Sijoittajablogit ja -podcastit

K-ruokakauppojen markkinaosuus kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä (lähde: Päivittäistavarakauppa ry).* Markkinaosuus kehittyi negatiivisesti vuosina 2022–2024, mutta kääntyi kasvuun viime vuoden kesällä. Loka-maaliskuussa markkinaosuutta voitettiin joka kuukausi. K-Citymarket voitti markkinaosuutta hypermarket-kokoluokassa koko viime vuoden ajan. Vuoden viimeisellä ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myös K-ryhmän kaksi muuta ruokakauppaketjua, eli K-Market ja K-Supermarket, voittivat markkinaosuutta omissa kokoluokissaan.* Päivittäistavaroiden kokonaismarkkina Suomessa kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,9 prosenttia ja K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti selkeästi enemmän, yhteensä 4,4 prosenttia.

Markkinaosuuden vahvistaminen päivittäistavarakaupassa oli yksi tärkeimmistä tavoitteista, kun Keskon strategia päivitettiin keväällä 2024. Kasvua ei kuitenkaan lähdetty tavoittelemaan hinnalla millä hyvänsä: strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että toimialan kannattavuutta mittaavan liikevoittomarginaalin tulee pysyä selvästi yli 6 prosentin tasolla. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä päivittäistavarakaupan liikevoittomarginaali oli markkinaosuuden kasvusta huolimatta vahvat 6,5 prosenttia (liukuva 12 kk).

* Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon

Markkinaosuuden kasvun taustalla panostukset laatuun, hintaan ja myymäläverkostoon

Markkinaosuuden hyvän kehityksen taustalla ovat Keskon ja K-ryhmän tekemät pitkäjänteiset panostukset ruokakauppojen hinta- ja laatutasoon sekä kauppaverkoston kehittämiseen.

Hinta: Suomen ruokakauppamarkkina on ollut viime vuosina varsin hintavetoinen ja hinnan merkitys on monille asiakkaille edelleen huomattava. Tammikuussa 2025 K-ruokakaupoissa käynnistettiin laaja hintaohjelma, jonka myötä yli 1 200 suositun arjen perustuotteen hintoja laskettiin pysyvästi. Kesko ja K-ruokakauppiaat investoivat ohjelmaan viime vuonna yhteensä 50 miljoonaa euroa. Myös kampanjoihin sekä kohdennettuihin henkilökohtaisiin etuihin ja tarjouksiin on panostettu merkittävästi. Tehtyjen panostusten myötä asiakasvirrat K-ruokakaupoissa ovat kasvaneet. Myös keskiostos on kasvanut eivätkä asiakkaat osta ainoastaan alennustuotteita, sillä viikon pääruokaostokset keskitetään yhä useammin K-ryhmän kauppoihin.

Laatu: Laatuun panostaminen K-ruokakaupoissa näkyy monilla osa-alueilla: osuvina valikoimina, tuotteiden hyvänä saatavuutena, erinomaisena asiakaspalveluna, toimivina ja hyödyllisinä digitaalisina palveluina sekä laadukkaina tuotteina. Kuluvalla strategiakaudella laadussa on keskitytty erityisesti tiettyihin tärkeisiin tuoteryhmiin, kuten hedelmiin ja vihanneksiin sekä leipään. Parempien kauppojen kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat paikallisen asiakaskunnan mukaan räätälöidyt kauppakohtaiset liikeideat. Niiden toteuttamista voidaan tehostaa uusilla dataa ja tekoälyä hyödyntävillä työkaluilla, jotka helpottavat muun muassa valikoiman ja kampanjoiden hallintaa sekä markkinointia ja vapauttavat näin kauppojen henkilökuntaa käytännön asiakaspalveluun.

Laatuun tehdyt satsaukset ovat toimineet, sillä kaikkien kolmen ruokakauppaketjun asiakastyytyväisyys vahvistui selvästi sekä viime vuoden viimeisellä että tämän vuoden alkuneljänneksellä. Myös laadukkaampien ja arvokkaampien tuoteryhmien, kuten palvelutiskituotteiden, hedelmien ja vihannesten sekä laadukkaiden valmisaterioiden kysyntä on kasvanut.

  
Uusitut ja laajennetut kukkaosastot sekä suosittujen K-Ruoka-digipalveluiden kehittäminen ovat esimerkkejä asiakaspalveluun ja laatuun panostamisesta.

Kauppaverkosto: Oikeissa paikoissa sijaitsevat oikeankokoiset myymälät tukevat markkinaosuutta. Kesko investoi ruokakauppaverkoston kehittämiseen vuosittain noin 200–250 miljoonaa euroa. Viime vuonna avattiin yhteensä 60 uutta tai uudistettua K-ruokakauppaa, mukaan lukien 2 uutta K-Citymarketia. Tänä vuonna avataan 25 uutta kauppaa ja uudistetaan yli 60 kauppaa. Verkoston kehitys kattaa kaikenkokoiset myymälät, joskin viime vuosina ruokakaupan kasvu on ollut vahvinta suuremman kokoluokan kaupoissa, kuten hypermarketeissa. Uusissa kaupoissa painopiste on erityisesti kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Nykyisten kauppojen uudistamisen yhteydessä päivitetään usein esimerkiksi kylmälaitteita tulevan EU-sääntelyn mukaisiksi.

Verkostokehityksen myötä kauppoja myös suljetaan, mikä voi vaikuttaa markkinaosuuteen lyhyellä aikavälillä negatiivisesti. Esimerkiksi Neste K -ketjun lopettamisen myötä K-ryhmän verkosto kutistui yli 60 kaupalla vuonna 2024. Viime vuonna K-ryhmän ja sen kilpailijoiden kauppaverkostoissa tapahtuneiden muutosten vaikutus K-ryhmän markkinaosuuteen oli negatiivinen. Tänä vuonna verkostovaikutuksen arvioidaan olevan neutraali, ja lähivuosina verkostoinvestointien arvioidaan tukevan vähitellen markkinaosuuskehitystä.

Tulosta

Jaa