sen sijaan kasvavan. VV-Auto-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan mm. omien jälleenmyyntiliikkeiden ansiosta. Vuoden 2004 liikevoiton ennakoidaan paranevan edellisvuodesta.

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin kokonaismyynti, johon sisältyy liikevaihdon lisäksi agenttikauppojen arvo, oli tammi-kesäkuussa 209,7 milj. euroa. Se kasvoi 20,9 %. Liikevaihto oli 150,6 milj. euroa ja se kasvoi 14,4 %. Konsernin liikevoitto oli 4,6 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Investoinnit olivat 0,9 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi eniten Kiinan kaupassa. Tytäryhtiö Telkon myynti kasvoi sekä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa. Myös muun teknisen kaupan liikevaihto kasvoi alan yleisen piristymisen myötä. Myös kulutuselektroniikan myynti kasvoi alan myynnin laskusta huolimatta.

Liikevoitto parani useissa tulosyksiköissä kasvaneiden myyntituottojen ja kustannusten tehokkaan valvonnan ansiosta. Eniten liikevoitto kasvoi Kiinan ja Venäjän kaupassa, Kauko Elektroniikassa ja Leipurien Tukussa.

Kaukomarkkinoiden koko vuoden 2004 liikevaihdon ja liikevoiton ennakoidaan kasvavan selvästi edellisvuodesta.

Yhtiökokous
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.3.2004. Yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu saman päivän pörssitiedotteessa sekä 3 kuukauden osavuosikatsauksessa.

Konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
Kesko-konsernin täysin omistamien merkittävimpien alakonsernien emoyhtiöiden hallitukset valittiin 26.3.2004 yhtiöiden yhtiökokouksissa. Hallitusten kokoonpanot julkaistiin pörssitiedotteella 26.3.2004.

Kesko Oyj:n hallitus perusti 29.4.2004 tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Matti Kavetvuo ja jäseniksi Eero Kasanen ja Maarit Näkyvä. Tarkastusvaliokunta valmistelee hallitukselle Kesko-konsernin taloudellisen tilanteen seurantaan, raportoinnin valvontaan ja tarkastukseen sekä riskienhallintaan liittyviä asioita.

Tarkastusvaliokunnan perustamisella Keskon hallitus tehostaa hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua. Keskon hallitus on arvioinut Hex Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 1.7.2004 voimaantulleen Corporate Governance -suosituksen mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuuden. Arvioinnin mukaan tarkastusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia henkilöitä.

Kesko Oyj noudattaa 1.7.2004 voimaantullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä ("Corporate Governance -suositus"). Suosituksen voimaantulosäännöksen mukaan ne asiat, jotka edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä suosituksen noudattamiseksi, voidaan tehdä vuoden 2005 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tällaisia päätöksiä ovat mm. yhtiöjärjestyksessä määritellyt hallituksen jäsenten toimikauden muuttaminen tai hallituksen jäsenten valinta. Keskon Corporate governance statement löytyy osoitteesta www.kesko.fi/sijoittajatietoa.

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n vuoden 2000 optio-ohjelman C-optio-oikeuksilla merkittiin 11.12.-31.12.2003 24 300 uutta Kesko Oyj:n B-osaketta. Merkintöjä vastaava osakepääoman korotus 48 600 euroa merkittiin kaupparekisteriin 6.2.2004. Nämä B-osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 9.2.2004.

Lisäksi Kesko Oyj:n vuoden 2000 optio-ohjelman B- ja C-optio-oikeuksilla merkittiin 1.4.-20.4.2004 yhteensä 536 190 uutta Kesko Oyj:n B-osaketta. Osakemerkintöjä vastaava osakepääoman korotus 1 072 380 euroa merkittiin kaupparekisteriin 4.5.2004 ja nämä B-osakkeet otettiin uusina B-osakkeina kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 5.5.2004. Nämä osakkeet merkittiin pörssilistalle uutena osakesarjana (Kesko B uudet), jotta voitiin toteuttaa vuoden 2000 optio-ohjelman ehto, jonka mukaan kunkin vuoden aikana optioilla merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet on merkitty ja maksettu.Vuoden 2000 optio-ohjelman ehdot on kokonaisuudessaan julkaistu pörssitiedotteena 10.4.2000.

Kesko Oyj:n osakepääoma oli siten katsauskauden lopussa 183 501 980 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 34,6 % on A-osakkeita ja 60 013 983 eli 65,4 % B-osakkeita.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2003 lopussa 18,20 euroa ja katsauskauden lopussa 18,40 euroa, missä oli nousua 1,1 %. B-osakkeen kurssi oli vuoden 2003 lopussa 13,88 euroa ja vastaavasti katsauskauden lopussa 16,30 euroa. Siinä oli nousua 17,4 %.

HEX-yleisindeksi laski katsauskaudella 2,9 %. HEX-portfolioindeksi nousi 4,0 %. Kaupan toimialaindeksi nousi katsauskaudella 8,3 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 584 milj. euroa ja B-osakkeiden 969 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 553 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 0,8 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 15,2 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 44,1 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 689,0 milj. euroa

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj sai 16.2.2004 ilmoituksen, jonka mukaan K-kauppiasliitto ry:n, sen toimialayhdistysten sekä Vähittäiskaupan ammattikasvatussäätiön osuus Kesko Oyj:n äänimäärästä nousi 13.2.2004 yhteensä 10,08 %:iin. Vuoden 2003 lopussa näiden tahojen yhteenlaskettu osuus Kesko Oyj:n äänimäärästä oli 9,76 %.

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto
Kesko laatii ensimmäisen täydellisen IFRS-tilinpäätöksensä vuodelta 2005. Avaava IFRS-tase siirtymähetkelle 1.1.2004 on laadittu huhtikuussa 2004 voimassa olleita säännöksiä noudattaen. IFRS:n vaikutuksista Keskon taseeseen ja omaan pääomaan 1.1.2004 kerrottiin kolmen kuukauden osavuosikatsauksessa.

Kesko julkaisee ennen vuoden 2005 ensimmäistä osavuosikatsausta erillisen pörssitiedotteen, joka sisältää IFRS:n mukaiset tilinpäätösperiaatteet sekä vertailuluvut ja täsmäytyslaskelmat suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön vuodelta 2004.

Keskeisiä tapahtumia huhti-kesäkuussa
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 26.3.2004 antamillaan päätöksillä kokonaisuudessaan kahdeksan entisen K-citymarket-kauppiaan kanteet Kesko Oyj:tä vastaan. Vuonna 2001 vireille tulleissa ja maaliskuussa 2004 hylätyissä kanteissa vaadittiin Keskolta korvauksia ensisijaisesti noin 13,8 milj. euroa sopimusten vastaisiksi väitettyjen irtisanomisten perusteella. Käräjäoikeus velvoitti kantajat suorittamaan Keskon oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Entiset kauppiaat ovat valittaneet päätöksestä Helsingin hovioikeudelle, jossa asian käsittely jatkuu.

Suomen Kilpailuvirasto myönsi 16.4.2004 Kesko Oyj:n tytäryhtiölle Ruokakesko Oy:lle poikkeusluvan, jonka perusteella se voi päättää ylimmät myyntihinnat Pirkka-tuotteille ja osalle K-ruokakauppaketjuissa myytävistä muista tuotteista. Lupa on voimassa vuoden 2004 loppuun saakka. Enimmäishinnat voidaan määrätä kunkin K-ruokakauppaketjun ketjuvalikoimaan kuuluville tuotteille, joiden osuus ketjun kunkin kokoluokan kauppojen keskimääräisestä, vuosittain jälkikäteen lasketusta myynnistä ei ylitä 35 % sekä kaikille Pirkka-tuotteille. Nyt myönnetty lupa on jatkoa niille K-ruokakauppaketjuja koskeville poikkeusluville, jotka Kilpailuvirasto myönsi vuonna 2001 ja joiden voimassaoloa se joulukuussa 2003 jatkoi 30.4.2004 saakka. Kilpailuviraston vuonna 2001 myöntämät Rautakesko Oy:n, Maatalouskesko Oy:n ja Keswell Oy:n ketjuja koskevat poikkeusluvat ovat voimassa 31.12.2005 saakka.

K-ryhmän Plussa-korttien määrä ylitti kolmen miljoonan rajan. Plussa-kortti on noin 1,6 miljoonassa kotitaloudessa.

