K-RYHMÄ ALUETIEDOTE 22.7.2025 K-ryhmän vähittäismyynti oli tammi-kesäkuussa Etelä-Karjalassa yhteensä 107,8 miljoonaa euroa (alv 0 %).
”Aurinkopaneelien itä-länsiasennuksella on omat hyvät puolensa”, vahvistaa Onnisen uusiutuvan energian tuotteiden hankinnasta ja liiketoiminnasta vastaava johtaja Arto Koivisto. ”Erityisesti tasakatoille itä-länsimalli on hyvä muutamasta eri syystä: se on kustannustehokas ja se säästää tilaa.”
Tilan säästö selittyy sillä, että kun paneeleita asennetaan tasakatolle eteläsuunnassa, tulee rivien väliin jättää välit, jotta paneelit eivät varjosta toisiaan. Itä-länsi-asennuksessa väliä ei tarvita, sillä paneelit asetetaan harjamaisesti toisiaan vasten. Näin hukkapinta-alan määrä vähenee.
Koivisto myöntää, ettei itä-länsi-suuntaan asennettujen aurinkopaneelien huipputehontuotto ole välttämättä aivan yhtä hyvä kuin etelään suunnattujen paneelien huipputehontuotto.
”Mutta itä-länsiasennetun järjestelmän tuotto ei missään tapauksessa ole huono. Aurinko tietenkin nousee idästä ja laskee länteen, jolloin päivän mittaan itä-länsi-asennetut paneelit nappaavat säteitä talteen runsaasti. Kotitalouksien sähkönkulutuspiikitkin sattuvat samoihin ajankohtiin, mikä on tärkeä etu etenkin talouksissa, joihin ei ole hankittu energiavarastoa. Tuotto myös jakaantuu pidemmälle aikavälille, kun paneelit ovat itä-länsi-suunnassa”, Koivisto sanoo.
Jos aurinkopaneelien suuntaaminen etelään ei siis jostain syystä onnistu omalla tontilla, ei ole syytä luopua ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit. Ainoastaan pohjoiseen aurinkopaneeleita ei lähes koskaan kannata suunnata.
Koivisto kertoo aurinkosähköjärjestelmien kehittyneen viime vuosina. Kehitystä on tapahtunut paneelien hyötysuhteissa sekä inverttereiden ominaisuuksissa.
Yhä useammat hankkivat osaksi järjestelmäänsä myös energiavaraston eli käytännössä akun.
”Energiavarastojen suosio tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, kun yhä useammat haluavat hyödyntää itse tuottamaansa aurinkosähköä ja osallistua myös reservimarkkinoiden kautta sähköverkon taajuuden hallintaan, josta maksetaan myös kompensaatiota. Sähköauton latauskin on kuluttajille kiinnostava vaihtoehto. Auton latauksesta aurinkosähköllä kun ei tarvitse maksaa siirtoyhtiölle tai verottajalle mitään.”
”Aurinkosähköjärjestelmä ja energian varastointi ovat tapoja, joilla tavallinen ihminen voi osallistua vihreän siirtymän sekä energiaomavaraisuuden edistämiseen arjessa”, Koivisto toteaa.
Lisätietoja:
K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi