Sijoittajablogit ja -podcastit
Tällä palstalla pureudutaan sijoittajia kiinnostaviin Kesko-aiheisiin blogikirjoituksissa ja podcasteissa.
Teknisessä kaupassa Pohjoismaissa on hyvä kasvupotentiaali
Keskon toimialoista toiseksi suurin, rakentamisen ja talotekniikan kauppa, jakautuu rautakauppaan ja tekniseen kauppaan, joista kumpikin tuo noin puolet toimialan liikevaihdosta.
Kesko laajensi liiketoimintaansa tekniseen kauppaan vuonna 2016 ostamalla perinteikkään suomalaisen perheyhtiön Onnisen. Osana Keskoa Onnisen liikevaihto on kasvanut vuodesta 2015 noin 56 % ja liikevoitto noin 232 % vuoteen 2025 verrattuna. Tällä hetkellä Kesko toimii Onnisen kautta teknisessä kaupassa seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa. Kesäkuussa 2026 Kesko kertoi sopineensa, että se täydentää teknisen kaupan liiketoimintaansa Pohjoismaissa ostamalla Dahlin yhtiöt Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Tekninen kauppa on puhtaasti yritysasiakkaille (B2B) suunnattua tukkukauppaa, jossa myydään talotekniikan, teollisuuden, infrastruktuurin ja energiaratkaisujen tuotteita ja niihin liittyviä palveluita. Keskon teknisen kaupan markkina voidaan karkeasti jakaa kahteen pääsegmenttiin: LVI-tuotteisiin, kuten lämmitykseen, veteen, viemäröintiin, ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen liittyviin ratkaisuihin, sekä sähkötuotteisiin, kuten sähköasennus-, energiantuotanto-, automaatio- ja sähköinfratuotteisiin. Teknisen kaupan asiakaskunta koostuu talotekniikkaurakoitsijoista, teollisuudesta, infrarakentajista sekä jälleenmyyjistä.
Teknisen kaupan asiakkaita ovat talotekniikkaurakoitsijat, teollisuus, infrarakentajat sekä tuotteiden jälleenmyyjät
Teknisen kaupan kasvuajureita Pohjoismaissa
Kesko näkee teknisessä kaupassa merkittävää kasvupotentiaalia vakailla ja vaurailla Pohjoismaiden markkinoilla. Teknisen kaupan kasvua tukevat useat megatrendit, esimerkiksi korjausrakentamiseen ja infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät tarpeet, vihreä siirtymä ja tiukentuva sääntely sekä rakentamisen teknistyminen.
Korjausrakentaminen ja infrastruktuurin uudistaminen
Rakennusten sekä liikenne-, energia-, vesi ja tietoliikenneverkkojen uudistamistarpeet tukevat teknisen kaupan kysyntää Pohjoismaissa. Syitä tähän ovat muun muassa rakennetun ympäristön ikääntyminen, yhteiskunnan sähköistyminen, energiatehokkuusvaatimukset ja digitalisaatio. PwC:n arvion mukaan investoinnit infrastruktuuriin nousevat Pohjoismaissa vuosina 2025–2050 lähes 80 % korkeammalle tasolle kuin edeltävien 20 vuoden aikana.
Korjausvelka on kasvanut erityisesti liikenneverkoissa. Suomessa väyläverkon korjausvelan arvioidaan olevan noin 4,2 miljardia euroa, josta noin 2,5 miljardia kohdistuu tieverkkoon ja noin 1,6 miljardia rataverkkoon. Ruotsissa on päätetty yli 100 miljardin euron kansallisesta tie- ja rataverkon ohjelmasta vuosille 2026–2037, ja Norjan kansallinen liikennesuunnitelma (NTP 2025–2036) kohdistaa liikenneinfrastruktuuriin kaikkiaan noin 110 miljardia euroa. Tanskassa liikenneinfrastruktuuriin on varattu noin 21 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Liikenneverkkojen uudistaminen kasvattaa kysyntää muun muassa putki- ja kaapelituotteille, valaistus- ja liikenteenohjausjärjestelmille, siltojen ja tunneleiden teräs- ja betonituotteille sekä maarakentamisen tarvikkeille.
Yhteiskunnan sähköistyminen ja uusiutuvan energian lisääntyminen edellyttävät merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. Euroopan komission arvion mukaan sähkönkulutuksen EU:ssa arvioidaan kasvavan noin 60 % vuoteen 2030 mennessä ja 40 % jakeluverkoista on yli 40 vuotta vanhoja: siten pelkästään sähköverkkoihin tarvitaan koko EU:ssa yhteensä 584 miljardin euron investoinnit vuosikymmenen loppuun mennessä. Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett aikoo investoida seuraavien kymmenen vuoden noin 13–17 miljardia euroa kantaverkkoon ja sen digitalisointiin. Myös rakennusten energiajärjestelmiä uudistetaan laajasti: rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 % ja EU:n Renovation Wave -strategian tavoitteena onkin kunnostaa Euroopassa 35 miljoonaa rakennusta vuoteen 2030 mennessä ja vähintään kaksinkertaistaa energiakorjausten vuosittainen tahti. Tämä lisää kysyntää muun muassa sähkökeskuksille ja -tarvikkeille, kaapeloinnille, muuntamoille, lämpöpumpuille, ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteille sekä eristys- ja ikkunatuotteille.