Kesko julkisti 6.5.2004 järjestyksessä neljännen yhteiskuntavastuun raporttinsa. Raportoinnin aluetta on edelleen laajennettu ja syvennetty. Mm. ulkomaisista tytäryhtiöistä on aiempaa enemmän tietoa. Suomen osalta taloudellisen vastuun tunnuslukuja on laskettu maakunnittain. Edellisen vuoden tapaan raportti on puolueettomasti varmennettu.

VV-Auto osti kesäkuussa Stockmannilta Helsingin Herttoniemen Volkswagen- ja Audi-vähittäiskaupan liiketoiminnot. VV-Auton tytäryhtiö Helsingin VV-Auto Oy aloitti toimintansa 1.7.2004. Herttoniemen Volkswagen- ja Audi-toimipaikka on merkkien suurin myyntipiste Suomessa. Myynnin arvioidaan tulevaisuudessa olevan yli 100 milj. euroa vuodessa. Tarkoitus on kehittää toimipistettä ja palveluja niin, että jatkossa siellä myydään vuodessa lähes 3 000 uutta autoa.

Ruokakesko Oy ja ruotsalaiseen ICA-konserniin kuuluva ICA Baltic AB allekirjoittivat 8.6.2004 sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta tasaosuuksin Baltian ruokamarkkinoille. Sopimuksen mukaan yhtiöiden nykyiset toiminnot Virossa, Latviassa ja Liettuassa yhdistetään. Yhteisyrityksen toiminnan on suunniteltu alkavan vuoden 2004 loppuun mennessä edellyttäen, että kilpailuviranomaiset hyväksyvät järjestelyn ja sopimuksen muut ennakkoehdot täyttyvät.

Järjestely toteutetaan siten, että Ruokakesko ja ICA Baltic AB siirtävät Baltian päivittäistavaratoimintonsa itsenäisenä yhteisyrityksenä toimivalle ruotsalaiselle osakeyhtiölle sovittujen arvostusperiaatteiden mukaisesti. Yhteisyritykseen siirrettävien varojen kirjanpitoarvo Kesko-konsernissa oli vuoden 2003 lopussa noin 110 milj. euroa. Ruokakeskon lisäinvestointi yhteisyritykseen täsmentyy järjestelyn toteutuessa. Molempien yhtiöiden omistusosuus sekä äänivalta yhteisyrityksessä on 50 %. Järjestelyllä ei ennakoida olevan välitöntä oleellista vaikutusta Kesko-konsernin tulokseen.

Tulevaisuuden näkymät
Kaupan kansainvälistyminen jatkuu Suomessa voimakkaana useimmilla tavara-aloilla. Keskon ja K-kauppiaiden ketjutoimintaa kehitetään erityisesti hankintatoimessa, tiedonhallinnassa ja markkinoinnissa.

Konsernin toimialoista rauta- ja käyttötavarakaupan ennakoidaan loppuvuonna kasvavan kotimaassa markkinoiden kasvua nopeammin ja muiden toimialojen vähintään markkinoiden kehitystä vastaavasti markkinakatsauksessa esitetyllä tasolla. Toiminnan laajentamisesta johtuen myynti kasvaa edelleen voimakkaasti Baltiassa. Konsernin liikevaihdon ennakoidaan ylittävän 7,5 miljardia euroa vuonna 2004.

Konsernin tuloskehitys jatkuu vakaana. Kesko-konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuonna 2004 ylittävän selvästi edellisen vuoden tason (137 milj. euroa).

Helsingissä 30. heinäkuuta 2004
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209 ja talousjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon Internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ
Konserniviestintä

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti

Kesko Oyj:n 9 kuukauden osavuosikatsaus julkistetaan 29.10.2004. Lisäksi Kesko-konsernin myynti ja K-ryhmän vähittäismyynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

Konsernin liikevaihto toimialoittain

* Muutos yli 100 %, ** Vertailukelpoinen muutos 1.1.-30.6.2004 33,4 %

* Muutos yli 100 %

K-ryhmän vähittäismyynti euroina (sis. alv) tammi-kesäkuussa 2004 (ennakkotieto):

* Muutos yli 100 %

K-raudoista 2 ja Rautioista 43 on samalla K-maatalouskauppoja. Niiden osalta myynti on jaettu osin rauta- ja osin maatalouskauppojen myyntiin.