Ikääntyvät vesihuoltoverkostot edellyttävät merkittäviä investointeja kunnossapitoon ja uudistamiseen. Investointitarvetta lisäävät myös tiukentuvat ympäristövaatimukset, vedenkäsittelyn kehittyminen, hulevesien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi Suomessa vanhentuneiden putkien investointitarpeen on arvioitu olevan yli 10 miljardia euroa seuraavien 20 vuoden aikana ja Ruotsissa vesi- ja jätevesi-infrastruktuurin investointitarpeeksi vuoteen 2040 mennessä on arvioitu jopa 50 miljardia euroa. Norjassa vastaavan investointitarpeen on arvioitu olevan noin 35–46 miljardia euroa vuosina 2025–2045. Vesihuollon uudistaminen kasvattaa kysyntää muun muassa vesi- ja viemäriputkille, pumppaamoille, venttiileille ja liitostarvikkeille, hulevesijärjestelmille sekä vedenkäsittelyn ja verkoston valvonnan automaatioratkaisuille.
Tekoälyn, pilvipalveluiden ja datatalouden kasvu vauhdittaa investointeja digi- ja tietoliikenneinfraan, kuten kuituverkkoihin, 5G-yhteyksiin ja datakeskuksiin. EU:n arvion mukaan pelkästään gigabitti- ja 5G-verkkojen käyttöönotto edellyttää Euroopassa yli 148 miljardin euron investointeja vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaat ovat nousseet yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista datakeskusalueista suhteellisen edullisen ja uusiutuvan sähkön, viileän ilmaston ja vakaan toimintaympäristön ansiosta. Koko Euroopan tasolla datakeskusinvestointien on arvioitu ylittävän 175 miljardia euroa vuosina 2026-2031. Suomessa tiedossa olevien investointien on arvioitu olevan noin 12 miljardia euroa vuosina 2025–2030. Koko Pohjoismaiden datakeskusrakentamisen vuotuisen markkinan arvioidaan kasvavan noin 3,5 miljardista eurosta vuonna 2025 lähes 12 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Näissä kohteissa kysyntää syntyy muun muassa kuitu- ja datakaapeloinnille, kaapelihyllyille ja asennustarvikkeille, sähkönsyöttö- ja UPS-ratkaisuille sekä datakeskusten jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmille.
Ikääntyvän rakennuskannan myötä myös kiinteistöihin kohdistuva korjaustarve kasvaa. Esimerkiksi Suomessa asuinrakennusten teknisen vuosittaisen korjaustarpeen arvioidaan olevan lähes 8 miljardia euroa vuosina 2022–2050, ja tarve kasvaa vain tulevaisuudessa, kun rakennuskanta ikääntyy.
Vihreä siirtymä ja tiukentuva sääntely
Myös vihreä siirtymä ja EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti kasvattavat teknisen kaupan kysyntää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa asentamaan aurinkoenergiaa uusiin ja suuriin nykyrakennuksiin vaiheittain vuosina 2027–2030, mikä lisää aurinkosähkö- ja sähkötekniikan kysyntää. Liikenteen sähköistyminen ja sitä vauhdittava EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR), joka velvoittaa rakentamaan kattavan julkisen latausverkon, kasvattavat latausinfran, kaapeloinnin ja sähkötekniikan tarvetta sekä kiinteistöissä että julkisessa verkossa. Hankintojen ympäristökriteerien asteittainen pakollistuminen suosii toimittajia, jotka pystyvät tarjoamaan vähäpäästöisiä ja dokumentoituja tuotteita.
Myös uusi, rakennusten lämmitykseen ulottuva päästökauppa (ETS 2) ja yli 86 miljardin euron sosiaalinen ilmastorahasto lisäävät lämpöpumppujen ja vähäpäästöisen talotekniikan houkuttelevuutta – Pohjoismaissa ennen kaikkea uusinta- ja tehostamiskysyntänä sekä jäljellä olevan fossiilisen lämmityksen korvaamisena. Tämä tukee erityisesti ilma-vesi- ja maalämpöpumppujen, hybridijärjestelmien sekä niihin liittyvien varaajien ja säätöjärjestelmien myyntiä.
Rakennusten ja rakentamisen teknistyminen, teknologian kehittyminen ja digitalisaatio
Rakennukset ovat yhä teknisempiä kiinteistöjen energiatehokkuuden, automaation ja älykkäiden taloteknisten ratkaisujen kehittyessä. Myös rakennusten käyttäjien odotukset kasvavat, erityisesti asuinrakentamisessa. Rakennusalan digitalisaatio Pohjoismaissa on maailman huippuluokkaa ja pohjoismaisen rakennusautomaatiomarkkinan (BACS) arvioidaan kasvavan noin 6 %:n vuosivauhtia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tekninen kauppa tarjoaa jatkossa yhä enemmän tuote- ja suunnitteluosaamista sekä lisäpalveluita asiakkaidensa tueksi.
Megatrendit tukevat teknisen kaupan kasvua
Teknisen kaupan markkina Keskon toimintamaissa on ollut viime vuosina haastava rakentamisen volyymin laskun vuoksi. Onninen on markkinan haasteista huolimatta pystynyt tekemään hyvää tulosta muun muassa hyvän saatavuuden, toiminnan tehokkuuden, investointien sekä vahvan digitalisaation ansiosta.
Tänä vuonna tekninen kauppa on kasvanut kaikissa Keskon nykyisissä toimintamaissa, ja kasvun ennustaan jatkuvan: Suomessa ja Norjassa markkina on vielä alavireinen, mutta parantunut aiempaan verrattuna, ja Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa markkina on normalisoitumassa. Megatrendit tukevat markkinan kasvua ja Dahl-yrityskaupan toteutuessa Keskon asema pohjoisen Euroopan teknisen kaupan markkinassa vahvistuu entisestään.
